Uusi työaikalaki – työaikapankki kaikille työpaikoille

Uudistettu työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Työaikalain ydin on edelleen työntekijän työaikasuojelun toteuttaminen, mutta uuden lain on myös tarkoitus vastata paremmin yritysten erilaisiin työaikatarpeisiin joustoja lisäämällä.

Työaikapankkijärjestelmän tarkoituksena on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Työaikapankki mahdollistaa työajan, ansaittujen vapaiden tai vapaa-ajaksi muutettavien rahamääräisten etuuksien säästämisen ja toisiinsa yhdistämisen, jolloin työntekijän on mahdollista kerryttää pankkiin myös pidempiä vapaita. Kun työntekijä pitää pankkivapaata, maksetaan hänelle vapaan pitoajankohdan mukainen säännönmukainen palkka.

Työaikapankkia koskevia määräyksiä on ollut työehtosopimuksissa jo pidemmän aikaa. Sen sijaan työaikalaissa ei ole aiemmin ollut määräystä työaikapankista. Tämän vuoksi työaikapankin käyttöönotto ei ole käytännössä ollut mahdollista järjestäytymättömissä yrityksissä. Uusi työaikalaki mahdollistaakin työaikapankkijärjestelmästä sopimisen kaikilla työpaikoilla.

Työehtosopimuksen mukaisesta työaikapankkijärjestelmästä voidaan edelleen sopia, mutta työehtosopimuksen mukaiseen järjestelmään sovelletaan yksinomaan työehtosopimuksen määräyksiä. Vastaavasti lakisääteiseen työaikapankkiin sovelletaan yksinomaan työaikalain säännöksiä.

Edellyttää sopimista

Työaikapankin käyttöönotosta täytyy sopia kirjallisesti. Sopijapuolina ovat yritys ja ensisijaisesti luottamusmies. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, sopijaosapuolena voi olla luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön edustaja, henkilöstöryhmä taikka koko henkilöstö.

Työaikapankki voidaan tehdä koko henkilöstölle tai tietylle henkilöstöryhmälle. Työntekijöiden edustajan tekemä sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita henkilöstön edustaja edustaa. Yksittäinen työntekijä ei siis voi jättäytyä työaikapankin ulkopuolelle, jos pankkijärjestelmästä on sovittu häntä edustavan henkilöstön edustajan kanssa. Toki yksittäinen työntekijä voi halutessaan olla säästämättä työaikaa pankkiin, koska työajan siirtäminen pankkiin edellyttää työntekijän antamaa suostumusta.

Työaikapankin käyttöönotosta täytyy sopia kirjallisesti.

Laissa on määritelty työaikapankkisopimuksen vähimmäissisältö. Sopimuksessa on sovittava siitä, millaisia eriä työaikapankkiin voidaan säästää ja säästämisen rajoista. Sopimuksessa on myös sovittava siitä, millä menettelyllä työaikapankki lakkautetaan ja mitä tapahtuu lakkauttamishetkellä pankkiin säästetylle ajalle. Lisäksi on sovittava pankkivapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, joilla työaikapankkiin säästettyä aikaa pidetään vapaana.

Työajan siirtäminen työaikapankkiin

Se, mitä eriä työaikapankkiin voidaan siirtää, määräytyy työaikapankkisopimuksen perusteella. Sopimuksessa ei kuitenkaan voida sopia säästettäväksi muita kuin laissa tarkoitettuja eriä.

Työaikapankkiin voidaan siirtää:

• Lisä- ja ylityötunteja
• Liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä saldotunteja (enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana)
• Lakiin tai sopimukseen perustuvia raha­määräisiä etuuksia sen jälkeen, kun ne on ensin muutettu aikamääräisiksi (esimerkiksi lisä- ja ylityöstä tai varalla­olosta maksettavat korvaukset, lomaraha ja erilaiset lisät).

Työaikapankkiin ei voida siirtää:

• Säännöllisen työajan tunteja 
• Kulukorvauksia
• Rahamääräistä etuutta sen jälkeen, kun se on erääntynyt maksettavaksi (esimerkiksi matkakustannusten korvaukset sekä vuosilomalaissa tarkoitettu säästövapaa).

Työaikapankki toimii aikaperusteisesti, joten rahamääräiset etuudet, kuten lisä- ja ylityökorvaukset, lomarahat ja erilaiset lisät, on muutettava työajaksi ennen työaikapankkiin siirtämistä. Muuntaminen tapahtuu työntekijän talletushetkisen palkan mukaisesti. Esimerkiksi jos rahamääräinen etu on 120 euroa ja työntekijän tuntipalkka on 10 euroa, siirretään työaikapankkiin 12 tuntia. Kirjaushetkellä pankkiin siirretty erä muuttuu pankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi eli siirrettävien erien alkuperää ei enää siirron jälkeen seurata.

Pankkiin säästettävä työaikakertymä ei lain mukaan saa kasvaa kalenterivuoden aikana yli 180 tunnilla eikä pankin saldo saa ylittää työntekijän kuuden kuukauden säännöllistä työaikaa vastaavaa määrää. Enimmäiskertymä täytyy aina laskea työntekijän todellisen työajan mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että osa-aikaisen työntekijän tuntimääräinen enimmäiskertymä voi olla pienempi kuin kokoaikaisen työntekijän.

Vapaan pitäminen

Lähtökohtaisesti pankkivapaan pitäminen määräytyy työaikapankkisopimuksessa määrätyllä tavalla. Sopimuksessa olisi hyvä sopia vapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, esimerkiksi vapaan enimmäis- ja vähimmäispituus sekä vapaan peruuttamista ja siirtämistä koskevista periaatteista. Sopimuksessa voidaan myös sopia, milloin vapaan pitämisestä tulee viimeistään ilmoittaa ja miten menetellään, jos vapaata ei voida myöntää toivottuna ajankohtana.

Lakiin on otettu säännös pankkivapaan pitämisestä siltä varalta, että vapaan antamisen periaatteista ei ole sovittu tai osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen vapaan antamisesta. Lain mukaan työntekijällä on halutessaan oikeus saada työaikapankkiin kertynyttä vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa. Jos kuitenkin säästettyä vapaata on yli 10 viikkoa, työntekijällä on oikeus saada vapaata vähintään yksi viidesosa työaikapankin kertymästä. Lain mukaan vapaa on annettava työntekijän vaatimuksesta seuraavan kuuden kuukauden aikana. Ja mikäli työnantaja määrää vapaan ajankohdan, on työntekijällä oikeus vaatia vapaan pitämisen sijasta rahallista korvausta.

Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdelakimiehenä.