Lomautus – näin se toimii

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän kahdella perusteella. Ensinnäkin työnantaja voi lomauttaa, jos hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Toisekseen työnantaja voi lomauttaa, jos työ on tilapäisesti vähentynyt. Tilapäisestä työn vähenemisestä on kyse silloin, kun työ tai edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet enintään 90 päiväksi. Edellytyksenä on lisäksi, ettei työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai koulutusta, jotka vastaavat työnantajan tarpeita. 

Normaalisti työnantaja saa lomauttaa määräaikaisen työntekijän vain, jos tämä tekee töitä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Koronan takia hallitus esitti ja eduskunta hyväksyi väliaikaisia muutoksia lomautusta koskeviin työsopimuslain pykäliin. Muutosten johdosta työnantaja saa lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän samoilla edellytyksillä kuin työntekijän, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Mainitut koronan johdosta tehdyt lakimuutokset saivat kesäkuussa jatkoa siten, että muutokset ovat voimassa vuoden 2020 loppuun. Väliaikainen muutos ei koske julkista sektoria eli muun muassa valtiota, kuntaa tai kuntayhtymää.

Yhteistoimintaneuvottelut

Työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut ennen lomauttamista, jos hänen palveluksessaan on vähintään kaksikymmentä työntekijää. Pienemmissä yrityksissä työnantajan tulee esittää työntekijöille ennakkoselvitys.

Myös yt-neuvottelut ovat tilapäisesti muuttuneet koronan takia. Normaalisti neuvotteluaika on 14 päivää tai kuusi viikkoa, riippuen lomautuksesta ja yrityksen koosta. Nyt neuvotteluaika on lyhentynyt viiteen päivään. Tämäkin lakimuutos koskee yksityisiä työnantajia ja on voimassa tällä haavaa 1.4.–30.6.2020. Lyhennetty neuvotteluaika koskee myös niitä neuvotteluja, jotka ovat olleet jo käynnissä lakimuutoksen tullessa voimaan 1.4.2020 sekä sellaisia neuvotteluja, jotka alkavat ennen kesäkuun loppua, mutta jatkuvat 30.6.2020 jälkeen.

Lomautusilmoitusaika

Normaalisti työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Koronan myötä tätäkin työsopimuslain kohtaa muutettiin väliaikaisesti: nyt riittää, että työnantaja ilmoittaa lomauttamisesta viisi päivää etukäteen. Tämäkin muutos on voimassa 1.4.–30.6.2020.

Lain lisäksi työehtosopimuksissa on usein kirjauksia yhteistoimintaneuvotteluiden ajoista ja lomautusilmoitusajoista. Koronatilanteen puhjettua myös Ylemmät toimihenkilöt YTN on neuvotellut työnantajapuolen kanssa työehtosopimuksiin muutokset yt-neuvotteluajan sekä lomautusilmoitusajan väliaikaisista lyhennyksistä viiteen päivään.

Työskentely lomautettuna

Työntekijä voi ottaa vastaan muuta työtä lomautuksen ajaksi, kunhan työ ei ole hänen työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa. Työsopimuslaissa oleva kilpailevan toiminnan kielto sekä työsopimuksissa sovitut erilliset kilpailukieltoehdot ovat voimassa myös lomautuksen aikana.

Työnantajan on ilmoitettava toistaiseksi lomautetulle työntekijälleen työnteon alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, hänellä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työstä viiden päivän irtisanomisajalla.

Irtisanoutuminen lomautusaikana

Työntekijällä on oikeus irtisanoutua lomautusaikana ilman sovittua irtisanomisaikaa, jos työnantajan ilmoittamaan työn alkamispäivään on yli seitsemän vuorokautta vielä aikaa. 

Jos lomautus on kestänyt yli kaksisataa kalenteripäivää, työntekijällä on oikeus päättää työsuhde ja saada irtisanomisajan palkka korvauksena. Tämä sääntö ei koske osa-aikalomautusta. On hyvä huomata, että kyse on korvauksesta eli työntekijällä ei ole työntekovelvoitetta korvauksen saamiseksi. 

Vuosilomat ja lomautus

Jos työntekijä on lomautettu kokoaikaisesti, hän ansaitsee uutta vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä töitä lomauttamisen vuoksi. Lomaa kertyy enintään 30 työpäivän ajalta. Sama pätee osa-aikaisesti lomautettuun, mutta hänelle lomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajanjaksolta kerrallaan.

Lomautuksen aikanakin työntekijä pitää vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti.

Lomautuksen aikanakin työntekijä pitää vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Viime kädessä työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, mutta tällöinkin loma on sijoitettava lomakaudelle. Kesälomakausi on 2.5.–30.9. ja talvilomakausi 1.10.–30.4. Työnantaja maksaa loman ajalta vuosilomapalkan.

Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta pääsääntöisesti viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos kuukauden ilmoitusaika ei ole mahdollinen, on ilmoitus tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, sitoo tuo ilmoitus työnantajaa lomautustarpeesta huolimatta.

Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdelakimiehenä.

Juttua muokattu 24.6.2020, lisäyksellä lakimuutosten jatkosta vuoden 2020 loppuun. 

• Lomautettiinko sinut tai oletko lomautusuhan alla? Katso Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn pikaohjeet, mitä sinun pitää tehdä: kokokassa.fi/pikaohjeet-lomautetuksi-tai-tyottomaksi-jaavalle
• Lue myös: Milloin voin pitää lomaa?