Kuvateksti: Palkkataso houkuttelee. Verotus Norjassa on progressiivinen, mutta kymmenisen prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa. – Toisaalta elinkustannukset ovat korkeampia. Useimmat täällä omistavat asuntonsa, verotuksella rohkaistaan ostamaan oma. Vuokra-asuntomarkkinat ovat yksityisiä, julkista organisointia ei oikein ole, Minna Riska kertoo.
Suomalaisella arkkitehtikoulutuksella on Norjassa hyvä maine.
– Norja, Ruotsi ja Tanska ovat melkein samaa aluetta. Suomalaisten olisi helppo laajentaa markkinaansa, jos vain olisi suurempi kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan, arkkitehti Minna Riska kannustaa.
Kysyntää olisi monentyyppisille arkkitehdeille.
– Tarvitaan perinteistä arkkitehtiosaamista, kykyä nähdä projektit kolmiulotteisina ja teknisestä näkökulmasta. Samalla on oivallettava mahdollisuuksia, osattava ratkoa ongelmia. Miettiä, miten tekniset järjestelmät voivat toimia joustavasti tulevaisuudessa ja olla esteettisesti integroitu osa arkkitehtuuria. On oltava avoin muutoksille, ei saa jumittua omaan ideaan.
On myös löydettävä yhteinen kieli diplomi-insinöörien ja arkkitehtien välillä sekä osattava kommunikoida projektin visio koko suunnitteluryhmälle, jotta kaikki vetävät samaan suuntaan.
– Arkkitehdit ovat taitavia vaihtamaan keskustelunäkökulman skaalaa käsitteellisen ja yksityiskohtaisen välillä sekoittamatta niitä keskenään. Diplomi-insinöörit saattavat olla hyvin detaljiorientoituneita ja käytännöllisiä, ehkä se johtuu heidän opinnoistaan.
Riska perää rohkeutta edistää kestäviä elämäntapoja ja rakentamista.
– On äärimmäisen tärkeää käyttää ja kierrättää kaikki materiaalit tehokkaasti. Tehdä oikeasti ympäristöä säästäviä valintoja, myös epämukavia. Rakennusteollisuus on iso saastuttaja. On rajallista, mitä yksi arkkitehti voi tehdä, mutta meidän on yritettävä vaikuttaa asiakkaaseen niin, että se rakennuttaa niin laadukasta ympäristöä kuin mahdollista.
Opiskelijavaihto Tanskaan vei lopulta Norjaan
Minna Riska muutti Norjaan vuonna 2002, vuotta ennen valmistumistaan Oulun yliopistosta.
– Pohjoismaiden välillä on helppo muuttaa; täyttää yhden nettilomakkeen. Norjan kielikin tarttui puoliautomaattisesti. Kaikki loksahti kohdalleen ensimmäisen puolen vuoden jälkeen.
Norjalaisiin Riska oli tutustunut alun perin jo ollessaan opiskelijavaihdossa Tanskan Aarhusissa lukuvuoden 1999–2000.
Tuolloin Riska osallistui norjalaisen arkkitehtitoimiston siellä järjestämään kilpailuun. Kisan jälkeen toimisto kysyi, olisiko hän kiinnostunut harjoittelusta heillä.
Riska keräsi kokemusta ensin Hollannista ja Saksasta, mutta vuonomaa vei lopulta voiton.
Oslossa hän työskenteli ensin kahden arkkitehtitoimiston palveluksessa, kunnes perusti oman yrityksen, MDH arkitekterin kahden norjalaiskollegan kanssa vuonna 2010.
MDH arkitekterin ensimmäiset isot projektit osoittautuivat onnenpotkuiksi.
Maineikas Arne Henriksen pyysi Riskan toimiston avuksi Lørenin metroaseman suunnitteluun. He voittivat kilpailun yhdessä ja mentorisuhde avasi ovia nuorelle toimistolle.
Minna Riskan puhenopeus kiihtyy, kun hän pääsee kertomaan seuraavasta suuresta projektista, Moholtin opiskelijakylästä.
– Projektista tuli isompi ja kunnianhimoisempi kuin osasimme kuvitellakaan. Opiskelijajärjestö halusi rakennuttaa kestävän kehityksen periaatteella, ja hankkeesta tulikin puurakennusprojekti, joka oli siihen aikaan Euroopan suurin.
CLT-rakenne eli ristiinliimattu massiivipuu oli silloin uutta ja uraauurtavaa, kallistakin.
– Ryhdyimme insinöörien kanssa hommiin. Kaikki piti testata. Poltimme yhden asuntoyksikön laboratoriossa nähdäksemme, miten palo etenee massiivipuutalossa ja miten sprinklerit toimivat.
Lopulta viiteen yhdeksänkerroksiseen puukerrostaloon tuli 600 opiskelija-asuntoa, kirjasto, urheilutiloja, päiväkoti ja ruokakauppa. Lämmitykseen käytetään geotermistä energiaa. Projekti on kahminut lukuisia palkintoja.
Vahvuudet täydentävät toisiaan
Nykyään MDH arkitekter suunnittelee laajasti kaupunkialueita, kouluja, metroasemia ja asuintaloja. Toimisto menestyy pohjoismaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa.
Osakkailla on limittäiset roolit ja he johtavat tiimiä yhdessä.
– Kollegani Helge on diplomatian kuningas ja pyydän häntä lukemaan vaativimmat tekstini, ennen kuin lähetän ne asiakkaalle. Dagfinnillä on laaja tekninen osaaminen sekä taito nähdä kohdat, joissa voisi helposti syntyä virheitä. Itse teen paljon töitä projektien hankkimiseksi.
Äskettäin perustajat ottivat mukaan neljännen, taitavan nuoren osakkaan.
– Projektien kehittämisvaiheessa järjestämme työpajoja, joihin osallistuu henkilöstöä ydinryhmää laajemmin. Näin varmistamme, että näemme hankkeen eri puolet. Se tekee projektin paremmaksi.
Norjaan Riskan on ankkuroinut yleinen positiivisuus.
– Täällä ei heti ajatella, mikä voi mennä pieleen, vaan mikä voi mennä hyvin. Yritteliäisyys.
Suomalaista itseironiaa ei aina ymmärretä.
– Suomessa voi pilkata itseään ja vitsailla, kuinka huonosti kaikki on. Täällä ajatellaan, että me olemme mahtavia, me olemme Norjassa!
Yritys pystyyn ulkomailla
MDH arkitekterin kolme perustajaosakasta tunsivat toisensa entuudestaan työskenneltyään aiemmin samassa toimistossa.
– Omaa arkkitehtitoimistoa perustaessa on hyvä olla tiedossa jokin asiakasprojekti eli tulovirtoja. On myös oltava erittäin verkostoitunut tahoihin, jotka voivat tarjota sinulle projekteja, Minna Riska vinkkaa.
Kilpailut, palkinnot ja julkisuus tuovat esitelmäkutsuja konferensseihin ja yliopistoihin, mutta julkissektorin projekteihin niillä ei ole suurta merkitystä. Ne kilpailutetaan, kuten Suomessakin.
– Suomessa järjestetään useammin avoimia arkkitehtuurikilpailuja, ja toivoisin, että niitä olisi Norjassakin nykyistä enemmän. Avoimet kilpailut ovat hyviä ponnahduslautoja nuorille yrittäjille esitellä ideoitaan.
Kahdessatoista vuodessa MDH arkitekter on kasvanut perustajakolmikosta kymmenen hengen toimistoksi. Ala on muuttunut kansainvälisemmäksi ja kisa kovemmaksi.
– Etenkin julkissektorin projekteista on haasteellista kilpailla todella suurten kansainvälisten insinööritoimistojen kanssa. Niillä on työntekijöitä Intiassa ja maissa, joissa palkat on painettu alas.
Riskan mielestä kilpailutuksissa pitäisi arvioida pikemminkin osaamista, suunnittelua ja tiimiä kuin pelkkää hintaa. Omassa maassa työllistäminen hyödyttää yhteiskuntaa monella tasolla.
– Me olemme pieni yritys, jolla on vain pohjoismaista henkilöstöä. Pyrimme pitämään palkat kilpailukykyisellä tasolla. Minulle on tärkeää, että arkkitehdit ovat tyytyväisiä työhönsä ja työympäristöönsä.
Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?
Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä.
Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen.
Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.
- Tutustu palveluihin: www.tek.fi/mielitko-maailmalle