Jonathon Taylor seisoo lumisella kadulla.
Rohkeutta. Jonathon Taylor kannustaa yliopistoja houkuttelemaan erilaisia ihmisiä, helpottamaan kansainvälisten osaajien rekrytointia ja ottamaan riskejä.

Vaikeinta on saada vakitöitä

|
Uutinen

Yhä kansainvälisemmiksi tähtäävät yliopistot houkuttelevat ulkomaista opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Ulkomailta tulleet korkeasti koulutetut pohtivat, ovatko uramahdollisuudet Suomen yliopistoissa lopulta kaikille samat.

Korkeasti koulutetun ulkomaalaisen tie Suomen työmarkkinoille voi olla aika pitkä.

– Kesti kuusi vuotta löytää tämä työ, tenure track -apulaisprofessori Jonathon Taylor kertoo. Hän opettaa Tampereen yliopistossa kestävää ja terveellistä kaupunkikehitystä.

Kanadalainen Taylor väitteli rakennetun ympäristön tohtoriksi University College Londonissa vuonna 2012, ja sai silloin UCL:stä myös työpaikan.

Samana vuonna syntyi hänen ja hänen suomalaisen ekonomivaimonsa esikoinen.

– Meillä molemmilla oli hyvä ura hektisessä Lontoossa, mutta kun pohdimme lasten kasvattamista, teimme listan kotimaittemme hyvistä puolista ja päädyimme tänne.

Perhe muutti Suomeen vuonna 2014.

– Olin todella onnekas, työn­antajani salli etätyön. Jatkoin UCL:n apulaisprofessorina kuusi vuotta Helsingistä käsin ja matkustin Lontooseen kolme–neljä kertaa vuodessa.

Töiden etsinnän Suomesta Taylor oli aloittanut jo ennen muuttoa.

– Hain paikkoja yliopistoista ja rakennusyhtiöistä, sekä Helsingistä että muilta paikkakunnilta. Tutkimukseni ovat arvostettuja ja käsittelevät kansainvälisiä ongelmia, mutta meriiteistä huolimatta en saanut haastattelukutsuja.

Millään muulla suomalaisyliopistolla ei ole samanlaista kaupunkifysiikan professuuria.
- Jonathon Taylor

– Ensimmäisinä vuosina se ei ollut niin iso juttu, koska minulla oli etätyöni UCL:ssä. Sitten tuli brexit, ja palkkani putosi punnan arvon laskiessa. Se oli todella stressaavaa aikaa.

Vuonna 2020 onnisti: Jonathon Taylor palkattiin lehtoriksi Tampereen yliopiston kestävän kaupunki­kehityksen ohjelmaan. Tammikuussa 2022 hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi.

– Nykyinen tehtäväni on täysin uusi. Millään muulla suomalaisyliopistolla ei ole samanlaista kaupunkifysiikan professuuria. Opiskelijamme ovat kunnianhimoisia ja fiksuja, erittäin motivoituneita vaikuttamaan maailmaan positiivisesti. Puolet heistä tulee ulkomailta.

Rekrytointikäytännöissä kulttuurieroja

Yliopistojen rekryprosessit Britanniassa ja Suomessa ovat hyvin erilaisia.

– Britanniassa ja varsinkin Lontoossa on paljon yliopistoja ja vakaita virkoja professoreille ja lehtoreille. Siellä ollaan hyvin tarkkoja ja avoimia kriteereistä, joilla hakijoiden haastatteluja, ansioluetteloita ja osaamista pisteytetään. Haastattelijoita myös koulutetaan torjumaan ennakkoasenteiden vinouma.

Lontoossa hakija kokoaa CV:n, mahdollisen opetusportfolion ja käy yhdessä tai kahdessa haastattelussa.

– Suomessa tehdään kaikki nämä, ja lisäksi pitää valmistella tutkimusehdotus, nauhoittaa videovastaukset rekrytoijan lähettämiin kysymyksiin, sekä pitää malliluento salilliselle yliopistoväkeä ja opiskelijoita. Silti voi tulla vielä soveltuvuustesti.

Jonathon Taylorin mielestä tämä on mieletöntä.

– Mutta veikkaan sen johtuvan siitä, että rekrytoijat ovat varovaisia. Akateemisia työpaikkoja on Suomessa hyvin vähän. Se saattaa johtaa siihen, että rekrytoijat valitsevat ”turvallisia” tai ”tuttuja” henkilöitä. Irtisanominen on Suomessa vaikeampaa.

Tuttuus tuo omat ongelmansa.

– Näin he usein palkkaavat ihmisiä sieltä päin maailmaa kuin he itsekin ovat; jotka ovat käyneet saman yliopistokoulutuksen, ja ajattelevat ajankohtaisista haasteista samalla tavalla. Tämä johtaa ideoiden ja näkökulmien puutteeseen, ja jotkin tutkimusryhmät Suomessa ovat siksi melko rajoittuneita.

Yliopistojen rekryprosessit Britanniassa ja Suomessa ovat hyvin erilaisia.

Taylor kannustaa yliopistoja houkuttelemaan erilaisia ihmisiä, helpottamaan kansainvälisten osaajien rekrytointia ja ottamaan riskejä. Kansainvälistä henkilöstöä kannattaa sitouttaa muun muassa järjestämällä heille aktiviteetteja.

– Oma yliopistoni on tässä aivan mahtava. Se haluaa olla kansainvälisempi. Jokainen tekee hieman ylimääräistä saadakseen kansainväliset kollegat viihtymään. Työyhteisössä käytetään englantia. Meillä on myös ohjelma, joka auttaa puolisoita integroitumaan.

”Tarvitset valtavan määrän onnea”

Omia työmahdollisuuksiaan voi parantaa tuntemalla alan projekteja ja ihmisiä.

– He eivät välttämättä ole yliopistossa, vaan toimialalla. Joku, joka katsoo asiaa eri näkökulmasta. Yritä sopia tapaamista, vaikka vartti kertoaksesi, mitä voisit tehdä. Etsi tapa auttaa heitä heidän ongelmassaan, esimerkiksi tekemällä tutkimusta tai jokin ilmainen palvelus omalla ajalla. Opeta jotain, näytä miten jonkin voi tehdä helpommin.

Jonain päivänä heillä voi olla avoin tehtävä, tai he saattavat tietää sopivan projektin, johon he voivat suositella sinua.

– Jos todella haluat edistää akateemista uraasi, varaudu olemaan sinnikäs ja lannistumaton. Kilpailu on kovaa, eikä rannalle jääminen välttämättä johdu sinusta. Tarvitset valtavan määrän onnea, Jonathon Taylor sanoo.

Taylorin perheelle muutto Suomeen oli hyvä ratkaisu.

– Britanniassa saimme parempaa palkkaa ja maksoimme vähemmän veroja, mutta ottaen huomioon päiväkodin, koulutuksen, julkisen liikenteen ja lukuisat muut asiat, Suomi kerää pisteet. Täältä löytyi tasapaino: voimme rakentaa kunnianhimoista uraa ja nauttia elämän­laadusta. Raha ei ole meille kaikki kaikessa. Maksamme mielellämme veroja saamistamme eduista.

Jatkuva epätietoisuuden tunne kalvaa

Diana Moya Osorio istuu pöydän ääressä, takanaan vaaleaa puuseinää, edessään vihreät lasiseinät.
Joukkoon. Diana Moya Osorion mielestä yliopistojen kansainvälistä henkilöstöä kannattaisi tukea ja integroida heidät työyhteisöön. Kuva: Teija Soini

Ecuadorilainen Diana Moya Osorio ei ollut ajatellut muuttavansa Suomeen.

– Mutta rakastuin maahan. Minua houkuttelivat toimialani hyvä yhteistyö, sukupuolten tasa-arvo yhteiskunnassa ja se, että koen Suomen olevan hyvä maa perheelle.

Moya Osorio työskentelee Oulun yliopistossa langattoman viestinnän dosenttina ja vanhempana tutkijana.

Valmistuttuaan televiestinnän tohtoriksi vuonna 2015 Campinasin yliopistossa Brasiliassa, Moya Osorio nimitettiin vakituiseksi apulaisprofessoriksi São Carlosin yliopistoon. Brasilialaisen apurahan saatuaan hän tuli Oulun yliopistoon vierailevaksi tutkijaksi lukuvuodeksi 2018–2019.

Oulussa hän kuuli yliopiston 6G Flagship -ohjelmasta ja liittyi ohjelmaan vanhempana tutkijana vuonna 2020.

– Muutimme mieheni kanssa Suomeen tammikuussa 2020. Koronapandemia oli pian päällä ja kaikki aktiviteetit siirrettiin etäyhteyksiksi. Alku oli hankala, tunsin itseni eristyneeksi.

Suomessa vähäiset uramahdollisuudet

Helmikuussa 2021 pariskunta sai vauvan ja Moya Osorio jäi äitiyslomalle kymmeneksi kuukaudeksi.

Sen jälkeen hän siirtyi toiseen tutkimusryhmään, lähemmäs omaa osaamisalaansa. Hän aloitti myös yliopiston dosenttina erikoisalanaan fyysisen kerroksen turvallisuustekniikat.

Tehtävän määräaikainen rahoitus Suomen Akatemialta jatkuu vuoteen 2024.

– Olen hakenut useita paikkoja suomalaisyliopistoista. Hyvästä ansioluettelosta, opetus- ja tutkimus­kokemuksesta sekä palautteesta huolimatta arvioijien on vaikea arvottaa Brasilian-taustaani tasavertaisesti. Ehkä täällä etsitään Euroopassa valmistunutta ja työskennellyttä. Vähien akateemisten uramahdollisuuksien vuoksi monet lähtevät teollisuuden palvelukseen. 
 

En haluaisi lähteä, mutta ellemme molemmat löydä sopivia töitä, pitää katsoa, missä muualla olemme arvokkaita.
- Diana Moya Osorio

Jotta kansainväliset osaajat pysyisivät Suomessa, Moya Osorio lisäisi huomattavasti englanninkielistä informaatiota.

– Monille on epäselvää, mitä uralla etenemiseen vaaditaan. On jatkuva epätietoisuuden tunne. Yliopistojen kansainvälistä henkilöstöä kannattaisi tukea ja integroi­­da heidät työyhteisöön. Järjestää varsinkin alussa enemmän aktiviteetteja. Olisi hyödyllistä tuntea muitakin ulkomaalaisia ja heidän perheitään.

Brasiliassa Moya Osorion mies työskenteli luutnanttina sotilaspoliisissa.

– Täällä mieheni oli vaihdettava ammattia, ja hän aloitti tietotekniikan opinnot ammattikorkeakoulussa. Olemme olleet tosi onnellisia täällä. En haluaisi lähteä, mutta ellemme molemmat löydä sopivia töitä, pitää katsoa, missä muualla olemme arvokkaita.
 

Puolet epäilee työnantajia

Suomessa asuvista korkeasti koulutetuista ulkomaalaisista noin puolet ei usko suomalaisten työnantajien arvostavan ulko­mailla hankittua kokemusta, tutkintoa tai verkostoja.

Tämä selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasivat Suomessa asuvat ulko­maalaiset korkeasti koulutetut osaajat sekä puolisonsa työn vuoksi Suomeen muuttaneet.

Kyselytutkimuksen mukaan usea asia on kunnossakin. Esimerkiksi Suomessa asuvista korkeasti koulutetuista ulkomaalaisista valtaosa on kotiutunut hyvin ja työskentelee koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

Moni asia on kuitenkin vielä huonosti.

Tutkimukseen vastanneista 39 prosenttia oli kokenut syrjintää työelämässä. Syrjintää kokeneet kertoivat syrjinnän liittyneen heidän kieli- ja kansallisuustaustaansa.

Syrjintää kokeneista 68 prosenttia on tullut syrjityksi ennen työhaastatteluun pääsyä. Noin puolet on kokenut syrjintää työhaastattelussa, työpaikalla muiden työntekijöiden taholta tai työpaikan ulkopuolisten taholta.

Syrjintää kokeneista naisista 32 prosenttia uskoo syrjinnän liittyneen sukupuoleen, miehistä 8 prosenttia.

– Tulokset eivät mairittele. Syrjimätön työpaikka saadaan aikaan suunnitelmallisella työllä, yksi asia kerrallaan. Esimerkiksi kielitaustaan perustuvan syrjinnän ennalta ehkäisy ja poistaminen onnistuu, kun kielestä käydään avointa keskustelua työpaikalla. Yhdessä pohtien jokaiselle työpaikalle löytyy varmasti sopiva kielimalli, Tekniikan akateemiset TEKin työelämäasiantuntija Sirkku Pohja sanoo.

Moni miettii poismuuttoa

Suomesta poismuuttoa lähitulevaisuudessa harkitsee 39 prosenttia vastanneista. Kotiutumista vaikeuttavat ratkaisevasti työttömyys sekä kielitaidon ja suomalaisten ystävien puute.

Tutkimus paljastaa myös, että työn löytämisen vaikeudet hankaloittavat tohtorien (29 %) kotiutumista harvemmin kuin kandidaattien (57 %) tai maisterien (50 %).

Toisaalta parisuhteen vuoksi maahan tulleista 51 prosenttia joutui vaihtamaan Suomeen muutettuaan urasuunnitelmia ja usein niin, että moni kokee olevansa ylipätevä nykyiseen työhönsä.

Kysely tehtiin viime vuonna ja siihen vastasi 753 Suomessa asuvaa ulkomaalaista. Vastaajat ovat pääosin korkeakoulutettuja (94 %), kolmella neljästä on työpaikka ja kolme neljästä on asunut Suomessa yli 2 vuotta.

Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus osana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta, jota myös Tekniikan akateemiset TEK rahoittaa.

Hankkeen tavoite on muun muassa selvittää, että miten Suomesta voi tulla osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin?

Teksti: Henrik Muukkonen
 

Graafi: Töissä eniten syrjivät työtoverit.

Meriitit ratkaisevat

Aalto-yliopistossa kansainvälisen akateemisen henkilöstön osuus on koko ajan kasvanut. Urapolkuprofessoreista ulkomaalaisia on 28 prosenttia, koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 45 prosenttia.

– Kansainväliset opettajat tuovat uusia näkökulmia ja työtapoja. Haluamme antaa meiltä valmistuville valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä ja ratkoa globaaleja haasteita, joten on luontevaa, että myös opetus­henkilöstössä on ulkomaisia osaajia, sanoo henkilöstöpäällikkö Hanne Puskala Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta.

Houkutustekijöiksi hän nostaa Aallon hyvän maineen ja työympäristön, mahdollisuuden kehittää opetusta, sekä laajat verkostot uran edistämiseen.

Avoimia professuureja markkinoidaan kansainvälisissä tekniikan alan julkaisuissa ja foorumeissa, sekä professorien verkostoissa.

– Lisäksi teemme talent searchiä. Nykyisellä professorikunnallamme on kontakteja yliopistoihin, joissa tehdään laadukasta tutkimusta hakuun avatulla alalla. Esimerkiksi tätä kautta pystymme kohdentamaan hakuja.

Rekrytointiprosessi on strukturoitu ja kaikki hakijat arvioidaan samoilla kriteereillä.

– Tärkeintä on alan osaaminen. Valintamme perustuvat täysin meriitteihin: mitä hakija on saanut aikaan tieteellisessä toiminnassa, opetuksessa ja vaikuttavuudessa. Arvostamme merkittäviä edistysaskeleita ja läpimurtoja.

– On myös mahdollista kutsua, kun tiedossa on joku kansainvälisestikin tosi menestynyt professori juuri sillä alalla, jota tarvitaan. Silloinkin käytössä on samat kriteerit.

Kansallisuudella tai maalla ei ole väliä.

– Kannattaa perehtyä huolellisesti valinta­kriteereihin ja reflektoida niitä omaan tilanteeseen: missä on nyt ja mihin kannattaisi kiinnittää huomiota, Puskala neuvoo.

Ulkomaisen työntekijän aloittaessa HR ja vastaanottava koulu pyrkivät auttamaan kaikissa kysymyksissä ja tukemaan koko perheen kotouttamista. Pääkaupunkiseudun muiden yliopistojen ja kaupunkien kanssa tehdään yhteistyötä.

– Jos puolisolle tarvitaan töitä, ainakin haastattelemme häntä ja kysymme, olisiko Aallon jossain koulussa tai Helsingin yliopistossa tarvetta. Helsingin yliopisto voi kysyä meiltä vastaavaa.

Aallossa on kattava perehdytysmalli.

– On tärkeää, että kaikki uudet professorit ja lehtorit kokevat, että he ovat tervetulleita ja tärkeä osa organisaatiota. Sähkötekniikan korkeakoulussa uudelle apulaisprofessorille nimetään mentori, professori samalta tai toiselta korkeakoulun laitokselta. Hän tukee vertaiskollegana, esimiehen ja HR:n lisäksi.

– Tuemme kaikkia esimiestehtävissä olevia, jotta he osaavat ottaa työyhteisön uuden jäsenen hyvin mukaan, ja ymmärtävät varsinkin alkuvaiheen tärkeyden. Usein esimies jakaa perehdytettäviä osa-alueita myös muille tiiminjäsenille: perehdytyksen onnistuminen on yhteisvastuullinen projekti ja yhteinen etu.

Puskalan mukaan Aalto-yliopisto onnistuu pitämään kansainväliset osaajat monestakin syystä, joista yksi on urapolkumalli.

– Lehtori tai professori etenee urapolullaan ansioihin perustuvien väliarviointien mukaisesti. Näin professorimme ja lehtorimme kilpailevat vain itsensä kanssa, eivät keskenään. Osassa huippuyliopistoja saatetaan ottaa vaikka kolme henkilöä, mutta neljän vuoden kuluttua vain yksi heistä voi jatkaa.

Pitäviä tekijöitä ovat myös koulutusmahdollisuudet, mahdollisuus kehittyä työssään ja laajentaa verkostojaan.

– Panostamme työhyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja kannustavaan ilmapiiriin. Että saa positiivista palautetta ja yhteisön arvostuksen.