Kuvateksti: Helsingin Sanomien toimittajat Jarno Hartikainen (vasemmalla) ja Marko Junkkari sekä puolueidensa puheenjohtajat vasemmistoliiton Li Andersson, kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Riikka Purra, keskustan Annika Saarikko, sosialidemokraattien Sanna Marin ja vihreiden Maria Ohisalo keskustelivat ajankohtaisista talousasioistakin liki sulassa sovussa Taloudenpuolustuskurssilla.
Voi Aalto-yliopiston apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa parkaa. Ensin hän pitää vuoden 2022 Taloudenpuolustuskurssin kutsuvierasjoukon edessä avauspuheenvuoron, kuinka tulevaisuutta voi hahmottaa erilaisilla uskottavilla skenaarioilla ja sen jälkeen joukko yritysjohtajia astelee lavalle kertomaan, kuinka huolellisesta skenaariotyöstä huolimatta kävi surkeasti.
Lastenvaatevalmistaja Reimalta lähti kolmasosa liikevaihdosta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja yhtiö joutui aloittamaan vetäytymisprosessin Venäjältä. Toimitusjohtaja Elina Björklund kertoi yhtiön osanneen odottaa jo jonkin verran Venäjä-riskien toteutumista ja onnistuneen esimerkiksi suojaamaan kassavirtojaan.
Meijeri ja ruokatalo Valion luvut olivat vielä hurjemmat. Yhtiön toimitusjohtajan Annika Hurmeen mukaan yhtiön 400 miljoonan euron liikevaihdosta katosi kahdessa tunnissa 20 prosenttia, kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014.
Koviten Venäjä on koetellut suoraan ja välillisesti valtion pääosin omistamaa Fortumia. Fortum on tehnyt vajaassa puolessa vuodessa miljarditappiot saksalaisen energiayhtiön Uniperin kanssa, koska Venäjä alkoi käyttää kaasuhanaa kiristysruuvina. Lisäksi yhtiö on luopumassa Venäjän liiketoiminnoistaan.
Fortumin toimitusjohtajan Markus Rauramon mukaan yhtiö ei onnistunut ennustamaan, että Venäjän 50 vuotta jatkunut energiavienti loppuisi.
Rauramon mukaan yhtiössä ei pidetty mahdollisena sitä, että Venäjä käyttäisi energiaa aseena ja lähtisi sotaan Euroopassa.
– Skenaariot eivät olleet sodankestäviä, Rauramo tiivisti.
Ennakoimattomastakin voi selvitä
Valion Annikka Hurmeen mukaan yhtiö on oppinut kriisistä. Häneltä löytyi neuvojakin siihen, mitä tehdä, kun ennakoimaton tapahtuu.
Ensinnäkin kannattaa koota eri puolilta yritystä paras tiimi hoitamaan kriisiä, eikä sotkea koko yhtiötä kriisin selvittämiseen. Toiseksi on varmistettava yhtiön tulevaisuus.
– Tuotekehityksestä ei saa tinkiä tippaakaan. Se on tulevaisuudesta selviämisen edellytys, Hurme sanoi.
Kolmanneksi on etsittävä uusia mahdollisuuksia.
– Jos vain varautuu, voi sanoa muutamassa vuodessa hyvästit koko bisnekselle.
Puheenjohtajat yhtä mieltäkin
Taloudenpuolustuskurssin päätteeksi oli tarjolla suurimpien puolueiden puheenjohtajien paneelikeskustelu.
Keskustan Annika Saarikko, kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Riikka Purra, sosialidemokraattien Sanna Marin, vihreiden Maria Ohisalo ja vasemmistoliiton Li Andersson olivat täysin yhtä mieltä siitä, että valtion menoja voisi tarkastella tulevalla hallituskaudella nykyistä yksityiskohtaisemmin.
Lisäksi puheenjohtajat olivat lähes yhtä mieltä siitä, että ilmastotavoitteista ei voi tinkiä ja että valtion omistajaohjauspolitiikkaa pitäisi ehkä käydä läpi ja jopa uudistaa.
Sen sijaan kenelläkään ei ollut tarjota tarkkaa vastausta Helsingin Sanomien toimittajan Marko Junkkarin kysymykseen, mistä pitäisi leikata tulevalla hallituskaudella, vaikka valtion budjetin rakenteellinen alijäämä on tällä hetkellä noin yhdeksän miljardia euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että valtio käyttää rahaa vuodessa yhdeksän miljardia euroa enemmän kuin tienaa.
Paneelin suurimmat naurut keräsi puheenjohtaja Petteri Orpon Marko Junkkarin viimeiseen kysymykseen. Junkkari kertoi Yhdysvaltain puolustusministerin Donald Rumsfeldin lanseeranneen vuonna 2002 käsitteen ”Known knowns, known unknowns ja unknown unknowns”, jossa käsite unknown unknowns tarkoitti tuntemattomia riskejä, joita ei osata ennakoida.
Junkkari kysyi osallistujilta, osaako joku nimetä tällaisen unknown unknowsin.
Kun muut puheenjohtajat liikkuivat vastauksissaan maan, taivaan ja teknologian välillä, hallituksen ulkopuolella oleva eli oppositiossa istuva Petteri Orpo sai salin nauramaan ääneen vastaamalla lyhyesti.
– Se, että nykyinen hallituspohja jatkaa.
Taloudenpuolustuskurssi järjestettiin kutsuvierastilaisuutena Aalto-yliopisto Töölön tiloissa keskiviikkona 21.9.2022. Tilaisuuden sisällöstä vastasivat Aalto-yliopiston Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja Helsingin Sanomat yhteistyössä Tekniikan akateemiset TEKin, Suomen Ekonomien ja työeläkeyhtiö Elon kanssa.
- Lue lisää: Taloudenpuolustuskurssi 2022