Ilmiön yleisyys on kuitenkin todettu myös erilaisissa tutkimuksissa. Suomalaisen tasa-arvobarometrin (2012) mukaan noin joka kolmas nainen oli kokenut seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana, miehistä joka kuudes. 15–34-vuotiaista naisista peräti puolet oli kokenut seksuaalista häirintää miesten taholta.
Tekkiläisten kannalta huolestuttavia ovat myös EU:n perusoikeusviraston (FRA) selvityksen tulokset vuodelta 2014: eniten seksuaalista häirintää esiintyy korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja ylempiin ammattiryhmiin kuuluvien naisten keskuudessa.
75 prosenttia ylemmissä johtotehtävissä ja 74 prosenttia korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa työskentelevistä naisista oli ainakin kerran elämässään kokenut seksuaalista häirintää, ja 25 prosenttia edeltävän vuoden aikana.
FRA:n selvityksen mukaan johto- ja muissa ylemmissä tehtävissä toimivat naiset näyttävätkin olevan seksuaalisen häirinnän riskiryhmä. He altistuvat ilmeisesti työssään muita enemmän työympäristöille ja tilanteille, joissa häirinnän mahdollisuus on tavallista suurempi. FRA suositteleekin, että työnantajien ja muiden organisaatioiden olisi lisättävä tietoisuutta asiasta ja toteutettava käytännön aloitteita, jotka auttavat tunnistamaan seksuaalisen häirinnän ja puuttumaan siihen.
JOKA KOLMAS TEKKILÄINEN NAINEN KOKEE SYRJINTÄÄ
TEK on selvittänyt syrjintää ja epäasiallista kohtelua työpaikoilla vuosina 2015 ja 2017. Joka kolmas nainen ikäluokasta tai toimiasemasta riippumatta kertoo kokeneensa syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan viimeisen vuoden aikana. TEKin selvitysten mukaan naisten syrjintä liittyy varsinkin uralla etenemiseen ja palkkaukseen. Myös vähättelyä, arvostuksen puutetta ja eriarvoista kohtelua esiintyy.
Seksuaalisesta häirinnästä ei kysytty selvityksissä erikseen, mutta se nousee esiin joissakin avoimissa kommenteissa. Ilmiö ei siis ole tuntematon tekniikan alojenkaan työpaikoilla.
Miten hyvin tekkiläiset sitten osaavat toimia kohdatessaan syrjintää tai epäasiallista kohtelua? Vuoden 2017 kyselyn perusteella melko hyvin, mutta toimiasemien välillä on melkoiset erot. Asteikolla 1–10 (1=en tiedä miten toimia, 10=tiedän erinomaisesti) johtotehtävissä toimivien arvosanojen keskiarvo on 8,12, kun taas asiantuntijoilla se on 6,63.
TYÖSSÄ KOETTUUN HÄIRINTÄÄN PITÄÄ PUUTTUA VÄLITTÖMÄSTI
TEKin selvityksen mukaan syrjintää kokeneista jopa puolet ilmoittaa, ettei lähiesimies ole mitenkään puuttunut siihen. Tämä voi johtua myös siitä, että syrjintää koetaan nimenomaan esimiehen taholta.
Kenen puoleen kääntyä? Onko tämä sittenkään niin vakavaa? Ehkä vika on sittenkin minussa? Nämä ovat kysymyksiä, joita moni syrjintää tai häirintää kokenut pohtii. Esimerkiksi tutkija Ingrid Biese on oivaltavasti kirjoittanut siitä, miten vaikeaa mutta silti tärkeää on puhua seksuaalisesta häirinnästä.
Toivottavasti #MeToo-kampanja on herättänyt häirintää kokeneita huomaamaan, etteivät he todellakaan ole yksin. Ja rohkaissut ottamaan asian esille, varsinkin jos kyseessä on nykyisellä työpaikalla koettu epäasiallinen kohtelu.
Työssä koettuun häirintään pitäisikin puuttua välittömästi. Neuvoa voi kysyä esimerkiksi työpaikan henkilöstöedustajalta kuten luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta. Myös TEKiin saa olla yhteydessä! Häirintätilanteiden ennaltaehkäisyn ja hoitamisen keinoina toimivat pelisäännöt hyvästä työkäyttäytymisestä, menettelytavat häirintätilanteisiin puuttumiseen ja töiden sekä vastuiden selkeä organisointi.
