Työsuojelu lisää hyvinvointia ja tuottavuutta

Työsuojeluun kannattaa panostaa, sillä hyvinvoivalla työpaikalla tuottavuus lisääntyy. Hyvin hoidettu työsuojelu maksaa itsensä takaisin hyvinvoivana, pitkään työelämässä jaksavana ja oppivana henkilöstönä. 

Työturvallisuutta pidetään lisäksi niin tärkeänä asiana, että sen laiminlyöminen on säädetty rangaistavaksi. Vastuuseen työturvallisuusrikoksesta voi joutua työnantaja tai tämän edustaja.

Työsuojelu on ennakoivaa ja korjaavaa

Jokaisella työpaikalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma, joka on laadittu juuri kyseisen työpaikan tarpeiden mukaan. Työturvallisuuteen liittyvät vaarat eivät koske vain isoja koneita, vaan työturvallisuuslaissa puhutaan nimenomaisesti esimerkiksi näyttöpäätetyöstä. 

On tärkeää muistaa, että työturvallisuudesta huolehtiminen ei koske vain fyysisiä turvallisuustekijöitä, vaan työnantajan tulee tarkkailla myös työn tekemisen henkistä puolta. Vastuu työturvallisuudesta ulottuu myös työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuviin haittatekijöihin.  

Työnantajan pitää selvittää työpaikalla esiintyvät vaaratekijät ja arvioida niiden vaikutus työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Työnantaja voi arvioida nämä vaarat itse, mutta jos työnantajalla ei ole siihen riittävää asiantuntemusta, on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita.

Työsuojelu on ennakoivaa ja korjaavaa. Vaara- ja haittatekijöiden syntyminen pitää estää tai ne täytyy poistaa. Jos tämä ei ole mahdollista, ne tulee korvata vähemmän vaarallisilla tai haitallisilla.  Koska työ ja työympäristö muuttuvat, työnantajan täytyy jatkuvasti tarkkailla työympäristöä sekä työntekijöiden työtapoja. 

Se voi tarkoittaa muun muassa konkreettisesti työpisteillä käymistä tai erilaisten seurantajärjestelmien ylläpitoa. Esimerkiksi työaikojen seuraamista varten kannattaa olla jokin järjestelmä, jolla voidaan seurata työntekijöiden kuormittuneisuutta.

Oleellinen osa työsuojelua on ennaltaehkäisevä työ, kuten työntekijöiden työhön perehdyttäminen ja työnopastus. Hyvä perehdyttämissuunnitelma on systemaattinen, ja se on selkeästi dokumentoitu. Työnantajan on myös hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. 

Työaikojen haitallinen kuormitus selvitettävä 

TEKin jäsenten asiantuntijatyössä työturvallisuuteen liittyvinä seikkoina korostuvat erityisesti henkiset kuormitustekijät, kuten epätyypilliset työajat, vapaa-aikana matkustaminen työasioissa, yksintyöskentely, ihmissuhde- ja tietokuormitus sekä liiallinen työmäärä. 

Vuonna 2013 voimaan tullut työturvallisuuslain muutos rinnasti työajat samanlaisiksi vaara- ja haittatekijöiksi kuin työtilan, muun työympäristön ja työolosuhteet. Työnantajan tulee selvittää ja tunnistaa työajoista aiheutuvat vaaratekijät ja arvioida niiden vaikutus työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. 

Vaaratekijäksi voidaan katsoa esimerkiksi työnantajan aloitteesta työntekijän työhön sidottuna oleva aika. Näitä ovat esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvaan työaikaan, ja tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän olevan tavoitettavissa, kuten vastaavan puhelimeen tai sähköposteihin varsinaisen työaikansa ulkopuolella.

Käytännössä vaarojen arvioinnissa työpaikalla on hyvä selvittää ne työaikaan liittyvät käytännöt, jotka voivat aiheuttaa liiallista kuormitusta työntekijöille.  Näin saadaan tietoa siitä, ovatko vaarat ja haitat huomioitu työpaikalla vai pitäisikö kuormituksen vähentämiseksi tai hallitsemiseksi ottaa käyttöön jotain uusia keinoja. 

Myös esimies- ja johtotehtävissä työskentelevät kuuluvat työturvallisuuslain piiriin.

Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö

Parhaiten työsuojelutyö onnistuu, kun sitä hoidetaan työnantajien ja työntekijöiden välisessä avoimessa ja tiiviissä yhteistoiminnassa työpaikkakohtaisesti. Hyvin organisoitu työsuojelutoiminta tukee työhyvinvointitoimintaa luontevasti, ilman ylimääräistä hallinnollista taakkaa.

Jos työpaikalla on yli kymmenen henkilöä töissä, työntekijöiden täytyy valita keskuudestaan vaalilla työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu muun muassa perehtyä ja edustaa työntekijöitä työsuojeluasioissa. 

Työantajan on taas nimettävä työsuojelupäällikkö, joka edustaa työnantajaa työsuojeluun liittyvissä asioissa sekä yhteistyössä työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Edustajana voi toimia myös työnantaja itse. Työsuojelupäällikön on oltava perehtynyt työsuojeluasioihin ja pätevä tehtäväänsä.

Työsuojelu kuuluu myös työntekijöille

Jokainen työntekijä voi omalta osaltaan edesauttaa turvallista työympäristöä.

Ensinnäkin työntekijöillä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle. 

Asiantuntijatyössä korostuvat erityisesti työaikakuormitus, liiallinen työmäärä ja runsas matkustaminen. Onkin tärkeää, että työntekijä ottaa jaksamiseen liittyvät asiat puheeksi esimerkiksi kehityskeskusteluissa ja vastaa rehellisesti työhyvinvointikyselyihin.

Lisäksi työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.  

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin. www.tek.fi/lakipalvelut