Väitöskirjatutkija, YTM Antti Alaja ja yhteiskuntatieteiden kunniatohtori, VTM Tarmo Lemola kaipaavat valtiolta nykyistä jämäkämpää otetta kansalliseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Tämä käy ilmi heidän Teollisuuden palkansaajille tekemästään Minne menet tutkimus- ja innovaatiopolitiikka? -analyysistä.
Heidän mielestään on pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vision ja strategian laatimiseksi, koska muuten on vaara, että koko vuosikymmenen TKI-uudistus T&K-rahoituslakeineen jää torsoksi.
Alaja ja Lemola kirjoittavat analyysinsä yhteenvedossa, että luontevaa olisi myös, että nykyisessä muutos- ja murrostilanteessa käsitellään avoimesti avainorganisaatioiden eli työ- ja elinkeinoministeriön Business Finlandin ja opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen Akatemian uudistamistarpeita sekä niiden välisiä työnjako- ja yhteistyökysymyksiä.
Tällä on merkitystä, koska vaikka pääosa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta koostuu yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoituksesta, valtiolla on niin sanottuja organisaatioihin sitomattomia tutkimus- ja kehittämismäärärahoja. Näistä suurimpia ovat Business Finlandin ja Suomen Akatemian määrärahat, joiden kautta kanavoituu noin kolmannes kansallisesta julkisesta rahoituksesta.
Mitä rakenteellisia uudistuksia nämä kaipaavat, Tarmo Lemola?
– Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyössä on kehitettävää. Ennen niillä oli yhteisiä teknologiaohjelmia, mutta nyt ne enemmänkin kilpailevat keskenään, Tarmo Lemola sanoo.
Lemolan mukaan pääministerin johdolla toimiva tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) olisi paras johtamaan tätä kehitystyötä.
– Tutkimus- ja innovaationeuvosto on jäänyt poliittisesti sivuun. Sen roolia ja asemaa pitäisi vahvistaa. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla puuttuva ja ohjaava vaan enemmänkin paimentava.
Kirjoittajat muistuttavat, että parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta linjannut TKI-työryhmä onnistui sitouttamaan eduskuntapuolueet tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäksi tammikuussa tuli voimaan uusi T&K-rahoituslaki.
Nyt olisikin tutkimus-ja innovaatiopolitiikassa aika ryhtyä sanoista tekoihin, koska rahat on luvattu eikä tekijöistäkään ole pulaa. Alaja ja Lemola ehdottavat, että yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, ministeriöt, Suomen Akatemia, Business Finland, Sitra ja kolmas sektori on valjastettava ongelma- tai haastelähtöisesti tiiviiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön. Aloitteen tähän voisi tehdä juurikin TIN.
- Lue koko analyysi: Minne menet tutkimus- ja innovaatiopolitiikka?