Satunnaisesti osakkeita valitseva apina päihittää kokeneen salkunhoitajan sijoitussalkun tuotoissa. Tästä kirjoitettiin säännöllisin väliajoin eri talouslehdissä vielä 2010-luvun aikana, mutta viime aikoina aihe ei ole näyttänyt nousevan esille. Ovatkohan apinan salkunhoitotaidot viime vuosina ruostuneet, kun aihe ei enää talouslehtiä kiinnosta?
Apinan ylivertaisuus osakkeiden poimijana on perustunut simuloituun koejärjestelyyn, jossa satunnaisesti valittuja osakkeita painotetaan tasaisesti hyvin hajautetussa sijoitussalkussa. Esimerkkinä tästä voisi olla 50 satunnaisesti valittua osaketta, joista jokainen saa 2 prosentin painon salkussa. Sen sijaan eri osakemarkkinoita kuvaavat passiiviset markkinaindeksit painotetaan tyypillisesti yritysten markkina-arvojen mukaan. Tällöin yksittäiset suuryhtiöt saavat indekseissä huomattavan korkeita painotuksia ja pienyhtiöiden painot ovat vastaavasti matalia.
Koejärjestelystä johtuen apinan sijoitusstrategia painottaa pienyhtiöitä ja arvo-osakkeita enemmän kuin passiiviset markkinaindeksit tai edes useimmat salkunhoitajat. Apinan strategiaa voidaan pitää rahoituksen akateemisen tutkimuksen näkökulmasta hyvinkin perusteltuna, sillä on osoitettu, että riittävän pitkällä aikavälillä pienyhtiöt ja arvo-osakkeet ovat tuottaneet markkinaindeksejä enemmän. Sen sijaan lyhyemmällä aikavälillä strategia ei välttämättä aina toimi. Osakemarkkinoiden tuottohistoriasta löytyy helposti 10–15 vuoden ajanjaksoja, jolloin pienyhtiöt tai arvo-osakkeet ovat jääneet tuotoissa jälkeen markkinaindekseistä.
Viime vuosien aikana osakemarkkinoita ovat vetäneet ylöspäin muutamat amerikkalaiset teknologiajätit tekoälybuumin siivittämänä. Sen sijaan keskisuurten ja pienten arvo-yhtiöiden tuottokehitys on jäänyt varsin vaimeaksi. Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat keskittyneet aiempaa vahvemmin seitsemän suurimman teknologiayhtiön ympärille ja niiden yhteenlaskettu osuus S&P 500 -osakeindeksistä on jo lähes 30 prosenttia. Jos satunnaisesti osakkeita poimiva apina ei ole osunut näihin seitsemään yhtiöön, niin sen sijoitussalkun tuottokehitys ei ole millään pärjännyt markkinaindeksille. Ja vaikka apina olisikin onnistunut poimimaan nuo kaikki teknologiajätit 50 osakkeen salkkuunsa, niin tasapainotus olisi rajannut niiden osuuden 14 prosenttiin. Tässäkään tapauksessa apinan sijoitussalkku ei olisi pärjännyt markkinaindeksille, jossa kyseisten yhtiöiden yhteenlaskettu paino on ollut kaksinkertainen.
Olisiko kielimallia hyödyntävä tekoäly pärjännyt apinaa paremmin salkunhoitajana tällaisessa markkinaympäristössä? Todennäköisesti kyllä, jos se olisi löytänyt julkisista lähteistä oikeat osakemarkkinoita nostaneet käyttäytymistrendit. Jatkossakin tekoäly pärjännee apinalle niin pitkään, kun nykyisen kaltainen markkinoiden keskittyminen jatkuu.
Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja sijoitusalan ammattilainen.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 3/2024.