Professori asettui Hongkongiin

|
Uutinen
Kuuntele

Professori Jukka P. Matinlinna on oppinut, kuinka keskeisiä kiitos, kilpailu ja keskinäinen kunnioitus urbaanissa 
metropolissa ovat.

Kun Jukka P. Matinlinna kiittää työkaveriaan, hän kiittää kolmesti ja kumartaa siihen päälle. Sähköpostinsa hän lopettaa kiittämällä saamastaan tuesta. Hongkongissa yli 11 vuotta asunut professori on oppinut paikalliset, hyvin kohteliaat tavat.

– Kunnioitus, kiitos ja vaatimattomuus ovat tärkeitä. Jos joku kehuu sinua, muista vastineeksi hieman vähätellä itseäsi ja osoittaa vaatimattomuutta.

Kunnioitusta osoitetaan myös titteleillä. Työkavereita ei sovi sinutella, vaan aina pitää muistaa käyttää arvo-, ammatti tai virkanimikettä – tai herra, neiti, rouva.

– Kokemukseni mukaan sinuttelu on soveliasta, kun on tunnettu viisi vuotta ja sittenkin vain kasvotusten. Sihteerini ei pyynnöistäni huolimatta vieläkään sinuttele minua!

Tittelit pitää näkyä myös käyntikortissa. Matinlinnan mukaan nimen perässä on syytä olla pitkä liuta kirjainlyhenteitä, muuten antaa itsestään saamattoman kuvan.

Jos joku kehuu sinua, muista vastineeksi hieman vähätellä itseäsi.

Matinlinna työskentelee professorina ja yhtenä viidestä divisioonajohtajasta Hongkongin yliopistossa, hammaslääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän matkustaa paljon ja on ottanut tavakseen tutkia netistä etukäteen kohdemaan käyttäytymiskoodit.

– Esimerkiksi Malesiassa, Indonesiassa ja Thaimaassa ei sovi koskea toista päähän, koska se on ihmisen pyhin osa. Istumistilanteessa omia jalkapohjia ei saa näyttää muille – se olisi herja. Kaikkialla ei sovi kätellä, etenkään naisia.

Ei-kliinikko kliinisessä tiedekunnassa

Professori Jukka P. Matinlinnan työajasta viidesosa on opetusta. Hän kehuu opiskelijoita fiksuiksi, uutteriksi, innokkaiksi ja kohteliaiksi.

Yli satavuotias Hongkongin yliopisto on Matinlinnan mukaan hyvin brittiläinen ja byrokraattinen. Asiat etenevät kuitenkin ripeästi. Byrokratiasta hän selviää vähällä, sillä apuna ovat kolme sihteeriä ja tekninen henkilökunta.

– Työssäni noudatan kolmea sääntöä: don't rock the boat, pidä dekaanisi tyytyväisenä ja ole ystävällinen sihteerillesi.

Matinlinnan työajasta neljännes kuluu hallintoon, viidennes opetukseen, kaksi viidesosaa tutkimukseen ja loput 15 prosenttia on tiedonvaihtoa.

– Käytännössä jaamme Hongkongin suurelle vähäosaisten joukolle kotihammashoidon ohjeita median välityksellä. Opiskelijat suorittavat myös hammastarkastuksia jalkautumalla erityisiin tapahtumiin. Vapaaehtoistyö on täällä tärkeää, koska sosiaaliturva on olematon.

Matinlinnan alaa ovat bio- ja hammaslääketieteen materiaalit. Hän tutkii etenkin hammasimplantteja, niiden pintoja ja pintojen vuorovaikutusta elävän kudoksen kanssa.

Hammaslääketieteellinen tiedekunta on lajissaan ainoa Hongkongissa. 

– Hongkong on kilpailuyhteiskunta, myös negatiivisessa mielessä. Kiire on koko ajan 24/7. Opiskelijani ovat huippuja, mutta minun täytyy muistuttaa heitä huolehtimaan tasapainosta opiskelun ja muun elämän välillä sekä arvostamaan tiimityötä.

Hongkongin yliopisto on kansainvälisesti arvostettu. Statuksen ansiosta Matinlinna saa paljon kutsuja tulla luennoimaan ulkomaille, muun muassa Iraniin, Pakistaniin, Australiaan, Saudi-Arabiaan, Malesiaan, Indonesiaan, Manner-Kiinaan, Intiaan, Singaporeen, Japaniin ja Kuwaitiin. Kuulostaa loistokkaalta, mutta kaikkeen väsyy. Matinlinnalle kertyy noin 75 matkapäivää vuodessa.

– Enää en ota matkojen yhteyteen turistipäiviä. Palaan mieluummin suoraan kotiin.

Kotona Hongkongissa Matinlinnaa odottavat ortodontti-vaimo ja nelivuotias poika.

– Leikeistä päätellen hänestä tulee isona traktorin, junan tai leikkuupuimurin kuljettaja.

Työ vie helposti iltoja ja viikonloppuja. Vapaa-aikansa Matinlinna viettää perheensä kanssa ulkoillen. Hän harrastaa myös filateliaa, luovutetun Karjalan historiaa ja suomalaista 60–70-luvun musiikkia. Lomat perhe viettää joko vaimon kotikonnuilla Skotlannissa tai Suomessa, jossa asuvat Matinlinnan 94-vuotias äiti ja aikuinen tytär.

Turusta sattuman kautta maailman ääriin

Matinlinna opiskeli Turun yliopistossa epäorgaanista kemiaa, matematiikkaa, fysiikkaa ja tähtitiedettä. Valmistuttuaan hän toimi tuotekehitysinsinöörinä Valmetilla, jonka jälkeen avautui paikka Åbo Akademista. Hän työskenteli professori Mikko Hupan kanssa kauppa- ja teollisuusministeriön polttotekniikan tutkimusohjelma Liekissä, vuosina 1988–1998.

– Absorboin insinöörimäisen tavan suunnitella, edetä asioissa ja toteuttaa projekti sekä sujuvan ruotsin kielen.

Työnkuvan vuoksi Matinlinna kertoo liittyneensä TEKiin jo vuonna 1991.

– Pidän jäsenyyttä ja edunvalvontaa ammatilliselle kehitykselle ehdottoman tärkeänä.

Tohtoriksi Matinlinna väitteli 15 vuotta sitten Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

– Tein väitöskirjani yli 40-vuotiaana ja haluan kannustaa muitakin elinikäiseen opiskeluun!

Ilmapiiri on levoton. Mielenosoituksissa on kyse vakavista asioista.

Hongkongiin Matinlinna päätyi sattumalta. Keväällä 2008 hän työskenteli vierailevana tutkijana Oslossa. Kun työsopimus oli loppumassa, eikä Suomessa ollut tarjolla kuin apurahatutkijan pätkätöitä, oli aika punnita vaihtoehtoja. Matinlinna bongasi erään konferenssijärjestäjän sivuilta avoimen position Hongkongista.

– Tehtävämääritelmä vastasi sitä, mitä olin tehnyt Turussa, Norjassa ja Alankomaissa. Ennen kuin osasin odottaa, oli nimet työsopimuksessa ja olin Associate Professor Hongkongissa.

Kesäkuussa alkaneet hallituksen vastaiset mielenosoitukset ovat pitäneet Hongkongin otsikoissa myös Suomessa. Matinlinnan mukaan yliopistossa arki rullaa.

– Ilmapiiri on levoton. Mielenosoituksissa on kyse vakavista asioista. Me hongkongilaiset, jollaiseksi jo itsenikin miellän, toivomme että sopu palautuu. Haluamme rauhassa jatkaa kehitystä teknologian, tieteen, kaupankäynnin ja logistiikan solmukohtana Aasiassa. Aika näyttää miten käy.

Suuntana Hongkong? Ota nämä huomioon:

Hongkongissa on kaksi virallista kieltä: englanti ja kiina. 
– Paikalliset puhuvat kantonin kiinaa. Osaan sitä sen verran, että selviän yksinkertaisista tilanteista, Jukka P. Matinlinna kertoo. Kuva: Getty Images
  • Hongkongissa on asukkaita yli 7 miljoonaa.
    
– Tuskin koskaan totun siihen, että joka paikassa on vellova ihmismeri, professori Jukka P. Matinlinna sanoo.
  • Ilmasto on subtrooppinen. Kahdesti vuodessa, loka-joulukuussa ja maalis-toukokuussa, keli on miellyttävä. Kesä on kuuma ja kostea, taifuunikausi kestää kesäkuusta lokakuuhun. Talvella lämpötila laskee alimmillaan +10 asteeseen, mutta paikallisissa asunnoissa on kylmä, koska niitä ei ole eristetty. Usein käytetäänkin infrapunalämmittimiä.

    – Joskus käytän sisällä untuvatakkia ja nukun pipo päässä!
  • Julkinen liikenne toimii hyvin ja kattavasti.
    
– Meidän perheellämme ei ole omaa autoa.
  • Hongkongissa asuminen on maailman kalleinta.
    
– Sain työsuhde-etuna 130 neliön asunnon kolmelle. Se on hävyttömän edullinen ja kokoinen täkäläisillä normeilla, joiden mukaan kaksi ihmistä ja lapsi asuu noin 30 m2 asunnossa.
  • Hongkongissa on tasaverotus, enintään 17 %.

    – Alussa minua ahdisti, miten valtavat tuloerot täällä on.
  • Politiikka ja uskonto ovat aiheita, joita Matinlinnan on syytä keskusteluissa välttää. Huumorin kanssa on hyvä olla varovainen.

    – Täällä ollaan konservatiivisempia kuin Suomessa.
  • Hankalissa tilanteissa on pidettävä huoli, ettei kukaan osapuoli menetä kasvojaan.

    – Toisen nolaamisesta voi seurata kontaktien menetys tai jopa kosto.
  • Hongkong on Kiinan erityishallintoalue. Vuodet 1841–1997 se oli Brittien vallan alla.

Harkitsetko ulkomaille töihin lähtemistä?

Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä. Tutustu palveluihimme.

Avainsanat: