Perhevapaauudistuksen myötä vanhempainvapaapäivien lukumäärä kasvoi ja joustavuus lisääntyi. Molemmille vanhemmille annetaan yhtä suuri vanhempainvapaakiintiö ja vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti. Niistä voi myös luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle tai omalle tai toisen vanhemman puolisolle.
Uudet säännökset koskevat pääsääntöisesti lapsia, joiden laskettu syntymäaika on ollut 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Uudistuksen myötä kumpikin vanhempi sai 160 vanhempainrahapäivän kiintiön (viikossa kuusi päivärahapäivää). Tästä enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle tai omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle.
Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat vanhempainrahakiintiöt. Raskausrahakautta äiti ei voi kuitenkaan luovuttaa eikä jakaa osiin. Raskausrahakausi on 40 päivärahapäivää alkaen 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.
Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää enintään neljässä jaksossa ja vanhempainvapaalla voi olla myös osittaisesti.
Kaikilla lasten huoltajina toimivilla vanhemmilla on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko biologinen tai adoptiovanhempi tai onko lähi- tai etävanhempi.
Vaihtelevan työajan työsopimuksia koskevat lakimuutokset
Vaihteleva työaika tarkoittaa työaikaa, jossa työntekijän työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäistuntimäärän välillä esimerkiksi niin, että se on 0–25 tuntia viikossa. Työnantajan aloitteesta vaihtelevasta työajasta voidaan sopia vain, jos työvoiman tarve aidosti on vaihteleva ja vähimmäistyöaikaa ei voida sopia työnantajan todellista työvoiman tarvetta pienemmäksi.
Vaihtelevaa työaikaa koskeviin työsopimuslain säännöksiin on tullut muutoksia, jotka astuivat voimaan 1.8.2022. Alla on kerrottu muutokset tiivistetysti.
Jatkossa työnantajan tulee vähintään 12 kuukauden välein tarkastella sovitun vaihtelevan työajan työaikaehdon toteutumista käytännössä. Jos työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että töitä on enemmän kuin sovittu vähimmäistyöaika, työnantajan täytyy tarjota työntekijälle kuukauden kuluessa mahdollisuutta sopia muutos vähimmäistyöaikaan.
Jos työnantaja lopettaa kokonaan työn tarjoamisen nollatuntisopimuksen perusteella, sen täytyy työntekijän pyynnöstä selvittää kirjallisesti tarjolla olevan työn vähentymisen syyt. Taustalla ei saa olla epäasiallisia syitä.
Osa-aikaisen työntekijän pyynnöstä työnantajalla on myös velvollisuus antaa perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää sovittua säännöllistä työaikaa.
Jos työsuhteesta ei ole solmittu kirjallista työsopimusta, työnantajan tulee antaa työntekijälle selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Selvitystä ei kuitenkaan edellytetä lakimuutoksen myötä, jos työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon pituisen ajanjakson aikana. Aiemmin selvitys tuli antaa vain vähintään kuukauden pituisissa työsuhteissa. Työaikaa laskettaessa huomioidaan myös työntekijän työnteko toisessa konserniyrityksessä.
Kirjallisessa selvityksessä/työsopimuksessa tulee vaihtelevan työajan osalta kertoa viikonpäivät ja kellonajat, joina työvoiman tarvetta yleensä syntyy. Näiden viikonpäivien ja kellonaikojen puitteissa työntekijällä voidaan teettää työtä ilman erillistä suostumusta.
Työnantaja voi siis merkitä työntekijälle työvuoroja työvuoroluetteloon ilman erillistä tapauskohtaista suostumusta vain sovitun vähimmäistyöajan verran ja vain ilmoitettujen kellonaikojen ja viikonpäivien rajoissa.
Esimerkki: Sovittu työaika on 10–20 tuntia viikossa. Työntekijälle on ilmoitettu kirjallisesti työsopimuksessa, että työtä voi olla yleensä tarjolla maanantaista perjantaihin kello 8 ja 19 välillä. Kymmenen tuntia viikossa ylittäviin työtunteihin samoin kuin työtunteihin, jotka sijoittuvat kello 8–19 ulkopuolelle tai viikonlopulle, tarvitaan työntekijän suostumus. Käytännössä niistä siis sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.
Jos työnantaja peruuttaa työvuoroluetteloon merkityn tai muuten sovitun työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista, peruuntumisesta aiheutuvasta haitasta on maksettava työntekijälle kohtuullinen korvaus.
Korvausta ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos työntekijällä on jo oikeus muuhun korvaukseen sopimuksen, työsopimuslain työnteon estymistä koskevan pykälän tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella.
Osasta uusista säännöksistä voidaan sopia toisin valtakunnallisella työehtosopimuksella. Sovellettavan työehtosopimuksen määräykset on siis aina syytä selvittää.
Varhaiskasvatuslakikin muuttui
Perhevapaauudistuksen myötä myös varhaiskasvatuslakia muutettiin. Oikeus varhaiskasvatukseen alkaa sinä kuukautena, kun lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy enintään 13 viikon vanhempainvapaasta johtuvan poissaolon ajan. Ajalta ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
Uudistuksen yhteydessä toteutettiin myös työelämän tasapaino -direktiivin mukainen palkaton omaishoitovapaa, jota voi saada enintään viisi päivää vuodessa.
Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdejuristina.
TEKin jäsenenä saat monipuolista lakipalvelua
Saat lakipalvelua niin henkilökohtaisesti kuin joustavasti verkossa 24/7. TEKin juristit:
- tarkistavat työ- ja johtajasopimusluonnoksia,
- auttavat erilaisissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä,
- auttavat yrittäjiä esimerkiksi yrityksen perustamiseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa,
- hoitavat työsuhderiitoja ja neuvovat jäseniä esimerkiksi yt-tilanteissa.
Lisäksi eLakimies-palvelusta saat vastauksen tavallisimpiin lakikysymyksiin. Tutustu myös TEKin lakitietosivuihin ja usein kysyttyihin kysymyksiin: www.tek.fi/lakipalvelut
Lue muita Lakitieto-sarjan juttuja.