Työelämä vaatii pian enemmän

Tekniikan alojen korkeakoulutettujen työ muuttuu ainakin yhdellä merkittävällä tavalla. Työn määrä kasvaa.

Lisäksi korkeakoulutetut tarvitsevat erityisosaamisensa ohella yhä moninaisempia taitoja. Tällaisia ovat erityisesti asiakasymmärrys, kulttuuriset ja vuorovaikutustaidot, eettinen osaaminen sekä ympäristökysymysten hallinta.

Näin kertoo Tekniikan akateemiset TEKin teettämä selvitys. Selvitys kuvaa asiantuntijatyön ja erityisesti tekniikan alojen korkeakoulutettujen työn tuoreita muutoksia ja 2020-luvun muutostrendejä.

Muuttuvan tietotyön aloitteentekijä – Tekniikan alojen korkeakoulutettujen muuttuva työ -selvityksen tarkoituksena oli vastata neljään kysymykseen.

Ensimmäisenä kysymyksenä oli, mitkä ovat olleet keskeisiä asiantuntijatyöhön vaikuttaneita trendejä viime vuosina ja mitä ne ovat seuraavien 5–10 vuoden aikana.

Toinen kysymys pohti, miltä tekniikan alojen korkeakoulutettujen tilanne näyttää tällä hetkellä ja millaiset viimeaikaiset kehityskulut ovat johtaneet nykyhetkeen.

Kolmas kysymys etsi vastausta, miten tekniikan alojen korkeakoulutettujen tilanne on jatkossa muuttumassa.

Neljäs koski sitä, millaisilla toimenpiteillä ammattikunnan hyvää työelämää voitaisiin parhaiten edistää sekä millä indikaattoreilla tai mittareilla TEK voisi jatkossa seurata ja arvioida jäsentensä ja ammattikunnan tilannetta.

Selvityksen mukaan lähivuosien tärkeimmät muutostrendit ovat digitalisaatio, kansainvälistyminen, kestävyysmurros ja ihmisten elämänvalintojen yksilöllistyminen.

Kaikilla näillä trendeillä on omat vaikutuksensa myös tekniikan alojen korkeakoulutettujen työhön ja asemaan työmarkkinoilla.

Digitalisaatio lisää työtä

Digitalisaatio eli tietotekniikan yleistyminen parantaa tekniikan alojen korkeakoulutettujen työmarkkina-­asemaa.

Työn määrä lisääntyy, kun uusien ratkaisujen suunnittelijoita ja kehittäjiä tarvitaan entistä enemmän. Tämä lisää työvoiman kysyntää ja vahvistaa maailmanlaajuisesti näissä tehtävissä toimivien asiantuntijoiden työmarkkina-asemaa.

Työ tarvitsee tekijänsä, joten korkeakoulututkintoa tekniikan aloilla suorittavat voivat olla yleisesti ottaen luottavaisia siihen, että he tulevat työllistymään hyvin.

Selvityksessä laskeskellaan, että mikäli asiantuntijatyön kasvu jatkuisi 2020-luvulla keskimäärin saman­laisena kuin viime vuosikymmenellä, lisääntyisi johtajina ja erityisasiantuntijoina työskentelevien yhteenlaskettu määrä Suomessa nykyisestä noin 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Tästä arviolta 75 000 voisi kohdistua luonnontieteiden ja tekniikan, liike-elämän ja hallinnon sekä tieto- ja viestintäteknologian alojen erityisasiantuntijoihin.

Selvitystä varten tehdyissä yrityshaastatteluissa nousi vahvasti esiin tarve edistää työperäistä maahanmuuttoa.

Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtajan Teemu Hankamäen mukaan työperäinen maahanmuutto on ehdottomasti mahdollisuus ja koko Suomen menestymisen kannalta välttämättömyyskin.

– Kaikki tarvittava osaaminen ei löydy kotimaasta ja tietyillä aloilla on lisäksi pula tekijöistä. Enemmistö TEKin jäsenistä työskentelee aloilla ja yrityksissä, joiden toiminta ja markkinat ovat globaalit.

Kansainvälistyminen lisää ­kilpailua työmarkkinoilla

Digitalisaatio vaikuttaa tekniikan alojen korkea­koulutet­tujen työhön myös siten, että työtä voi tehdä ja teettää lähes kaikkialle. Työntekijöille tämä näkyy mahdollisuutena ohjata omaa työtään ja jopa omia työaikoja.

Työnantajat taas pystyvät valvomaan työntekoa etänä sekä siirtämään tekemisen paikkaa.

Selvitys muistuttaa, että tekniikan alojen korkeakoulutettujen työllistymismahdollisuudet eivät riipu ainoastaan Suomen työmarkkinoiden kehityksestä. Työn teon paikkojen hajauttaminen voi johtaa siihenkin, että useampi asiantuntija työskentelee jatkossa osana uudenlaisia, virtuaalisesti toisiinsa linkittyneitä työyhteisöjä.

Mielenkiintoinen havainto on, että ulkomaisten tekniikan alojen osaajien rekrytointi Suomeen ja suomalaisten yritysten palvelukseen ei muodosta uhkaa näiden alojen suomalaisille osaajille, vaan pikemminkin päinvastoin.

Tämä siksi, että yritysten vaikeudet rekrytoida ulkomaalaistaustaisia osaajia Suomeen voisivat vähentää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja johtaa toimintojen sijoittamiseen maihin ja alueille, joilla osaavaa työvoimaa on helpommin saatavilla.

Hankamäki toivookin, etteivät suomalaiset pitäisi Suomen kiinnostavuutta itsestään selvänä, sillä sitä se ei ole.

– Tuskin voimme panostaa liikaa siihen, että Suomi nähtäisiin ulkomailla kiinnostavana ja houkuttelevana työskentelymaana. Aivan ensimmäiseksi pitää varmistaa, että Suomeen opiskelemaan tulevista mahdollisimman moni myös jää maahan ja työllistyy valmistuttuaan.

Vihreä siirtymä tasoittaa sukupuolijakaumaa

Selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaikuttavat 2020-luvulla yhä enemmän niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassa tehtäviin ratkaisuihin.

Kestävyysmurroksen eli niin sanotun vihreän siirtymän aiheuttamat järjestelmätasoiset muutokset edellyttävät teknologisia ja liiketoiminnallisia innovaatioita. Niiden toteuttamisessa tekniikan alojen korkeakoulutetuilla on tärkeä rooli.

Tämä edellyttää tekniikan alojen korkeakoulutetuilta uudenlaista osaamista ja osana tätä kykyä systeemistä ajattelua, jossa kestävyysnäkökulma tulee yhä enemmän osaksi kaikkea työhön liittyvää päätöksentekoa.

Selvitys arvioi, että ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien yhtenä välillisenä seurauksena voikin olla tekniikan alojen asiantuntija-ammattien nykyisellään vielä vinon sukupuolijakauman tasoittuminen ja tekniikan alojen maskuliiniseksi koetun työkulttuurin vähittäinen uusiutuminen.

– Tähän suuntaan selvästi edetään. Vihreän siirtymän ja ympäristökysymysten lisäksi on toki muitakin vaikuttavia seikkoja. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoissa naisten osuus on kasvanut ja toisaalta työkulttuurit ovat ylipäätään muuttuneet joustavammiksi ja diversiteettiä on tullut monella tapaa lisää, Hankamäki sanoo.

Yksilöllistyminen haastaa ammattijärjestöjä

Neljäs asiantuntijatyön tulevaisuuteen liittyvä trendi on yksilöllistyminen.

Selvitys arvioi, että tekniikan alojen korkeakouluopetukseen hakeutuvien ja alojen ammatteihin valmistuvien työurat erilaistuvat samalla, kun ihmisten arvot ja elämänvalinnat muuttuvat yksilöllisemmiksi.

Samoin se ennakoi, että kasvava joukko valmistuvista asiantuntijoista asettaa jatkossa etusijalle työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden, työn tarjoamat hyvät oppimis- ja kehittymismahdollisuudet tai työnantajan tarjoamat mahdollisuudet työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Tämän joukon mielestä suurten ja vakavaraisten yritysten mahdollistama taloudellisesti turvatun organisatorisen aseman ja nousujohteisen urakehityksen merkitys vaikuttaa entistä merkityksettömämmältä.

Yksilöllistymiskehitys haastaa yhtä lailla tekniikan alojen asiantuntijoita edustavien ammattijärjestöjen ja muiden etujärjestöjen edunvalvontaa siitä, kuinka sovittaa yhteen jäsenistön tulevaisuudessa entistä kirjavimmiksi muuttuvia intressejä.

Hankamäen mukaan TEKin edunvalvontakoneisto on valmiina ottamaan haasteen vastaan.

– Ymmärrys jäsenten tarpeista ja tilanteista pitää olla ajan tasalla. En usko tähän sisältyvän erityistä ongelmaa, sillä TEK on jäsentensä yhteisö ja olemme koko olemassaolomme ajan tuottaneet jäsenillemme varsin laajan repertuaarin edunvalvontaa, palveluita ja etuja. Viime vuosien aikana olemme panostaneet erityisesti siihen, että tunnemme jäsenemme ja heidän tilanteensa aiempaa paremmin. Jäsenet tarvitsevat ja odottavat toisaalta yksilöllisiä spesifisiä palveluita, mutta myös kollektiivista edunvalvontaa.

Oman osaamisen päivitystarve siirtyy enemmän itselle

​Edellä esitellyt neljä trendiä vaikuttavat myös tekkiläisten arkeen, koska työ­elämän muuttuessa nopeasti asiantuntijoiden tarve päivittää omaa osaamista lisääntyy.

Selvitys pitää yhtenä riskinä sitä, että vastaaminen osaamisen päivittämisen tarpeeseen jää jatkossa liiaksi vain asiantuntijoiden omalle vastuulle.

Näin voi käydä, mikäli työnantajat purkavat koulutusvastuutaan koventuvassa kansainvälisessä kilpailussa tai jos yhteiskunnan ja yliopistojen puolelta ei löydy tähän riittäviä strategisia toimenpiteitä.

Tällaisia toimenpiteitä olisivat erityisesti investoinnit uudenlaisiin oppimisympäristöihin, koulutuksen sisältöihin ja käytännön toteutustapoihin sekä yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön ja kumppanuuden edistäminen.

Tekniikan akateemiset TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela on selvityksen kanssa samaa mieltä siitä, että osaamisen uudistamisen tarve kasvaa ja tekkiläistenkin pitää uudistua entistä nopeammin.

– Työnantaja antaa sitä koulutusta, mihin on työnantajan näkökulmasta tarve nyt ja lähitulevaisuudessa. Työntekijän urasuunnittelun näkökulmasta tämä ei ole välttämättä riittävää.

Nokelan mukaan tuoreen hallituksen ohjelma ei näytä siltä, että yhteiskunta lähtisi merkittävästi tukemaan varsin hyvin palkattujen osaamisen kerryttämistä.

– Tulevaisuudessa pitää jokaisen siis itse investoida omaan osaamisensa kasvattamiseen enemmän kuin nyt. 

• Lue koko tutkimus: www.tek.fi/muuttuvatyo
• Lue myös: Ajan puute on suurin este opiskelulle