Turku sai tahtonsa vihdoin läpi

Turun yliopiston uusissa konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusohjelmissa aloittaa sata opiskelijaa ensi syksynä. Yliopisto lisää myös olemassa olevien tekniikan koulutusten aloituspaikkoja niin, että diplomi-insinöörikoulutuksiin otetaan yhteensä 273 uutta opiskelijaa.

Tämä on mahdollista, koska opetus- ja kulttuuriministeriö antoi heinäkuussa yliopistolle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusvastuut. Uudistus ilahduttaa varsinaissuomalaisia, vaikka konetekniikkaa ja materiaalitekniikkaa opetetaan muissakin yliopistoissa.

Erityisesti yritykset ovat jo vuosia halunneet lisää teekkareita ja diplomi-insinöörejä alueelle. Yritysten mieltä on painanut, että seudulla asuville pitkän matematiikan taitajille ei ole riittänyt opiskelupaikkoja. Nuoret ovat joutuneet lähtemään jatko-opiskeluihin muille paikkakunnille ja jääneet sille tielle.

Huolta on aiheuttanut sekin, että Turkuun jääneet ovat joutuneet valitsemaan opintosuunnakseen jonkun muun kuin tekniikan alan koulutuksen. Näin parhaat kyvyt ovat saattaneet valua tekniikan näkökulmasta hukkaan.

– Onhan tämä vielä pienehkö, mutta silti riittävä muutos yritysten näkökulmasta. Alueen muu korkeakouluopetus- ja tutkimus tulee muutosta ja tämä tekee hyvää alueelle, turkulaisen suunnittelutoimisto Elomaticin hallituksen puheenjohtaja Olli Manner sanoo.
Manner muistuttaa, että Suomessa syntyi vuonna 2018 noin 60 000 uutta työpaikkaa, joista 30 000 Varsinais-Suomeen. Hän uskoo, että tekniikan koulutuksen lisääminen vahvistaa trendiä.

Samoilla linjoilla on loimaalaisen hitsaus- ja tuotantoautomaatiovalmistajan Pemamekin hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen. Heikonen lupailee, että valmistuneille riittää tulevaisuudessa työpaikkoja.

– Diplomi-insinööritiheys on niin vaatimaton verrattuna muihin kasvukeskuksiin. Seudulla on kuitenkin valtava potentiaali ja tarve osaajille. Täällä on vahvoja vientiyrityksiä niin kone- ja laitevalmistuksessa, terveysteknologiassa kuin meri- ja laivanrakennusteollisuudessakin.

Manner ja Heikonen kuuluvat kumpikin Turun yliopiston uusien DI-koulutusohjelmien kokonaissuunnitelmasta vastaavaan työryhmään. He vaikuttavat suoraan, minkälaisia diplomi-insinöörejä tulevaisuudessa valmistuu, tai ainakin siihen, mitä näille opetetaan. Työryhmään kuuluu myös Turun yliopiston omia asiantuntijoita, muiden korkeakoulujen asiantuntijoita, opiskelijoita sekä muiden yritysten edustajia.

Uusia opiskelijoita aiotaan houkutella esimerkiksi valinnanvapaudella.

Opiskelijoiden ääntä ryhmässä edustaa Jeremi Nyyssönen, joka on Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja ja TEKin valtuustossa opiskelijaedustajana. Nyyssösen mielestä on tärkeää taata, että opiskelijat saavat laadukasta opetusta ja uusiinkin koulutusohjelmiin syntyy yhteisö, jossa on hyvä olla.
– Kyllä työryhmässä on sellainen fiilis, että opiskelijoita kuunnellaan ja että pääsemme vaikuttamaan.

Vauhti päällä

Turun yliopisto on tarttunut toimeen ripeästi. Yliopisto on hakenut uusille koulutusaloille jo professoreja ja apulaisprofessoreja. Valinnat ovat vielä kesken, mutta ensimmäisellä kierroksella hakijoita oli 165.

– Varteenotettavia hakijoita tuli viidestä eri maanosasta. Joukossa on lukuisia hakijoita muista suomalaisista yliopistoista. Tarkoitus on, että uudet henkilöt ovat rivissä ehkä jo helmikuussa, professori Mika Hannula Turun yliopistosta kertoo.

Hannula on Teknologiakampus Turun johtaja ja uuden DI-koulutuksen kokonaissuunnitelmasta vastaavan työryhmän puheenjohtaja. Hän on selvästi innoissaan uusista koulutusohjelmista ja niitä kohtaan osoitetusta kiinnostuksesta.

– On mukavaa päästä suunnittelemaan koulutusta lähes puhtaalta pöydältä. Kaikissa koulutusohjelmissa tulee esimerkiksi olemaan liiketoimintaan liittyviä opintoja.
Kaiken pitäisi olla valmista jo melko pian, sillä tulevat teekkarit miettivät jo nyt, mihin hakea ensi syksyksi.

Hannula lupaa, että kaikki on valmista ajallaan. Uusia opiskelijoita aiotaan houkutella esimerkiksi valinnanvapaudella.

– Tavoitteenamme on, että teekkari voisi melko vapaasti lukea sivuaineensa yliopiston omista tiedekunnista tai muista yliopistoista. Näin pääsemme hyödyntämään FiTech-verkostoyliopistoa ja muuta jo olemassa olevaa koulutustarjontaa Suomessa, tekemään yhteistyötä muiden tekniikan yliopistojen kanssa ja edistämään poikkitieteellisyyttä.
Hannulan mukaan konetekniikan ja materiaalitekniikan lisäksi työn alla ovat nykyiset biotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan ohjelmat.

– Tavoitteena on vahva neljän diplomi-insinööriohjelman muodostama kokonaisuus. Sisältöjen lisäksi työryhmän agendalla on myös tekniikan koulutuksen toiminnanohjaus, laadunvalvonta ja organisointi. 

Alueen yritykset ovat osoittaneet, että he haluavat osallistua diplomi-insinöörien koulutukseen myös rahallisesti.
– Olemme saaneet jo lupauksia lahjoitusprofessuureista enemmän kuin odotimme.

Ankara lobbaus löi leiville

Turun talousalueen yritykset ovat tehneet työtä diplomi-insinöörikoulutuksen laajentamiseksi Turussa jo vuosikymmeniä. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet ankaramman lobbauksen aikaa.
Juhani Sipilän (kesk) hallitus ei kuitenkaan lämmennyt hankkeelle.

Vihreä valo syttyi Antti Rinteen (sdp) hallituksen alkutaipaleella. Turun yliopistossa itsekin opiskellut tiede- ja kulttuuriministeri Anneli Saarikko (kesk) teki päätöksen viimeisinä töinään heinäkuussa ennen perhevapaalle jäämistään. Myös nykyinen opetusministeri Li Andersson (vas) on kotoisin Turusta.

Tekniikan akateemiset TEKin kanta oli vielä valmisteluvaiheessa se, että Turkuun ei tarvita entistä laajempaa diplomi-insinöörikoulutusta.

– Valtion viesti on aiemmin ollut se, että pitää välttää pieniä kokonaisuuksia, koska tieteellinen vaikuttavuus on vahvempaa, jos kokonaisuudet ovat suuria ja profiloituneita. TEKin mielestä päätökseen ei ollut kansallisia perusteita, vaikka alueellisia olikin, mutta kun päätös on tehty, niin on mentävä eteen päin yhdessä. Koulutuksen laajennukseen on nyt syytä laittaa kunnolla resursseja, jotta koulutuksen laatu turvataan tässä uudessa tilanteessa, TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela sanoo. ×