Liikesalaisuuksien suojaan kaavaillaan muutoksia

EU haluaa yhtenäistää pelisääntöjä, joilla suojataan yritysten liikesalaisuuksien väärinkäyttöä. Euroopan komissio julkaisi direktiiviehdotuksen marraskuussa 2013, ja ehdotusta on käsitelty Euroopan parlamentissa viime syksystä alkaen.

– Vaarana on, että direktiivi rajoittaa yksilön uralla etenemistä sekä ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta työmarkkinoilla, arvioi asiantuntija Janina Mackiewicz Eurocadresista, joka edustaa noin kuutta miljoonaa korkeasti koulutettua ja ylempää toimihenkilöä Euroopassa.

Mackiewicz pelkää, että moni ylempi toimihenkilö jäisi työpaikkaa vaihtaessaan harmaalle alueelle, jos direktiiviehdotus toteutuu sellaisenaan.

Direktiivissä liikesalaisuudella tarkoitetaan salaista tietoa, jolla on kaupallista arvoa salaisuutensa vuoksi ja jota on pyritty pitämään salassa riittävin toimenpitein. Näitä ovat esimerkiksi tiedot asiakkaista ja tavarantoimittajista, liiketoimintaprosesseista ja markkinatutkimuksista.

– Hyvä esimerkki on työntekijä, joka kehittää sellaista prosessia, jolla on kilpailuetu muihin toimijoihin verrattuna. Monesti prosessi muistuttaa paljon asioita, joita hän on oppinut yliopistosta, tieteellisistä artikkeleista ja edellisistä työpaikoista. Jos hän vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy kehittämään samankaltaista prosessia, herää kysymys viekö työntekijä mukanaan liikesalaisuuden, Mackiewicz havainnollistaa.

– Liikesalaisuuksien suojaaminen on tärkeää, mutta sääntelyn ja määritelmien pitää olla selkeitä ja ennustettavia, Mackiewicz jatkaa.

Salassapitoaika pidettävä minimissään

Mackiewiczin mielestä toinen epäkohta liittyy aikarajoihin, jolloin yrityssalaisuuksien rikkomisen voi riitauttaa.

Tällä hetkellä liikesalaisuuksista säädetään Suomessa kolmessa laissa: laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, työsopimuslaissa ja rikoslaissa.

Liike- ja ammattisalaisuuksia koskevat työsopimuslain rajoitukset ovat voimassa vain työsuhteen aikana. Salassapitosopimuksella työntekijän salassapitovelvollisuutta voidaan kuitenkin jatkaa myös työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Rikoslaki kattaa puolestaan yrityssalaisuuksien rikkomiset vielä kaksi vuotta sen jälkeen, kun työsuhde on päättynyt.

– Komission alkuperäisessä ehdotuksessa salassapitovelvollisuus oli maksimissaan kaksi vuotta, mutta EU:n neuvosto ehdottaa sen nostamista kuuteen vuoteen. Se vaarantaisi työvoiman liikkuvuutta ja innovaatioiden syntymistä, Mackiewicz korostaa.

Direktiivin on tarkoitus tulla parlamentin äänestykseen huhtikuun lopulla.

– Olemme tavanneet paljon euroedustajia. Esimerkiksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on huomioinut kantamme työntekijöiden liikkuvuutta koskevassa lausunnossaan, Mackiewicz iloitsee.

• Lue lisää liike- ja ammattisalaisuuksista sekä salassapitosopimuksesta TEKin Lakitieto-sivuilta (vaatii jäsenkirjautumisen)
• Lue myös artikkeli: Markku Markkula Euroopan alueiden komitean puheenjohtajaksi