Silmät avaruudessa

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n avaruusohjelmassa työskentelevällä Heikki Pohjolalla olisi töitä enemmän kuin ehtii tehdä.

Pohjola kollegoineen koordinoi Genevessä tulevaisuuden sää- ja ympäristösatelliittimittauksia yhdessä avaruusjärjestöjen kanssa, jotta satelliittidataa sekä -tuotteita on saatavilla ja kaikkien WMO:n jäsenmaiden hyödynnettävissä.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat parikymmentä avaruusjärjestöä, Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSAT, Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA, Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASA sekä Kiinan ilmatieteen laitos CMA.

– Avaruusjärjestöt raportoivat meille, missä tilassa niiden satelliittijärjestelmät ovat.

Pohjolan kolmihenkinen tiimi ylläpitää valtavaa tietokantaa kaikista sää- ja ympäristösatelliitti-instrumenteista ja ennakoi tulevaisuuden tarpeita.

– Mitkä satelliitit ovat toiminnassa, mitkä laukaistaan, mistä ja minä vuonna tietynlaiset mittaukset häviävät.

Satelliiteilla on tietty elinikä muutamasta noin kymmeneen vuoteen, jonka jälkeen niistä tulee avaruusromua.

– Laukaistava teknologia on usein jo vanhaa, koska laitteiden spesifikaatiot on lyöty lukkoon suunnitteluvaiheessa. Toisaalta, koska satelliitti lentää avaruudessa, eikä sitä päästä korjaamaan, pyritään lähettämään teknologiaa, joka tunnetaan ja toimii luotettavasti 10–15 vuotta.

Nykyään etenkin yritykset lähettävät avaruuteen kenkälaatikon kokoisia nanosatelliitteja.

– Ne ovat isoja missioita eli satelliittiprojekteja yksinkertaisempia panna pystyyn ja niiden teknologia on siten uudempaa, mutta yksittäisen nanosatelliitin elinikä on vain pari vuotta.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Tuulta siipien alle

Heikki Pohjola valmistui Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta filosofian maisteriksi vuonna 2003 pääaineenaan meteorologia.

– Tein lopputyön säätutkista ja jatkoin niiden parissa ensin Ilmatieteen laitoksella. Mittausratkaisuihin erikoistuneessa Vaisalassa kehitin silloin lanseerattua säätutkaliiketoimintaa, ja tuin sovelluspäällikkönä säätutkien myyntiä ja markkinointia.

Ensimmäiseen ulkomaanpestiinsä, EUMETSATiin Saksaan Pohjola lähti syksyllä 2015. Siellä hän kehitti kolmannen sukupolven MTG-satelliitin salamanpaikannusinstrumenttia.

– Euroopan puolella maapalloa ei vielä ole avaruudesta käsin tehtävää salamanpaikannusmittausta, amerikkalaisilla ja kiinalaisilla on ollut jo muutaman vuoden. EUMETSATin projekti kesti kaikkiaan 15 vuotta: juuri laukaistun MTG-sääsatelliitin ensimmäiset datat saadaan nyt alkuvuodesta ja julkiseen käyttöön loppuvuodesta.

Toukokuussa 2019 ura eteni Sveitsiin YK:n erityisjärjestön, WMO:n avaruusohjelman tieteelliseksi asiantuntijaksi.
 

Globaali päätöksenteko ottaa usein aikaa, joten täytyy olla pitkäjänteinen ja optimistinen.

– Innostavinta on työskennellä maailmanlaajuisesti eri tahojen kanssa. Edistää heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan ja nähdä niiden toteutuvan. Puhutaan globaalista vaikuttavuudesta, todella isoista jutuista ympäristölle.

Ponnahduslautoja kansainvälisiin tehtäviin

Heikki Pohjola kannustaa hakemaan WMO:hon.

– Koko ajan aukeaa paikkoja ja kannattaa seurata WMO:n sekä ulkoministeriönkin nettisivuja. Vastavalmistuneille on Junior Professional Officer -ohjelma, jolla tosi monet aloittavat. Osa tekee täällä pitkän uran, osa lyhyen pätkän ja siirtyy sitten muualle.

Päämajassa Genevessä on 300 työntekijää.

– Nyt meitä on seitsemän suomalaista. Pääsihteeri Petteri Taalas oli pomoni jo Ilmatieteen laitoksella.

YK:lla palkka koostuu peruspalkasta ja maakohtaisesta lisästä.

– Sveitsissä maalisä on isompi kuin muualla, koska asuminen on kalliimpaa. Palkkataso on silti niin hyvä, että mukaan pystyy ottamaan perheen, ja lasten koulukustannuksissa tuetaan.

Töitä voi löytyä muistakin Geneven yli 60 kansainvälisestä järjestöstä.

– Esimerkiksi YK:n tieto- ja viestintäteknologioihin erikoistunut ITU voisi olla kiinnostava, koska Suomessa on Nokian kautta vahvaa osaamista.

Valtioliiton ja kantonin tervetuloportaali CAGI.ch tukee kansainvälisiä työntekijöitä ja heidän perheitään.

Pohjolaa houkutteli vapaa-ajan valikoima.

– Olen ulkoilmaihminen. Vaellan Alpeilla jalan ja suksilla, pyöräilen ja harrastan purjelentoa nyt vähän erilaisissa maisemissa kuin Suomessa.

Kodin hän hankki Ranskasta, Ferney-Voltairesta Sveitsin ja Ranskan rajalla.

– Siellä vuokrat ovat hieman halvempia, mutta suurin syy oli se, että minulla on paljon harrastusvälineitä. Geneven keskustasta en löytänyt järkevää asuntoa, jossa olisi varastotilaa pyörille, suksille ja muille vehkeille.

Kuuden kilometrin työmatkan Pohjola polkee pyörällä, tie kulkee tunnelia Geneven lento­kentän ali.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)