Ota metsäkylpy

– Muun muassa brittiläisten tutkijoiden Jo Bartonin ja Jules Prettyn vuonna 2010 kokoaman meta-analyysin mukaan mieliala kohenee jo viiden minuutin luontokäynneillä, tutkija Tytti Pasanen kertoo. 

Pasanen viimeistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaansa luontoliikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksistä. 

– Tutkimukset todistavat verenpaineen ja sydämensykkeen laskevan metsässä liikuttaessa. Omissa metsä- ja puistokävelytutkimuksissamme havaitsimme lisäksi tarkkaavuuden ylläpidon parantuvan keskimäärin tunnin puistokävelyn sekä puolentoista tunnin metsäkävelyn jälkeen.

Pasasen mukaan metsän elvyttäviä elementtejä ovat muun muassa äänimaisema – luontoäänet ja hiljaisuus – sekä ilmanlaatu. Tarkkaavuus paranee koska aistiärsykkeitä on luonnossa vähemmän, joten keskittyminen itselle tärkeisiin asioihin on vaivattomampaa.

Jo metsän visuaalinen kauneus vaikuttaa ihmismieleen. Maantieteilijä Roger S. Ulrich havaitsi 1970-luvulla, että luontokuvat lisäsivät koehenkilöissä myönteisiä tunteita ja vähensivät pelkoa ja surua. Nyt aivosähkökäyristä nähdään samaa: luontokuvien katselu kuormittaa aivojamme vähemmän kuin kaupunkimiljöön katselu. 

Japanissa metsässä rentoutumiselle on jopa oma käsitteensä: shinrin-yoku, forest bathing. Siellä hyvinvointia lisäävää metsäterapiaa alettiin kehittää 1980-luvulla, ja maassa onkin nyt viitisenkymmentä virallisesti hyväksyttyä terveysmetsää polkuineen.

Jos metsään ei pääse, kannattaa hakea hyvinvointia puistoista. Pasanen sanoo vaikutusten olevan tutkimusten perusteella lähes samanlaiset. 

Myös puutarhanhoito edistää terveyttä. 

– Mielialan kohenemisen lisäksi käsien multaan upottaminen vahvistaa vastustuskykyä. 

Pasanen käy itse metsäkävelyllä viikoittain. 

– Luonnossa on tilaa ajatella. Uusia ideoita tulee metsässä mieleen pinnistelemättä.