Tekeekö uusi työaikalaki asiantuntijasta lainsuojattoman?

– Jos näin käy, se tekee useim­mista ylemmistä toimi­henkilöistä lain­suojattomia ja samalla luodaan asiantuntijatyön harmaat markkinat, YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki varoittaa.

Työaikalain tarkoitus on asettaa työajalle reunaehdot ja suojella työntekijää. Työaikalaissa esimerkiksi määritellään säännöllisen työajan päivittäinen ja viikoittainen enimmäistyöaika sekä ylityö. Kun lakia noudatetaan, työn tekeminen pysyy järkevissä mitoissa eikä ihminen pala loppuun.  

Tähän asti vain yritysten ja yhteisöjen ylin johto on ollut työaikasääntelyn ulkopuolella, koska johdolla on ollut valta päättää työajoistaan täysin itsenäisesti. 

Nyt työaikalain ulkopuolelle jäävä joukko uhkaa mahdollisesti laajentua. Vaarana on, että lain piiristä putoaisivat myös ne, joilla ei tosiasiallisesti ole työaika-autonomiaa. Heidän työsopimuksissaan on esimerkiksi määritelty työaika tai he ovat sidottuja vaikkapa asiakkaiden aikatauluihin. Tähän joukkoon kuuluvat lukuisat ylemmät toimihenkilöt eli juuri asiantuntijat ja keskijohdossa työskentelevät.  

Kokonaisuudistusta selvittäneen työryhmän muotoilu uudeksi laiksi jättääkin YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäen mielestä liikaa tulkinnan varaa.

–  Esitys voisi johtaa tilanteisiin, joissa työntekijä joutuu enimmäistyöaikojen ja muun työaikasuojelun ulkopuolelle, vaikka hänellä ei käytännössä ole vapautta päättää työajoistaan ja säädellä työkuormaansa.

Hankamäki vaatii lakiesitykseen selkeyttä. 

– Lain kirjaimen ja perustelujen tulee olla soveltamisalan sekä mahdollisesti lakiin otettavan niin sanotun joustotyön osalta niin selkeä, että tulkinnan varaa ei jää. Jos laki kirjoitetaan epämääräisesti, peli on menetetty: työaika-asiat jäävät jokaisen oman sopimisen varaan, jolloin työnantaja on niskan päällä ja tulkitsee tilannetta ilman muuta omaksi edukseen.

Jos laki kirjoitetaan epämääräisesti, peli on menetetty.

– Toivon hallitukselta ja valmistelijoilta viisautta tässä asiassa. Harmaan asiantuntijatyön markkinoita ei pidä enää laajentaa, sillä sen vahingolliset vaikutukset näkyvät aina työssäjaksamisessa, tuottavuudessa ja verokertymässä.

Ei pidä lyödä hanskoja tiskiin

Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996. Kahdessakymmenessä vuodessa työnteon tavat ovat muuttuneet, joten laki on jäänyt osin ajastaan jälkeen. 

– Lain halutaan vastaavan nykyaikaista työelämää, mikä on ilman muuta kannatettavaa. Lain sisältö on kuitenkin huolellisesti muokattava tarpeita vastaavaksi. Jos asiantuntijat heivataan lain ulkopuolelle, se tarkoittaa sitä, että lainlaatija on heittänyt hanskat tiskiin, Hankamäki toteaa.

YTN:n puheenjohtajan viesti on selkeä.

– Asiantuntijatyö on pidettävä työaikalain piirissä. Työajaksi on luettava kaikki työhön kuluva aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä, riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään. Joustoja on hyvä hakea esimerkiksi työaikapankeilla, jotka lakimietinnössä oli jo huomioitukin. Eivätkä pelisäännöt matkustus- ja etätyöhönkään olisi pahitteeksi.

Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen antaa esityksensä uudeksi työaikalaiksi kevään loppupuolella. Kokonaisuudistusta selvittänyt kolmikantainen työryhmä sai esityksensä uudeksi laiksi valmiiksi jo viime kesänä, ja lausunnot esityksestä piti antaa syyskuun alkuun mennessä. Esitys ei kelvannut oikein kenellekään. Niin YTN kuin Akavakin kehottivat lausunnoissaan selkeyttämään lakia ja määrittelemään tarkasti, ketkä kuuluvat lain soveltamisalan piiriin ja ketkä eivät.

Lähde: TEKin työmarkkinatutkimus 2017. Kysely tehtiin lokakuussa 2017 ja vastaajia oli yhteensä noin 9 200.