Suomessa syntyi viime vuonna 43 320 lasta. Tilastokeskuksen mukaan ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku on 1,26. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Vuotta aiemmin hedelmällisyysluku oli 1,32. Hedelmällisyys on mittaus-historian alhaisinta toista vuotta peräkkäin.
Kehityskulku on samansuuntainen myös muissa länsimaissa, mutta Suomessa pudotus on ollut huomattavan jyrkkä. Syitä lastentekohaluttomuuteen on varmasti monia.
On ymmärrettävää, että nuoria aikuisia pelottaa tehdä lapsia maailmaan, joka kärsii ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja lähialueille ulottuvasta sodasta.
Sodista on toki kärsitty ennenkin, ja silti lapsia on syntynyt. Jokin vaikuttaa nyt muuttuneen. Ovatko lapsentekoiässä olevat diginatiivit erilaisia kuin aiemmat sukupolvet?
Nettomaahanmuutto oli viime vuonna mittaushistorian korkein,58 496 henkeä. Joukko koostuu monenlaisista tulijoista. Osa hakee turvapaikkaa, osa on korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Vaikka nettomaahanmuutto on nousussa, rajoillamme ei ole tunkua sellaisista huippuosaajista, joita tänne toivoisimme.
Nykyhallitus on tiukentamassa työperusteisen oleskeluluvan kriteerejä. Jos lakimuutokset toteutuvat, erityisosaajilla, startup-yrittäjillä ja ICT-asiantuntijoilla tulee olemaan kuusi kuukautta aikaa hakea työtä ennen kuin maasta joutuu poistumaan.
Puoli vuotta kuluu nopeasti tekniikan alan pitkissä rekryprosesseissa. Suomen maine entistä tiukempana maahanmuuton rajoittajana ei ainakaan pidennä huippuasiantuntijoiden jonoa rajoillamme.
TEK on tehnyt töitä kansainvälisten asiantuntijoiden tilanteen parantamiseksi Suomessa. Viimeisimpänä toimenpiteenä avasimme uuden projektipäällikön tehtävän, johon valittiin Owain Hopeaketo. Hänen tehtäviinsä kuuluu kansainvälisten tekniikan alan asiantuntijoiden äänen ja osallistumisen vahvistaminen Suomessa.
Onnea työhösi, Owain!
Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 2/2024.
