Työ­aika­lain uudistamisessa monia kysymys­merkkejä

Työaikalain uudistamiselle on ylempien toimihenkilöiden näkökulmasta suuri tarve. Tehdasmaailmaan sorvattu vanhentunut laki ei enää vastaa työelämän tarpeita. Normipäivän ”toimistolla kahdeksasta neljään” sijasta asiantuntijat painavat töitä joustavasti niin tien päällä kuin asiakkaan tiloissakin, eikä kelloa paljon tuijotella. 

Monesti työaika jää kirjaamatta. Jaksaminen on koetuksella.

Työaikalain uudistamista pohtinut työryhmä sai heinäkuun alussa valmiiksi mietintönsä lakiuudistuksesta. Mietintö pitää sisällään monia hyviä avauksia.

– Asiantuntijoille avautuisi uusia mahdollisuuksia vaikuttaa oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyön avulla. Myös etätyö tulisi paremmin luetuksi työajaksi, luettelee Akavaa työryhmässä edustanut Esa Schön.

Joustot eivät saa johtaa äärettömiin työpäiviin

Hyviin ehdotuksiin liittyy kuitenkin monia käytännön ongelmia. 

Työaikalain uudistamisen vaikeutta kuvastaa hyvin se, että Akavan lisäksi myös kaikki muut työmarkkinakeskusjärjestöt jättivät mietintöön eriävän mielipiteensä.

– Se kertoo siitä, että kaikki joutuivat luopumaan jostakin, Schön summaa. 

Syyskuun alkuun asti Akavan työelämäasioiden johtajana toiminut Maria Löfgren korostaa, että lainvalmistelussa riittää vielä rutkasti puurrettavaa. Yksi keskeinen epäkohta liittyy siihen, kehen työaikalakia sovellettaisiin.

Mietinnössä olevat perustelut ovat keskenään ristiriitaiset. Vaarana on, että epäselvyyksien vuoksi aiempaa useampi asiantuntija jäisi työaikalain ulkopuolelle.

Yksi keskeinen epäkohta liittyy siihen, kehen työaikalakia sovellettaisiin.

Soveltamisala on tärkeä, koska jo nykyisen lain voimassa ollessa ylemmillä toimihenkilöillä on vaikeuksia pitää kiinni työajastaan. Jos he jäisivät lain ulkopuolelle, ei olisi enää mitään, mihin vedota.

– Tulevaan lakiin pitäisi kirjata selkeämmin se, että työaikalain ulkopuolelle voivat jäädä vain ne työntekijät, jotka saavat päättää itse työaikansa sijoittelusta ja ovat selkeästi täysin vapaita työnantajan valvonnasta, Löfgren painottaa.

Uutena elementtinä mietinnössä ehdotetaan joustotyötä. Se on tarkoitettu itsenäistä työtä tekeville henkilöille, joilla on työaika, mutta jotka voivat vapaasti päättää sen sijoittelusta.

– Oleellista on, että joustotyön käyttö perustuu paikalliseen sopimiseen ja sitä voisi käyttää vain sellaisiin henkilöihin, jotka todella pystyvät itse päättämään työaikansa käytöstä, Schön linjaa.

Työaikapankin työryhmä kirjaisi lakiin, mikä mahdollistaisi sen ottamisen käyttöön aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta tai työehtosopimuksessa olevaa työaikapankkimääräystä.

– Ongelmallista on, että ehdotuksen mukaan työaikapankista voisi sopia yksittäisen henkilön kanssa, jolloin samalla työpaikalla voisi olla käytössä useita eri malleja. Työaikapankin käyttöönotosta pitäisi sopia kollektiivisesti, ja jokainen voisi päättää itse, haluaako käyttää sitä, Löfgren ehdottaa.

Työajan valvonta kuntoon

Asiantuntijat joutuvat matkustamaan työssään paljon. TEKin jäsenistä yli puolet matkustaa työtehtävien vuoksi vapaa-ajallaan ilman erillistä korvausta. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa työnantajan tulisi kiinnittää huomiota työntekijän palautumiseen matkan jälkeen.

– Ehdotus ei paranna matkustavien asemaa, sillä missään ei ole määritelty, mikä on riittävä palautuminen. 

– On kaiken logiikan vastaista, että työnantaja voi velvoittaa matkustamaan vapaa-ajalla, vaikka muuten sen määräysvalta ei ulotu vapaa-aikaan. Työstä palautumisen varmistamiseksi työmatkoihin käytetty aika pitäisi lukea työntekijän työhön sitoutuneeksi ajaksi, Löfgren kiteyttää.

TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi muistuttaa, että tällä hetkellä työajanseuranta on työpaikoilla retuperällä. Esimerkiksi TEKin jäsenet tekevät viikossa 1,7–5,5 tuntia enemmän töitä kuin työehtosopimuksissa on sovittu. Vain noin 15 prosenttia saa lainmukaiset ylityökorvaukset.

– Jotta lain toteutumista voidaan ylipäänsä valvoa, työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työajanseuranta. Jos työnantaja ei sitä tee, riitatapauksissa työntekijän oma kirjanpito tulee katsoa riittäväksi, Kauppi vaatii.

Lakiesitys eduskuntaan keväällä 2018

Työaikalaki on parhaillaan lainvalmistelussa. Lausuntokierros työryhmän mietintöön päättyi syyskuun alussa. TEK vaikutti neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Akavan lausuntoihin. Aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen jatkuu läpi syksyn.

Hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle keväällä 2018. Uuden lain vaikutukset kohdistuisivat vasta lain voimaantulon jälkeen solmittuihin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

– On vielä epäselvää, miten poliitikot suhtautuvat erimieliseen mietintöön ja vievätkö he sitä eteenpäin.

– Samaan ministeriön toimeksiantoon sisältyi myös vuosilomalain uudistaminen. Se työ alkaa nyt syksyllä. Alun perin työaikalain ja vuosilomalain uudistamisen oli määrä edetä erillisinä prosesseina, mutta enää sekään ei ole varmaa, Löfgren tietää.