Opiskelijat kaipaavat yhteisöjä

Syksyllä Paula Sajaniemen ajatus alkoi kypsyä. Ehkä sittenkin vielä yksi vuosi.

Sajaniemi oli syksyllä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa. Hallituksen työ keskittyi tuolloin Tampereen yliopiston ja TTY:n ylioppilaskuntien yhdistämiseen.

– Kun saimme hyväksyttyä toimintaa ohjaavia linjauksia ja loimme strategian, siinä kypsyi ajatus, että siitä voi tulla jotain tosi siistiä.

Sajaniemi kertoo opiskelijayhteisön keskustelleen paljon siitä, että uudesta ylioppilaskunnasta voi tulla enemmän kuin osiensa summa.

– Kun on kaikki ne karikatyyrit teekkareista ja humanisteista, tajusimme, että uudessa yliopistossa voivat yhdistyä molempien vahvuudet. Halusin olla siinä työssä mukana.

Sajaniemi haki uuden ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan paikkaa ja tuli valituksi.

Hänen tehtävänään on luoda hallituksen kanssa suuntaviivat uudelle opiskelijakulttuurille ja -yhteisölle.

– Jos se tehdään hyvin, tästä voi tulla tosi merkityksellinen meille opiskelijoille, TREY:ksi nimetyn ylioppilaskunnan Sajaniemi sanoo.

Yhteisö rakentuu kohtaamisista

Sajaniemen mielestä opiskelijat kaipaavat ympärilleen yhteisöjä. Tämä on myös haaste ylioppilaskunnalle.

Vanhasta Tampereen yliopistosta käsin Hervannassa opiskelevat – ja usein myös asuvat – teekkarit on nähty pitkälti omana porukkanaan.

Myös monet teekkarit ovat pitäneet yllä erilaisuutta puhumalla kaikista muista kuin tekniikan opiskelijoista humanisteina. Kymmenisen vuotta sitten näihin humanisteihin laskettiin myös TTY:llä tietojohtamista opiskelevat.

Sajaniemi kertoo, että tuo vastakkainasettelu on edelleen jossain määrin läsnä opiskelijoiden puheissa ja käsityksissä.

– Vierastan sitä, koska se ei ole totuudenmukainen jaottelu. Ajatus siitä, että on vain kaksi erilaista kulttuuria johtaa harhaan.

Sajaniemi muistuttaa, että jo pelkästään teekkareissa on ihmisiä laidasta laitaan. Hänen mielestään uuden opiskelijayhteisön vahvuus tulee nimenomaan siitä, että erilaiset ihmiset saadaan tuntemaan yhteenkuuluvuutta.

Sajaniemi kokee, että ainejärjestöjen rooli yhteisöjen rakentajana on erittäin tärkeä. Usein opiskelijat löytävät yhteenkuuluvuutta juuri saman aineen opiskelijoiden kanssa.

Toisaalta tämä olettamus voi olla myös haaste. Esimerkiksi joku kauppatieteitä opiskeleva on saattanut opetella sijoittamista jo lukioikäisenä ja voi haluta uran pankin analyytikkona. Toinen alan opiskelija puolestaan haluaa löytää keinon tehdä liiketoimintaa, joka vähentää köyhyyttä kehitysmaissa.

– Meidän tehtävänämme on tehdä kaikkemme sen eteen, että jokainen opiskelija voi löytää paikkansa huolimatta siitä, mistä hän tulee ja miten ajattelee.

Sajaniemi kertoo, että ylioppilaskunta tarjoaa järjestöille erilaisia koulutuksia, joissa opetetaan muun muassa yhdenvertaisuutta.

Historia luottamustöissä

Paula Sajaniemi muutti 16-vuotiaana Heinolasta Kuopioon, koska halusi sinne lukioon.

– Se oli tosi siisti kolmivuotinen kokemus. Lyseon lukio profiloitui hyvällä yhteishengellä.

Sajaniemi kertoo eksyneensä lukiossa opiskelijatoimintaan. Toisena opiskeluvuonna hän pääsi mukaan opiskelijakunnan hallitukseen ja pian hän olikin hallituksen puheenjohtaja. Hän myös osallistui Lukiolaisten liiton toimintaan.

Sajaniemi kertoo, että ennen noita kokemuksia hän ei ollut uskonut opiskelijatoiminnan olevan hänen juttunsa.

– Siellä se kipinä lähti. Kun pääsin TTY:lle, tiesin että haluan killan hallitukseen. Aika nopeasti hiffasin, että killassa pääsen tekemään asioita, joilla on merkitystä sille yhteisölle, johon koen kuuluvani.

Opiskelijoille lisää tiloja

Erityisen tyytyväinen Sajaniemi on ollut TTY:n avoimeen ilmapiiriin, jossa opiskelijat otetaan samanarvoisina vastaan. Tämä näkyy myös tilankäytössä.

Hervannan kampuksella kaikilla killoilla ja kymmenillä harrastekerhoilla on omat tilat, joihin opiskelijat pääsevät opiskelijakortilla ympäri vuorokauden.

Sajaniemi toivoo, että myös keskustan kampus pystyisi tarjoamaan opiskelijoille enemmän omia tiloja.

– Se on kriittisen tärkeää. Jos omaa paikkaa ei ole, yhteisöön kiinnittyminen on haastavaa. Jos kaikilla ei ole tiloja, se asettaa opiskelijat eri lähtökohtiin.

Sajaniemi muistuttaa, että tilojen ansiosta opiskelijat tutustuvat uusiin tyyppeihin, jakavat ajatuksia ja opiskeluvinkkejä sekä ehkä myös ystävystyvät.

Ero tiloissa Hervannan ja keskustan välillä on iso. Keskustan kampuksessa on toki kaikilla paitsi yhdellä ainejärjestöllä omat tilat, mutta Sajaniemi kertoo tilojen olevan "todella pieniä".

Keskustassa ympäri vuorokauden auki on muutama tietokoneluokka, yksi lukusali, kuusi ryhmätyötilaa sekä yleinen ainejärjestötila.

– Vanha TTY oli edelläkävijä tilojen tarjoamisessa. Nyt haluamme kaikki kampukset mukaan siihen meininkiin.

Lisää törmäyksiä luvassa

Työelämässä korostuvat koko ajan yhteistyötaidot. Asiantuntijat kehottavat yrityksiä purkamaan siiloja, lisäämään yhteistyötä ja arvostamaan konflikteja.

Sajaniemi toivoo, että Tampereen yliopiston opiskelijat näkisivät yliopistojen yhdistymisen mahdollisuutena ottaa kursseja "toisen" yliopiston tarjonnasta.

– Monialainen yliopisto tarjoaa enemmän mahdollisuuksia törmätä uusiin ihmisiin, monipuolistaa ajattelua ja oppia tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.

Ylioppilaskunta puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia törmätä uusiin tyyppeihin esimerkiksi erilaisten tapahtumien kautta.

Yhteisessä vappukalenterissa on yli 100 kaikille opiskelijoille avointa tapahtumaa.

Tänä keväänä Tampereella valmistellaan ensimmäistä yliopistojen kampusten yhteistä vappua. Sajaniemi kertoo, että yhteisessä vappukalenterissa on yli 100 kaikille opiskelijoille avointa tapahtumaa.

Tampereella teekkariwappu on perinteisesti kestänyt kaksi viikkoa ja huipentunut vapunpäivän teekkarikasteeseen. Tammerkoskeen ei kaikkia halukkaita edelleenkään päästetä, mutta Sajaniemi kumoaa luulon, että vain teekkarit ovat juhlineet vappua kaksi viikkoa.

– Joillain ainejärjestöillä on ollut ihan vastaavia kahden viikon vappuja.

Vaikuttaminen tärkeässä roolissa

Ylioppilaskunnan tehtävänä on lain mukaan myös vaikuttaa opiskelijoille tärkeisiin asioihin. Sajaniemen mukaan opiskelijoilla on kaksi tärkeää huolta.

Opiskelijoilla on kaksi suurta huolenaihetta: ilmastonmuutos ja mielenterveys.

Ensimmäinen on ilmastonmuutos.

– Se on tosi kriittinen meidän sukupolvemme kannalta. Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, niin arkiset murheet opiskelusta katoavat, koska ei voi opiskella tai tehdä töitä.

Opiskelijoiden suhtautumisesta ilmastonmuutokseen kertoo se, että Tampereen ylioppilaskunta perusti ilmastoahdistusta käsittelevän tukiryhmän opiskelijoille. Ryhmä täyttyi nopeasti.

Sajaniemi arvioi, että ilmastonmuutoksen kanssa käsi kädessä kulkee myös toinen teema: mielenterveysongelmat.

– Kolmannes opiskelijoista kokee jonkinlaisia mielenterveysongelmia tai haasteita jaksamisessa.

Varsinkin opintojen alussa opiskelijat voivat olla hieman hukassa omasta alastaan, opiskelutekniikasta ja uudesta paikkakunnasta. Lisäksi moni opiskelija asuu ensimmäistä kertaa yksinään ja koko kaveripiiri on menossa uusiksi.

Kaiken tämän päälle tulee niukka opintotuki, kiristyneet opiskeluajat ja tiukentuneet vaatimukset opintotuen saamiseksi.

Ylipäätään opiskelijoilla on Sajaniemen mielestä sellainen olo, että nuorten ääni ei kuulu politiikassa ja nykyiset päättäjät eivät ymmärrä heidän arkeaan.

– Meni synkäksi, Sajaniemi toteaa.

Toisaalta. Kun ongelmat ovat isoja, yhteisö auttaa.