Päivitys 15.12.2021: Eduskunta hyväksyi 8.12.2021 hallituksen esitykseen. Eli uudistus tulee voimaan.
Perhevapaauudistus koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika on aikaisintaan 4.9.2022 eikä lapsi synny ennen 30.7.2022.
Toteutuessaan uudistus pidentää nykyisiä ansiosidonnaisia vanhempainvapaita. Uudistus noudattaa niin sanottua 1+7+7-mallia, jossa molemmat vanhemmat saisivat samanpituiset vanhempainrahakiintiöt.
Uudistuksen tavoitteena on tasa-arvon edistäminen työelämässä, perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempi jakautuminen sekä isien kannustaminen perhevapaiden käyttöön. Uudistus myös vastaa muutostarpeisiin, jotka tulevat EU:n työelämän tasapainodirektiivistä.
Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä ja tulee eduskunnan hyväksyttäväksi todennäköisesti tämän vuoden puolella.
Raskausrahan ja vanhempainrahan jakautuminen
Uudistuksen myötä nykyinen äitiysraha, vanhempainraha ja isyysraha poistuisivat ja tilalle tulisivat raskausraha ja vanhempainraha.
Vanhempainrahaa maksettaisiin yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Kummankin vanhemman kiintiö olisi tästä puolet, eli 160 päivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 päivää toiselle vanhemmalle tai esimerkiksi lapsen muulle huoltajalle, puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Vanhempainrahaa voisi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Raskaana oleva saisi raskausrahaa 40 arkipäivältä. Raskausrahakausi alkaisi 30 päivää tai viimeistään 14 päivää ennen laskettua aikaa.
Vanhempainrahaa tai raskausrahaa maksettaisiin samalta ajalta vain yhdelle vanhemmalle kerrallaan. Enintään 18 arkipäivää olisi kuitenkin pidettävissä samaan aikaan raskausrahan tai toisen vanhemman vanhempainvapaan kanssa. Lopputulos vastaisi pitkälti nykyjärjestelmää, jossa isä voi pitää enintään 18 isyysrahapäivää samaan aikaan äidin äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana.
Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi kaikki 320 arkipäivää. Myös adoptioperheillä olisi oikeus yhteensä 320 päivään. Monikkoperheillä olisi oikeus 84 lisäpäivään yhtä useampaa lasta kohden. Monikkoperheillä tarkoitetaan perheitä, jotka saavat samalla kertaa useamman lapsen, eli esimerkiksi kaksoset.
Uudistus tarkoittaisi sitä, että lapsi olisi noin 13 kuukauden ikäinen ansiosidonnaisten vapaiden päättyessä, jos vapaat pidetään täysimääräisenä. Jos vain toinen vanhemmista pitäisi ansiosidonnaiset päivät, lapsi olisi noin 9 kuukauden ikäinen. Näin ollen järjestelmä kannustaa siihen, että molemmat vanhempainrahaan oikeutetut vanhemmat käyttävät omat kiintiönsä.
Hoitovapaaseen ei tule muutoksia
Hoitovapaaseen tai osittaiseen hoitovapaaseen ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Hoitovapaan aikana voisi edelleen saada kotihoidon tukea, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Lapsen kotihoidon tukea voisi kuitenkin saada jo ennen kuin lapsen oikeus varhaiskasvatukseen alkaa. Kotihoidon tukea voisi saada, vaikka vanhempainvapaita olisi vielä käyttämättä. Näin ollen hoitovapaata voisi pitää myös ennen kaikkien vanhempainvapaiden käyttämistä. Oikeus kotihoidon tukeen alkaisi kuitenkin vasta, kun syntymästä on kulunut 160 päivää.
Osittaiseen vanhempainrahaan joustoja
Nykyisen osittaisen vanhempainrahan käyttö on jäänyt vähäiseksi, sillä sen saamisen edellytykset ovat tiukat. Kummankin vanhemman on oltava osittaisella vanhempainvapaalla samaan aikaan ja lyhennettävä työaikaansa lain mukaisesti.
Uudistuksen jälkeen tämä edellytys poistuisi. Jatkossa vanhempainrahan maksaminen osittaisena edellyttäisi, että vanhempi hoitaa lasta osapäiväisesti tehden samaan aikaan osa-aikatyötä. Päivittäinen työaika saisi olla enintään viisi tuntia. Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaisi vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän.
Jos osa-aikatyötä tekisi lyhentämällä viikoittaisten tai kuukausittaisten työpäivien määrää, vanhempainrahaa saisi muilta kuin työpäiviltä. Työpäivät eivät kuluttaisi vanhempainrahapäiviä.
Uudistus kannustaisi entistä enemmän osa-aikaiseen työntekoon myös vanhempainvapaalla.
Osa-aikaisesta vanhempainvapaasta olisi edelleen sovittava työnantajan kanssa. Työnantajan olisi kuitenkin kirjallisesti perusteltava osa-aikatyöstä kieltäytyminen.
Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdejuristina.
Lue lisää: