Ajatus siitä, että vastaus on ”pienempituloisen”, elää Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettisen mukaan vahvana. Tosiasiassa vastaus ei ole noin simppeli. Kelan laskelmien mukaan perhevapaiden jakaminen kannattaa, vaikka vanhemmilla olisi tuloeroja.
– Pikkulapsivaihe osuu usein elämänvaiheeseen, jossa on isoja menoreikiä, kuten asuntolaina. Kyllä perheet yleensä laskevat tarkkaan, miten perhevapaat kannattaa käyttää. Kelan Perhevapaavertailu-sovelluksen ansiosta nettovaikutus tuloihin on aiempaa helpompi selvittää, Miettinen sanoo.
Kelan Perhevapaavertailu-sovelluksella vanhemmat voivat vertailla perhevapaiden eri tavalla jakamisen vaikutusta perheen tuloihin.
Vuoden 2022 uudistuksen jälkeen synnyttävä vanhempi saa raskausrahaa 40 arkipäivältä. Tätä osuuttaan hän ei voi luovuttaa toiselle. Lisäksi hän saa 160 arkipäivää vanhempainrahaa. Niistä 63 arkipäivää hän voi luovuttaa halutessaan kokonaan tai osittain toiselle vanhemmalle.
Myös ei-synnyttävä vanhempi, kuten isä, saa 160 arkipäivää vanhempainrahaa. Hänelle on korvamerkitty niistä käytettäväksi 97 arkipäivää. Loput 63 arkipäivää hänkin voi halutessaan luovuttaa osittain tai kokonaan toiselle vanhemmalle.
Päivät voi myös luovuttaa omalle puolisolle, jos tämä ei ole lapsen vanhempi, tai lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle.
Miettinen kehottaa molempia vanhempia pitämään ainakin itselleen kiintiöidyt 97 arkipäivää perhevapaata. Jos vanhempi ei pidä kiintiöpäiviään, ei niitä voi pitää kukaan muukaan, ja perhe menettää ne.
Kelan suuntaa antavassa esimerkissä (kuvio 1) vanhempi A:n palkka on 2 200 euroa kuussa ja vanhempi B:n 6 200 euroa. Jos vain vanhempi A eli pienituloisempi käyttää ansiosidonnaiset vanhempainrahapäivät ja lisäksi kotihoidontukea yhteensä 18 kuukautta, talouden bruttotulot ovat kahden vuoden ajalta 178 210 euroa ja nettotulot 121 520 euroa. Jos vanhempi B eli hyvätuloisempi käyttää hänelle korvamerkityt 97 vanhempainrahapäivää, perheelle jää 2 110 euroa enemmän kahden vuoden aikana. Bruttotulot pienenevät ollen 175 300 euroa, mutta nettotulot ovat paremmat, 123 630 euroa.
– Kun ihmiset laskevat, mikä vaihtoehto kannattaa taloudellisesti, he usein arvioivat bruttotuloa. Verot kuitenkin usein tasaavat tilannetta, Miettinen sanoo.
Kotihoidon tukea ei välttämättä kannata jakaa tasan
Vanhempainrahan lisäksi monet perheet hyödyntävät kotihoidon tukea. Tätä tukea perhe voi saada, jos sen alle 3-vuotias lapsi ei osallistu päivähoitoon vaan on kotona. Kotihoidon tuen perusosa on kaikille sama, 377 euroa kuukaudessa tuloista riippumatta. Pienituloiset perheet voivat saada hoitolisää, joka on enimmillään 202 euroa kuukaudessa.
– Kotihoidon tuki on todella suosittu etuus. Lähes 90 prosenttia perheistä käyttää sitä. Valtaosin se on äiti, joka jää kotihoidon tuella kotiin, Miettinen kertoo.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Kotihoidon tuki on kuitenkin niin pieni, että ennen siihen turvautumista molempien vanhempien kannattaa käyttää ansiosidonnaiset perhevapaansa. Aiemmassa esimerkissä, jossa olivat vanhempi A ja B, vanhempainrahapäivät kannattaa vielä jakaa tasan mutta kotihoidontukea ei enää. Mikäli vanhemmat jakavat vanhempainrahapäivät ja kotihoidontuen tasan, perheen bruttotulo laskee 159 720 euroon ja nettotulo 118 470 euroon. Tappiota esimerkkiin, jossa pienempituloinen vanhempi A pitäisi kaikki vapaat, tulee 3 050 euroa kahden vuoden aikana.
Jos vanhempien tulot ovat yhtä suuret, taloudellisesti heidän kannattaa jakaa kaikki vapaat tasan, myös kotihoidontuki.
Taloudellisen puolen lisäksi Miettinen kehottaa perheitä punnitsemaan myös muita vapaan jakamiseen vaikuttavia seikkoja.
– Oma mielipiteeni on, että perhevapaat kannattaa ehdottomasti pyrkiä jakamaan tasan! Pikkulapsiaika on kovin lyhyt, ja vapaiden kohdalla puhutaan muutamista kuukausista. Perhevapaiden tasaisemman jakamisen hyödyt tulevat esiin pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi pitkät perhevapaat näkyvät tutkimusten mukaan negatiivisesti äitien ura- ja palkkakehityksessä. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen edistää naisten asemaa ja näin se on myös tasa-arvoteko.
Kelan Perhevapaavertailu-sovellus: perhevapaavertailu.kela.fi
Työehtosopimus tukee perheitä
Laki määrää perhevapaiden määrän. Perhevapaiden palkallisuudesta sovitaan työehtosopimuksissa, joita liitot neuvottelevat.
Keväällä 2023 TEK yhdessä muiden YTN-liittojen kanssa neuvotteli kaikkiin tuolloin sovittuihin työehtosopimuksiinsa yksityiselle sektorille ja myöhemmin myös kunta-, hyvinvointialue- sekä valtiosektorille yhdessä muiden JUKO-liittojen kanssa tasa-arvoisemmat palkalliset perhevapaat: ei-synnyttävän vanhemman palkallinen vapaa piteni 28–36 arkipäivään. Synnyttävän vanhemman palkallinen vapaa pysyy noin kolmen kuukauden mittaisena.
Palkallisen perhevapaan jälkeen vanhempainraha on Kelan maksama. Päivärahan korvaustaso laskee tulojen kasvaessa.
Laske oma vanhempainrahasi suuruus Kelan sivuilla: laskurit.kela.fi/vanhempainpaivaraha-laskuri