Laajenna osaamistasi opintovapaalla

|
Uutinen

Opintovapaalla työntekijän työsuhde jatkuu, mutta hän on vapautettu työntekovelvoitteesta opiskelun tai koulutuksen vuoksi.

Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu Suomessa jo pitkään. Aikuiskoulutuksella onkin meillä pitkät perinteet. 

Opintovapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on hakemuksestaan vapautettu työntekovelvoitteesta opiskelun tai koulutuksen vuoksi. Työntekijän työsuhde jatkuu, mutta hän ei tee työtä eikä hänelle makseta palkkaa.

Opintovapaasta ei ole kuitenkaan kyse esimerkiksi silloin, kun työntekijä osallistuu työnantajan määräämään tai järjestämään koulutukseen. 

Opintovapaan edellytykset

Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, mikäli hänen päätoiminen palvelussuhteensa samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään vuoden. Opintovapaata voi saada saman työnantajan palveluksessa yhteensä enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. 

Jos työntekijän päätoiminen palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, hänellä on oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen. 

Opintovapaata on oikeus saada opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Tällaista on valtion tai kunnan järjestämä koulutus sekä valtionosuuteen oikeuttava tai valtion avustuksella tuettu koulutus. Myös opetusministeriön erikseen hyväksymään muuhun koulutukseen voi saada opintovapaata. 

Opiskelu voi tapahtua myös ulkomailla. Koulutus tai opiskelu voi käsittää muun muassa opetuksen seuraamista ja koetilaisuuteen osallistumista. Opintojen ei tarvitse liittyä työntekijän työhön, vaan kyse voi olla myös uudelle alalle opiskelusta.

Opintovapaan hakeminen 
ja myöntäminen

Opintovapaata, joka kestää yli viisi työpäivää, haetaan kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. 

Mikäli opintovapaata haetaan enintään viideksi työpäiväksi, on hakemus tehtävä työnantajalle vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintojakson alkamista. 

Opintovapaa-asetuksessa on kerrottu, mitä tietoja opintovapaahakemuksesta tulee ilmetä. Näitä ovat muun muassa opintojen ja haettavan opintovapaan alkamisen ja päättymisen ajankohta, koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite sekä oppilaitos tai muu koulutuksen tai opetuksen järjestäjä.

Jos opintovapaata on haettu viittä työpäivää pitemmäksi ajaksi, työnantajan tulee ilmoittaa hakemusta koskeva ratkaisunsa vähintään 15 päivää ennen koulutuksen tai opiskelun alkamista. 

Enintään viiden työpäivän mittaista opintovapaata koskeva päätös työnantajan tulee antaa työntekijälle vähintään seitsemän päivää ennen koulutuksen tai opiskelun alkamista.

Opintovapaan pitäminen 
ja vaikutukset

Opintovapaa voidaan toteuttaa monella eri tavalla. 

Se voidaan myöntää antamalla työntekijälle tiettynä aikana yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia vapaapäiviä. Mahdollista on myös, että osa työpäivästä pidetään vapaana.

Opintovapaa voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

Opintovapaa voi myös koostua useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on töissä.

Työntekijän työsuhdetta ei saa päättää sillä perusteella, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. 

Työntekijälle kertyy vuosilomaa normaalisti opintovapaan ajalta, jos opintovapaa kestää enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana ja työntekijä palaa välittömästi opintovapaan jälkeen työhön. 

Opintovapaan siirtäminen ja keskeyttäminen

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuva koulutus, opintovapaata voidaan siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. 

Työnantaja voi siirtää opintovapaata vain, jos vapaan myöntäminen pyydettynä ajankohtana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Oikeus siirtämiseen on myös, jos työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoituksena saattaa päätökseen aiemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta. 

Joskus useampi työntekijä saattaa hakea opintovapaata samalle ajankohdalle ja opintovapaan myöntäminen kaikille tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle. Tällöin etusijalle tulee asettaa ammatilliseen koulutukseen ja peruskoulun oppimäärän suorittamiseen hakeutuvat. Tämän jälkeen etusijalla ovat ne, jotka ovat saaneet vähiten koulutusta.

Työntekijä voi siirtää yli viideksi päiväksi myönnettyä opintovapaata, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos opintovapaa on myönnetty yli 50 työpäivän ajaksi, työntekijä voi keskeyttää opintovapaan ja palata työhön. Työntekijän tulee ilmoittaa keskeyttämisestä vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluuta. 

Jos työntekijälle on palkattu opintovapaan ajaksi sijainen, työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaalla ollutta työntekijää työhön sinä aikana, jolloin sijaisen työsuhde on voimassa.

Työntekijällä on tietyin edellytyksin 
oikeus keskeyttää opintovapaa sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Työntekijä voi hakemuksesta käyttää keskeytyneen opintovapaan myöhemmin.

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Hyödynnä aikuiskoulutustuki

Palkansaajan aikuiskoulutustuki on ansiosidonnainen etuus, joka koostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta.

Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija. Tuen piirissä on julkisen valvonnan alainen koulutus, joka voi olla joko tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavaa koulutusta tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta.

Tuen ehtona on, että työssäoloaikaa on kertynyt yhteensä vähintään kahdeksan vuotta, ja nykyisen työnantajan palveluksessa tai päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden opintojen alkaessa. Edellytyksenä on myös, että opintovapaajakso kestää yhdessä jaksossa vähintään kaksi kuukautta. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia, ja koulutuksen tarjoajan on toimittava Suomessa. 

Soviteltua aikuiskoulutustukea voi saada alle kaksi kuukautta kestäviin opintoihin ja silloin opintojen ei tarvitse olla päätoimisia.

TEKin jäsenenä saat monipuolista lakipalvelua

Saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin joustavasti verkossa 24/7. TEKin lakimiehet:

  • tarkistavat työ- ja johtajasopimusluonnoksia,
  • auttavat erilaisissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä,
  • neuvovat perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa,
  • auttavat yrittäjiä esimerkiksi yrityksen perustamiseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa,
  • hoitavat työsuhderiitoja ja neuvovat jäseniä esimerkiksi yt-­tilanteissa.

Lisäksi eLakimies-palvelusta saat vastauksen tavallisimpiin lakikysymyksiin. Tutustu myös TEKin lakitietosivuihin ja usein kysyttyihin kysymyksiin: www.tek.fi/lakipalvelut

Avainsanat: