Psykologi: Meidän on huolehdittava, että valmistuvien pääkoppa kestää

Jos psykologi Jaakko Sahimaa pitäisi nyt puheen vastavalmistuneille, hän kehottaisi heitä kasvattamaan itsetuntemustaan. Työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistuneen Sahimaan mukaan itsetuntemus on ase stressiä vastaan.

– Omia valintojaan ei tarvitse tehdä sosiaalisen paineen tai normien vuoksi. Ihmisen olisi tärkeä ymmärtää, että omia polkujaan voi tallata ja hakea elämältään sitä, mitä itse kaipaa ja minkä kokee itselleen merkitykselliseksi, hän sanoo.

Sahimaa kehottaa pysähtymään reflektiivisten kysymysten äärelle eli tarkastelemaan itseään kehittävästi. Mikä sinua kiinnostaa ja motivoi, mitä osaat? Mikä sinulle on tärkeää ja toteuttamisen arvoista? Minkälainen persoona olet ja mihin työhön soveltuisit? Minkälaisia tavoitteita sinulla on elämässä ja minkälaisen roolin haluat antaa työlle elämässäsi?

– Nämä kysymykset voivat auttaa tasapainon löytämisessä.

Tasapaino on kolmanneksella tekniikan alan vastavalmistuneista osin hukassa. TEKin sekä diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutusta antavien yliopistojen tekemän palautekyselyn mukaan 32 prosenttia vastavalmistuneista on ollut huolissaan jaksamisestaan opintojensa aikana usein tai jatkuvasti. Vuonna 2021 valmistuneista noin 60 prosenttia vastasi TEK Graduate Survey -kyselyyn.

Opiskelijoiden uupuminen näkyy muissakin tutkimuksissa. Esimerkiksi TEKin opiskelijatutkimuksen mukaan tekniikan alan korkeakouluopiskelijoista 51 prosenttia oli viime vuonna useasti tai jopa jatkuvasti huolissaan jaksamisestaan. Vastaava luku vuonna 2019 oli 41 prosenttia. Trendi on vuosittain tehtävässä tutkimuksessa laskeva.

Yleisesti yliopisto-opiskelijoista kaksi viidestä kokee opiskelu-uupumusta ja 57 prosenttia on psyykkisesti kuormittunut, kertoo puolestaan THL:n ja Kelan joulukuussa julkaisema Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n mukaan korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on jo pitkään kasvanut.

– Mielenterveys ja ihmisten henkinen hyvinvointi on syytä ottaa vakavasti. Tekniikan alan vastavalmistuneiden tilanne ei ole hälyttävä, mutta se on huolestuttava, Sahimaa sanoo.

Tunnista tekemisen kestävä tahti

Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Eläketurvakeskuksen mukaan suurin yksittäinen syy on masennus.

– Tämä on ongelma kansantalouden ja verokertymän kannalta. Ei meillä ole varaa menettää työkyvyttömyyseläkkeelle nuorta porukkaa, joka on juuri pääsemässä kiinni työelämään, Jaakko Sahimaa sanoo.

Hän kuitenkin jatkaa heti perään, ettei pidä rahapuheesta eli siitä, että ongelmia katsotaan ainoastaan työn ja talouden kannalta. Vaikka opiskelijoiden ja vastavalmistuvien uupuminen on kansantaloudellinen ongelma, se on totta kai myös henkilökohtainen tragedia. Sahimaan mukaan työelämään kiinnittyminen antaa kokemuksen osallisuudesta, minäpystyvyydestä ja vahvistaa itsearvostusta.

– Pitäisikö työn olla niin olennaista itsearvostuksen kannalta, se on eri kysymys.

TEK Graduate Surveyn mukaan jaksamisestaan huolestuneet arvioivat osaamisensa kehittyneen muita vähemmän. Tutkimuksesta ei selviä, onko heidän osaamisensa oikeasti vähäisempää vai onko heillä vain sellainen tunne.

Sahimaan mukaan opintojen aikainen kokemus siitä, ettei selviä oravanpyörän tahdissa, leimaa helposti myös ajatukset työelämästä pessimistisiksi. Uupuminen voi luoda huolihorisontin: miten jaksan työelämässä, kun en jaksa edes opinnoissa? Sahimaan mukaan kokemus voi myös kolhia minäpystyvyyttä.

Sahimaa kaipaa työelämään joustavuutta. Ihmiset eivät pysty antamaan aina parastaan opiskeluissa tai töissä, eikä tarvitsekaan. Ihmisten stressinsietokykykin vaihtelee.

– Itsensä johtaminen ja tietynlainen kypsyys ovat tärkeitä. Eli siis se, että tunnistat itsellesi sopivan tekemisen tahdin ja riittävän laatutason, joilla pystyt pitämään myös hyvinvointisi kunnossa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Sahimaa on viehättynyt IT-yritys Nitorin arvolupauksesta työntekijöille. Lupauksen mukaan Nitorilta jäädään eläkkeelle. Hänen mukaansa nykyään työpaikkoja vaihdetaan kuin sukkia, joten pitkän uran lupaaminen on jo aika paljon.

– Lupauksessa on ajatus tekemisen kestävästä tahdista. Töitä saa tehdä siten, että viihtyy töissä eläkeikään saakka.

Sahimaan mukaan tekniikan alalla on onnistuttu siinä, että oman alan töihin pääsee kiinni jo suht aikaisessa vaiheessa, opintojen aikana. Sahimaa on tuotantotalouden diplomi-insinööri, mutta myös psykologi. Psykologin hattu päässään hän kertoo olevansa kateellinen tekniikan alan opiskelijoiden työelämäkytköksistä.

TEK Graduate Surveyn mukaan jaksamisestaan huolestuneilla opinnot olivat kestäneet keskimäärin neljä kuukautta pitempään kuin muilla. Aineistossa ei tullut esiin eroa työnteon määrässä jaksamisestaan huolestuneilla ja ei-huolestuneilla.

– Opintojen viivästyminen näyttää ehkä ikävältä tilastoissa ja voihan sille hintalapunkin laskea, mutta asialla on toinenkin puoli. Mitä jos se, että ihminen on pitkittänyt opintojaan, on estänyt uupumisen? Tai mahdollistanut ainutkertaisen elämänjakson ulkomailla?

Opiskelijoiden huolet eivät poistu paijaamalla

Kun Jaakko Sahimaan parta on harmaa ja kilometrejä on takana enemmän, hän haluaisi järjestää opiskelijoille uudenlaisen kurssikokonaisuuden: elämänkoulun. Hän kurssittaisi opiskelijoille elämän- ja taloudenhallintaa, työnhakutaitoja sekä stressinhallintaa.

Sahimaan mukaan aivot ovat kehittyneet aikuiseksi vasta noin 25 ikävuoden paikkeilla. Siihen asti ne vasta oppivat oman toiminnan ohjausta, itsesäätelyä ja stressinhallintaa.

– Nämä ovat opittavissa olevia taitoja. Paras tapa käsitellä stressiä on poistaa stressiä aiheuttavat asiat. Ei opiskelijoiden huolet ratkea sillä, että paijaamme heidän päätään ja sanomme, että älä huoli. Ne ratkeavat sillä, että autamme heitä ratkaisemaan huolta aiheuttavat asiat.

Sahimaan mukaan yhteiskunnassamme tekemisen tahti kiihtyy, minkä vuoksi tarvitsemme tietoisia mekanismeja, joilla jarruttaa tahtia.

– Meidän pitää yksilöinä ja yhteiskuntana pitää tekemisen tahti sellaisena, että ihmisen heikoin lenkki eli pääkoppa kestää kaiken myllytyksen keskellä, hän sanoo.

Yksilötasolla jarrutusmekanismi on esimerkiksi stressinsietotaidot, yhteiskunnan tasolla esimerkiksi hyvä johtaminen sekä koulutuksen ja terveydenhuollon riittävä rahoitus.

– Mutta tässä tulee vastaan yhteisen maan problematiikka: jaettu vastuu ei ole kenenkään vastuu. Kuka on valmis maksamaan hintalapun, että opiskelijoiden hyvinvointia saadaan parannettua? Kun hyöty on yhteiskunnallinen ja asettuu pitkälle aikavälille, sitä on vaikea mitata. Kun ei ole mittareita, panostuksia on vaikea kohdentaa järkevästi. Meidän pitää tehdä hyvinvoinnista mitattava strateginen tavoite.