Työnantajan tulee puuttua välittömästi epäasialliseen kohteluun

Työpaikkakiusaamista esiintyy monessa työpaikassa, ja on arvioitu, että kuusi prosenttia suomalaisista palkansaajista kokee kiusaamista. 

Työpaikkakiusaamista ei ole määritelty laissa, mutta sitä sivutaan eri laeissa eri nimillä. Työsuojeluhallinto puhuu usein epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla, kun taas työturvallisuuslaissa kiusaaminen on ilmaistu termillä häirintä. 

Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheut-tavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. (Työturvallisuuslaki 28 §)

Satunnaiset lausahdukset eivät vielä täytä työpaikkakiusaamisen tunnusmerkkejä. Oikeuskäytännön mukaan kiusaamisen tulee olla jatkuvaa ja tarkoituksellista. 

Tunnista kiusaaminen

Kiusaaminen voi alkaa pikkuhiljaa tai jonkin äkillisen uudistuksen, kuten organisaatio-muutoksen, jälkeen. Esimiesten pitää aktiivisesti tarkkailla työyhteisöä ja ehkäistä ennalta asioiden kärjistymistä. Kiusattu työntekijä voi esimerkiksi masentua, sairastua tai vältellä kiusaajaa.

Kiusaamista voi tapahtua varsinaisella työpaikalla, sosiaalisessa mediassa tai sähkö-postien ja tekstiviestien välityksellä. Kiusaaminen voi ilmetä nöyryyttämisenä, perättömien huhujen levittämisenä ja sosiaalisena eristämisenä. Henkilöä ei enää esimerkiksi kutsuta kokouksiin, joihin hänet on aiemmin kutsuttu. 

Kiusaajana voi olla työkaveri tai myös oma esimies. Esimiehellä on määräysvalta siihen, miten työtä tehdään, mutta joskus tätä työnjohto-oikeutta käytetään väärin. Tällaista voi olla toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon, työtehtävien laadun ja määrän perusteeton muuttaminen sekä asiattomien käskyjen antaminen. 

Tilanteet voivat olla epämääräisiä ja kiusattu saattaa pohtia pitkään, tulkitseeko hän itse asioita väärin. Tällaisissa tapauksissa voi vaikka keskustella jonkun luotetun kollegan kanssa ja kysyä hänen mielipidettään. Tärkeintä on, että asia otetaan esille, koska muuten siihen ei voida puuttua.

Miten kiusatun kannattaa toimia?

Joskus voi olla yksinkertaisinta kertoa suoraan kiusaajalle, että kokee tämän toiminnan epäasiallisena. Henkilö ei välttämättä ole itse tiedostanut, että toinen kokee hänen toimintansa häiritsevänä. Aina tämä ei ole mahdollista, ja kiusaamisesta voi kertoa esimiehelle, luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai muulle henkilöstön edustajalle. Työ-suojeluvaltuutettu tulisi olla jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen henkilöä. 

Mikäli kiusaaja on esimies, pitää epäasiallisesta kohtelusta kertoa hänen esimiehelleen tai henkilöstöpäällikölle. Työterveyshuolto voi auttaa asiassa monella tavalla. Heidän tehtävänään on edistää työterveyttä ja -turvallisuutta työpaikalla. 

Työturvallisuuslain mukaan esimiehen tulee aloittaa välittömästi asian tutkiminen, kun on saanut tiedon kiusaamisesta. Kiusaamistapauksessa kiusaajalle voidaan antaa huomautus tai varoitus, vakavissa tapauksissa henkilö voidaan irtisanoa. Työpaikalla voidaan tehdä muitakin järjestelyjä. Henkilöitä voidaan siirtää eri työpisteisiin tai asiasta voidaan järjestää säännöllisiä seurantakokouksia. 

Toimintaohjeet helpottavat ongelmiin puuttumista

Epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen ja ongelmien käsittely on helpompaa, jos työpaikalla on luotu tilanteiden varalle oma toimintaohje. Se toimii työkaluna sekä esimiehelle että kiusatulle ja tuo prosessiin ryhtiä ja selkeyttä.

Asioiden ratkaisemisessa kannattaa välillä turvautua ulkopuoliseen apuun. Työyhteisösovittelun avulla on voitu ratkaista monia työpaikkojen pitkäkestoisiakin jäätyneitä konflikteja. Työpaikalla itsessään on monesti paras tieto asioista, ja valmennuksen avulla on pystytty avaamaan pysyvästi monia umpisolmuja.

Ota tarvittaessa yhteyttä työsuojelutarkastajaan

Aina yrityksen sisällä tehtävät toimet eivät riitä, ja silloin tulee ottaa yhteyttä aluehallintoviraston työsuojeluhallintoon. 

Työsuojelutarkastajat valvovat häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua koskevia säännöksiä. Tarkastaja voi asettaa velvoitteita työnantajalle ja seurata kuinka velvoitteita noudatetaan. Työsuojeluhallinnon sivuilta löytyy ohjeet, kuinka häirinnästä voi ilmoittaa (www.tyosuojelu.fi). 

Jos työnantaja ei noudata hänelle asetettuja velvollisuuksia, tarkastajan on annettava työnantajalle kirjallinen toiminta-ohje poistaa tai korjata tilanne. Velvoitteiden noudattamiseksi voidaan asettaa myös uhkasakko. 

Dokumentoi asiat 

Parasta on, jos epäasiallista kohtelua selvitetään heti alkuvaiheessa objektiivisesti. Henkilö, joka kokee itsensä kiusatuksi, voi kerätä tietoa asioista ja laittaa päivämääriä ja tapahtumia ylös. Myös työterveyshuollon lausunnot ja muut dokumentit on hyvä pitää tallessa. Näin asiat voidaan todentaa jälkikäteen.

Kun asiaa selvitetään, kaikkien osapuolien on hyvä osallistua neuvotteluihin, ensin vaikka erikseen. Sitten kaikki osapuolet voivat kokoontua, ja tarvittaessa neuvotteluissa voi olla paikalla tukihenkilö, esimerkiksi luottamusvaltuutettu tai työsuojeluvaltuutettu. Kun asia on saatu ratkaistua, ongelmasta voidaan kertoa hallitusti muulle työyhteisölle, etenkin jos asia koskettaa useampaa henkilöä. Salassa pidettäviä asioita, kuten sairaustietoja, ei tule kertoa. 

On hyvä muistaa myös, ettei kiusaajaa saa leimata tai eristää työyhteisöstä. Pääasia on, ettei ketään jätetä yksin.

Maritta Jalo

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin. 

www.tek.fi/lakipalvelut