Mutkatonta meininkiä Islannissa

Islanti on Esa Hyytiälle jo neljäs maa, jossa hän on työskennellyt. Muuttoa Reykjavikiin ei tarvinnut jännittää. Aiempi työkokemus Suomen lisäksi Norjasta ja Itävallasta oli osoittanut, että asiat selviävät kysymällä.

– Apua saa kollegoilta ja HR:n puolelta. Sain heiltä tukea asunnon etsimisessä sekä ohjeet, missä muutto pitää rekisteröidä ja miten saan sosiaaliturvatunnukset, Hyytiä kertoo.

Muuton byrokratia hoitui Hyytiän mukaan kevyesti, koska kyseessä on Pohjoismaa. Kielikään ei ole tuottanut ongelmia.

– Täällä pärjää hyvin englannilla. Ongelmia saattaa tulla lähinnä siinä vaiheessa, kun pitää täyttää veroilmoitus tai muu virallinen paperi. Islannin koukeroiden tavaaminen on ilman apua hankalaa.

Ei tilaa kulttuurishokille

Kansainvälisen työkokemuksen lisäksi Hyytiän sopeutumista Islantiin helpotti tuttu työympäristö. Hyytiä työskentelee Islannin yliopistossa Associate professorina. Computer Science -laitoksella meininki on hyvin samanlaista kuin Hyytiän edellisessä työpaikassa Aalto-yliopistossa. Moni työkaveri sekä Aallossa että nyt Reykjavikissa on muualta tulleita.

– Tutkimus on luonteeltaan lähtökohtaisesti kansainvälistä ja kontaktit asuvat ja ovat kotoisin ympäri maailmaa. Myös maisteritason opiskelijat ovat usein ulkomaalaisia.

Hyytiä väitteli vuonna 2004 Otaniemestä TKK:lta tekniikan tohtoriksi aiheenaan tietoliikenne ja tietoverkot. Työt Aalto-yliopistossa, Norjassa, Itävallassa ja nyt Islannissa ovat olleet akateemisia tutkimus- ja opetustehtäviä, mutta nyt opetuksen osuus on aiempaan verrattuna kasvanut.

Islanti on pieni maa ja piirit ovat pienet. Töissä ketä vaan voi lähestyä, jos on asiaa.

Hyytiä ei näe suuria eroja islantilaisen ja suomalaisen työkulttuurin välillä. Hän kertoo, että ainakin tutkijapiireissä molemmissa maissa on hyvin avoin työkulttuuri.

– Islanti on pieni maa ja piirit ovat pienet. Töissä ketä vaan voi lähestyä, jos on asiaa.

Työ ja luonto houkuttelivat Islantiin

Hyytiä aloitti työt Islannissa vuoden 2015 lopussa. Hän löysi tehtävän työpaikkaportaalista ja haki avoimen haun kautta. Viiden vuoden määräaikaisen tenure track -jakson jälkeen Hyytiä ja yliopisto voivat päättää tehtävän vakinaistamisesta.

– Tämän hetken suunnitelmani on jäädä. Ja aikahan kuluu niin nopeasti, kohta sitä huomaa lähestyvänsä eläkeikää!

Hänen päällimmäiset syynsä hakea työpaikkaa Islannista olivat mielenkiintoinen työtehtävä ja upea luonto.

– Pitkällä juoksulla voin vaikuttaa siihen, mitä täällä tutkitaan ja opetetaan, Hyytiä kertoo.

Hän opettaa perusopiskelijoille tietojenkäsittelytiedettä ja sovellettua matematiikkaa. Opetusaiheita ovat muun muassa ohjelmointi, laskettavuus, optimointioppi, stokastiset prosessit  ja simulointi.

– Opetan englanniksi, mutta olisihan se hyvä, jos voisin kommunikoida opiskelijoiden kanssa islanniksi. Vielä ei ole ollut aikaa kieliopinnoille.

Hyytiän tutkimustyö liittyy muun muassa tietoliikenteeseen ja uusien laskentamenetelmien suorituskykyanalyysiin, optimointiin ja mallinnukseen.

Akateeminen vapaus leimaa hänen työtään. Opetus pidetään sovitusti, mutta muuten työtä voi rytmittää vapaasti. Välillä se tarkoittaa sitä, että Hyytiä tekee viikonloppuna töitä ja on arkena vapaalla.

Tuulinen ja tulinen saari

Islantiin muutettuaan Hyytiä hämmästyi sitä vauhtia, jolla maan talous on kasvanut. Islanti on pieni maa, josta harvoin puhutaan Suomen uutisissa.

– Pankkikriisin jälkeen asuntojen hinnat ovat nousseet huikeaa vauhtia joka vuosi. Myös kruunun arvo on vahvistunut. Hinnat ovat nousseet jopa niin, että se alkaa uhata maalle tärkeää turismia.

Vaikka Islannin hintataso on korkeampi kuin Suomessa, Hyytiän palkka on sellainen, että sillä pärjää. Hän iloitsee siitä, että maa on avoin ja urajärjestelmä läpinäkyvä. Hän tietää, miten oma palkka muodostuu, milloin tutkimusvapaalle voi hakea ja miten ura etenee.

Hyytiä asuu Reykjavikin keskustassa ja taittaa työmatkan yliopistolle kävellen. Viikonloppuisin hän harrastaa turismia, nykyisin tosin hieman vähemmän kuin ensimmäisinä vuosina.

– Tämä on erikoinen maa luonnon puolesta. Teen päiväretkiä rivituristina kameran kanssa.

Katseltavaa riittää. Islannissa voi ihastella tulivuoria, jäätiköitä sekä kuumia lähteitä, geysirejä. Toisaalta maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat mahdollisia.

Hauska erikoisuus matkailijalle on saapua Islantiin lautalla Tanskasta.

– Hauska erikoisuus matkailijalle on saapua Islantiin lautalla Tanskasta. Lautta vie Itä-Islantiin ja pysähtyy myös Färsaarilla. Kun muutin tänne, pakkasin tavarat autoon ja auton lautalle. Reissu Saksan ja Tanskan kautta vei vajaan viikon. Se oli mieleenpainuva kokemus, varsinkin kun matkapäiville osui vielä pahin talvimyrsky 25 vuoteen ja tuulennopeus nousi jopa yli 70 metriä sekunnissa!

Islannin sää ei suomalaisesta näkövinkkelistä ole kovin houkutteleva. Saarivaltiossa tuulee enemmän kuin Suomessa, kesät ovat viileämpiä ja talvet leudompia.

– Helteitä täällä ei juuri ole. Kesät olen tosin viettänyt Suomessa. Suomeen tulee matkustettua aika usein.