Euroopan unioni ja siellä tehtävät päätökset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten elämään. EU on merkittävä toimija vaikkapa tutkimus- ja innovaatiorahoittajana, liikenneinfrastruktuurin kehittäjänä ja elintarviketuotannon tukijana – lainsäädännöstä puhumattakaan.
On tärkeää, että EU-instituutioissa ymmärrettäisiin hyvin myös Suomen oloja ja tilannetta.
Viime vuosina rekrytoitujen suomalaisten EU-virkamiesten määrä on kuitenkin jäänyt puoleen siitä, mitä maantieteellisen tasapainon ylläpitäminen edellyttäisi.
Suomen kannalta erityinen huolenaihe on voimakas eläköityminen, mikä kiihdyttää epätasapainoa. Suomalaisten poistuma on kymmenkertainen rekrytoituihin nähden.
Kun pohtii uramahdollisuuksiaan, tilaisuutta työskennellä EU:n komissiossa, parlamentissa, neuvostossa tai muussa virastossa ei kannata sulkea pois.
Mielenkiintoisia tehtäviä on monella eri alueella, ja erilaista asiantuntemusta tarvitaan. Suomalainen korkea-asteen tutkinto antaa erittäin hyvän lähtökohdan EU-tehtäviin. Riittävää kielitaitoa tarvitaan toki myös.
Kyse on oikeastaan win-win-win-tilanteesta: yhteiskunta ja elinkeinoelämä voittavat, EU-instituutiot voittavat ja yksilö voittaa, kun suomalainen lähtee EU-uralle.
Suomen viranomaisten on syytä määrätietoisesti kertoa työskentelymahdollisuuksista EU:ssa, valmentaa suomalaisia vaativaan hakuprosessiin ja tukea Suomea tuntevien uran edistymistä EU:ssa.
TEK-lehdessä 2/2024 kerrotaan Euroopan innovaationeuvostossa työskentelevästä Timo Hallantiestä, joka avaa konkreettisesti sitä, millaista EU-instituutiossa on tehdä työtä.
P.S. Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät. Äänestäminenkin on tärkeää.
Kirjoitus on TEK-lehden 2/2024 pääkirjoitus.
