Monimiljonääri siirtyi mediataloon

Diplomi-insinööri Vesa Pihlajamaasta tuli moni­miljonääri jo vuosia sitten. Pihlajamaa perusti vuonna 1989 veljensä Jouko Pihlajamaan sekä Matti Paasilan ja Hannu Timmerbackan kanssa kotikuntaansa Kaustiselle radiotekniikka-, ohjelmisto- ja elektromekaniikkayritys Botnia Hightechin. Hankkeeseen houkutteli silloinen kunnanjohtaja Altti Seikkula.

Yritys toimi Nokian alihankkijana aina vuoteen 2006, jolloin se myytiin intialaiselle ohjelmistoyritys Sasken Communication Technologiesille reilulla 35 miljoonalla eurolla. Jokainen perustajajäsen tienasi kaupassa kuutisen miljoonaa euroa. 

– Botnia osoitti, että Keski-Pohjanmaalla voi tehdä isoja yrityskauppoja. Myynti oli järkevää meille omistajille sekä Kaustiselle, missä työpaikat ovat pitkälti pysyneet ja asiakaspohja laajentunut. Siellä ja suurteollisuusalueella Kokkolassa diplomi-insinööreistä on pulaa.

Pihlajamaan työmotivaatiota miljonääriys ei nakerra.

– Raha ei keskustele. Yhteinen tekeminen ja erilaiset yhteisöt ovat minulle tärkeitä. Mukavaa elämää voi ostaa, mutta tunteen tarpeellisuudesta saa ilman rahaakin.

Kymmenen vuotta sitten Vesa Pihlajamaa lupautui kokkolalaisen kirjapainokonserni KPK Yhtiöiden hallitukseen. Saman tien alkoi mediayhtiön reipas reivaus digitaalisuuteen.

– En malttanut pysyä vain hallituksessa vaikuttamassa mediamurroksessa. Halusin operatiivisempaan rooliin. Olen tottunut työskentelemään ympäristöissä, jotka ovat voimakkaassa muutoksessa, ja tällä alalla sitä riittää.

Mukavaa elämää voi ostaa, mutta tunteen tarpeellisuudesta saa ilman rahaakin.

Niinpä viime vuodet diplomi-insinööri on työskennellyt monimediataloksi kehittyneen firman toimitusjohtajana. Ennen toimitusjohtajuutta hän työskenteli yli 20 vuotta valtionyhtiöissä Valmetissa ja Kemirassa. 

Mediaan Pihlajamaa on suhtautunut aina myönteisesti.

– Kun aloitin hallituksessa, hankin yhtiön osakkeita kohtuullisesti. Se oli hyvä tapa osoittaa sitoutumista ja lisätä mielenkiintoani yhtiön menestystä kohtaan.

Tervakaupunki kiehtoo

Kokkola on ollut 62-vuotiaan Vesa Pihlajamaan kotikaupunki jo yli puolet elämästä. Synnyinseudulle paluuta vauhditti veljen kuolema.

Kokkolassa Pihlajamaa on halunnut pysyä, koska hän arvostaa muun muassa alueen osittain ruotsinkielisen kulttuurin kansainvälisyyttä. Kokkola on tunnettu vanhastaan myös tervakaupunkina. Kaupungin vaakunaakin koristaa tervatynnyri.

– Merkittävän suurteollisuusalueen ja sataman kehittyminen Kokkolaan on ollut luontevaa. Sivistys on ollut seudulla arvossa Antti Chydeniuksesta saakka.

Pihlajamaa aloitti esimiehenä jo alle 30-vuotiaana. Tehtävään hän on valmentautunut ihmisten parissa: vähäisin ei ole teini-iän grillitöiden ja tanssien järjestyksenvalvonnan merkitys.

– Urasuunnittelua en ole tehnyt. Olen ollut valmis, kun on kysytty. Minulle esimieheys on ollut vain roolini työyhteisössä.

Tutkinto toi lisää itseluottamusta

Pihlajamaan mieleen on jäänyt, kuinka häntä paljon vanhemmat alaiset teitittelivät nuorta esimiestään, jonka oppiarvo oli heitä korkeampi.

– Minulle se tarkoitti haastetta osoittaa osaaminen, sillä olin myös luupin alla. Toisaalta oli mahdollisuus osoittaa inhimillisyys ja tunnustaa vaikkapa toisen idean paremmuus. Norsunluutorni kaatui. Porukan innostaminen on kehittänyt itseäni myös pois turhasta vaatimattomuudesta ilman rehentelyä.

Kiinnostuksensa matematiikkaan Pihlajamaa oivalsi varsinkin lukiossa Vetelissä. Porukassa pähkäiltiin ja kisailtiin. Lukiossa tavoitteeksi asettui opiskelupaikka teknillisessä korkeakoulussa. Akateemisuuteen kannusti veljen esimerkki.

Tampereen teknillisessä korkeakoulussa Pihlajamaa aloitti 1978.

– Siellä elektroniikka oli ”in”, ja Yrjö Neuvo persoonana tunnettu. Pääaineeni oli sovellettu elektroniikka. Toinen, ylimääräinen pääaineeni oli säätö- ja systeemiteoria. Sivuaineeni oli digitaali- ja tietokonetekniikka.

Tutkinto antoi lisää itseluottamusta.

– Säätö- ja systeemiteoria on matemaattista, vaikeaa ja inhottuakin. Sitä voidaan soveltaa lähes kaikkien prosessien ymmärtämiseen ja ohjaamiseen, jopa organisaatioihin.

Teorian mukaan jotta jokin muuttuisi, pitää toimia, sitten arvioida tai mitata auttoiko tehty. Jos ei, on käynnistettävä uusia toimenpiteitä.

Lue Tekniikan maa -sarjan edellinen juttu, kohteena Lappeenranta