Opiskelijoille on tärkeintä työn sisältö

TEKin opiskelijatutkimuksen mukaan tekniikan alan opiskelijoille työelämässä tärkeintä ovat työn sisältöön liittyvät tekijät, kuten työn mielenkiintoisuus ja mahdollisuudet kehittyä. 

Toiseksi tärkeimpänä opiskelijat pitävät tasapainotekijöitä. Näitä ovat muun muassa varma toimeentulo sekä työn ja muun elämän tasapaino. Menestyminen, kuten hyvä palkkakehitys ja uralla eteneminen, asettuu opiskelijoiden tärkeyslistalla sijalle kolme. Sen sijaan opiskelijoiden vaaka-kupissa eivät paina yhtä paljon työn yhteiskunnallinen hyödyllisyys, työn yleinen arvostus tai mahdollisuus auttaa omassa työssään toisia. Työuran kannalta työn merkityksellisyys koetaan vähiten tärkeänä. 

Opiskelijoiden uraodotuksia ja asenteita tutkittiin osana TEKin opiskelijatutkimusta vuonna 2015. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeinä ja todennäköisinä he näkevät erilaiset tekijät omalla työurallaan. Tekijät esitettiin laatua kuvaavina väittäminä, jotka luokiteltiin neljään luokkaan: sisällöllisyys, tasapaino, menestyminen ja merkityksellisyys.

TEKin opiskelijatutkimuksessa opiskelijat arvioivat, kuinka tärkeinä ja todennäköisesti toteutuvina he pitävät erilaisia työelämän laatua kuvaavia väittämiä omalla urallaan. 14 väitettä on ryhmitelty neljään luokkaan. Väittämät saivat sijanumeron sen mukaan, miten ne ”pärjäsivät” opiskelijoiden arvioissa. Sijoitus on merkitty väittämän yhteyteen; ensin tärkeys, sitten todennäköisyys.

Sitralla vastaavia tuloksia

TEKin opiskelijatutkimuksen tulokset näyttävät Sitran asiantuntija Milma Arolasta tutuilta. Samantyyppisiä tuloksia irtosi myös Sitran vastaavasta selvityksestä, jonka toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

– Kun verrataan koulutusaloja, tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat erityisesti yliopistopuolella hakevat opiskelemaan tavoitellen hyvää uraa ja itsensä kehittämistä.

Arola kertoo, että selvityksen mukaan tekniikan alan opiskelijat kokevat opintonsa hyödyllisiksi tulevaisuutensa kannalta. 

Selvitys antaa Arolan mukaan viitteitä myös siitä, että tekniikan alan opiskelijat arvostavat hyvää palkkaa ja työpaikan turvallisuutta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveys- sekä kulttuurialalla korostuvat enemmän työskenteleminen mukavien ihmisten kanssa ja mielekkään työn tekeminen. 

– Ylipäätään opiskelijat kuitenkin näyttävät olevan niin sanottuja jälkimaterialisteja, joille työn mielekkyys on olennaisinta.

Arolan mukaan vaikuttaa siltä, että opiskelijoilla on realistinen kuva siitä, että työelämältä ei voi odottaa enää turvallisuutta ja pysyvyyttä. Välillä töitä saattaa olla paljonkin, välillä ei ehkä lainkaan. Hän painottaa, että uudenlaiset työn tekemisen muodot voivat tuoda uudenlaisia joustoja ja mahdollisuuksia. 

– Erilaisten keikka-, osa-aika- ja freelancer-töiden kasvu tuo myös korkeakoulutetuille uusia mahdollisuuksia tehdä itselle sopiva määrä töitä. Työn ja opiskelun sekä työn ja perhe-elämän yhdistäminen voi tulevaisuudessa olla ketterämpää kuin nyt.

Työsuhteen vakaus ja työn määrä huolestuttavat

Tärkeiksi koettuja tekijöitä ei aina nähdä omalla uralla todennäköisinä. TEKin opiskelijatutkimuksen mukaan opiskelijat näkevät työn sisällön, varsinkin työssä kehittymisen, sekä tärkeänä että todennäköisenä. Todennäköisenä pidetään myös menestymiseen liittyvien tekijöiden toteutumista.

– Kannattaa miettiä, mitkä tekijät tekevät omasta työtehtävästä mielenkiintoisen tai haastavan. Pohdinnoista on apua myös työhaastattelussa ja työpaikan kehityskeskusteluissa, neuvoo johtaja Sari Taukojärvi TEKin urapaveluista.

Vähiten todennäköisenä vastaajat pitävät työn merkityksellisyyteen liittyvien tekijöiden toteutumista omalla uralla. Myöskään johtotehtäviin etenemistä ei pidetä kovin tärkeänä eikä todennäköisenä.

Selvästi suurin epätasapaino tärkeyden ja todennäköisyyden välillä näkyy odotuksissa työn kohtuullisesta määrästä sekä työn ja muun elämän onnistuneesta yhteensovittamisesta. Vastaajat pitävät näitä tärkeinä, mutta vaikuttavat suhtautuvan skeptisesti niiden toteutumiseen.

– On hyvä, jos on sitoutunut työhönsä, on palavan innostunut siitä ja viihtyy työkavereidensa seurassa, mutta silloinkin on viisasta varmistaa, että aikaa ja energiaa jää myös muulle elämälle ja muille ihmisille, Taukojärvi muistuttaa.

– Työuraa on hyvä tarkastella enemmän maratonina kuin sprinttinä. Intensiiviset työskentelyjaksot eivät saa pitkittyä niin, ettei ole mahdollista enää palautua.

Naiset odottavat työltään merkityksellisyyttä

TEKin opiskelijakyselyn mukaan yleisesti ottaen naiset arvioivat työelämän laatutekijöitä itselleen tärkeämmiksi mutta samalla epätodennäköisemmiksi kuin miehet. Selvin ero naisten ja miesten välillä näkyy kuitenkin suhteessa työn merkityksellisyyteen. Vaikka kumpikaan ei arvota sitä kovin korkealle, on työn merkityksellisyys naisille  selvästi tärkeämpää kuin miehille.

– Tekniikan alan osaamista tarvitaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Digitalisaation myötä tälle osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää yhä enemmän esimerkiksi hoitoalan kaltaisilla aloilla, joita ei perinteisesti ole pidetty teknologia-aloina, TEKin asiamies Juhani Nokela sanoo.

– Samoin esimerkiksi konetekniikkaa monet pitävät miehisenä ja rasvaisena tekniikan alana, mutta tosiasiassa se on jotain ihan muuta. Esimerkiksi Wärtsilän laivakoneratkaisut edustavat alallaan maailman cleantech-osaamisen kärkeä. Todella merkityksellistä työsarkaa siis riittää sekä miehille että naisille, hän jatkaa. 

TEKin opiskelijatutkimuksen vastaajat pitävät työn sisällöllisyyttä urallaan sekä tärkeimpänä että todennäköisimpänä. Keskeisin ero miesten ja naisten välillä näkyy suhteessa työn merkityksellisyyteen.

Lisää TEKin opiskelijatutkimuksen tuloksia: www.tek.fi/opiskelijatutkimus

Lue myös opiskelijoiden ajatuksista urasta ja yrittäjyydestä: "Oleellisinta on nauttia työstään"