Panelistit istuvat yleisön edessä.
Panelistit. Johtaja Rosa Thurman (vasemmalla) Amcham Finlandista, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela, kansanedustaja Noora Fagerström ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.

Vinkuminen seis, paremmat ajat ovat ovella! 

|
Uutinen

2023 Kasvuyrittäjyys Summit -tilaisuudessa nousi esiin osaaminen ja osaajien saatavuus. Yksi erityinen haaste on, miten Suomessa korkeatasoisen koulutuksen saaneet kansainvälisesti orientoituneet ihmiset saadaan integroitua suomalaiseen työelämään.

Tekniikan akateemiset TEK, Suomen Ekonomit ja Suomen Yrittäjät järjestivät yhdessä vuoden 2023 Kasvuyrittäjyys Summit -tilaisuuden Eduskunnan Kansalaisinfossa. Tilaisuudessa nostettiin esille talouden kehitysnäkymiä sekä yritysten kasvun kannustimia ja esteitä. Tilaisuuden juontajana toimi Jouni Lounasmaa, TEKin yrittäjyysvaliokunnasta. 

– Toisin kuin monesti väitetään, Suomessa kyllä syntyy verrokkimaihin nähden jopa enemmän uusia yrityksiä ja uusia tuotteita. Ehkä meidän ongelmamme onkin aikuiseksi kasvaminen, pohtivat tilaisuuden avanneet Mika Maliranta ja Matti Apunen

Heidän mukaansa yritysten alkuvaiheen tilanne on hyvä ja kasvuun lähteneissä startupeissakin Suomessa ollaan suurin piirtein samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Malirannan ja Apusen osuus on kuunneltavissa kokonaisuudessaan osana M&A-podcast-sarjaa.

Yrityksien on tärkeää oppia toimimaan monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä jo kotimarkkinalla.

Tilaisuudessa kuultiin useita kasvutarinoita, joiden yleisimpänä viestinä oli, että raha on yksi keskeinen kysymys. Eikä vain rahan määrä vaan myös se, että rahoittajien näkemykset eivät aina tue nopeaa kasvua, joka on keskeinen osa tietoon pohjautuvan teollisuuden keskinäistä kilpailua. Myyntikonttorin perustamiseen ulkomaille ei hevin saa rahoitusta eikä osaava henkilökunta kelpaa vakuudeksi toisin kuin tuotantolaitteet. 

Valtiolta kaivataan toimia, mutta myös yrityksillä peiliin katsomisen paikka 

Toinen keskeinen teema oli osaaminen ja osaajien saatavuus. Valtiolla ja julkisella päätöksenteolla on iso rooli puitteiden luomisessa, mutta yritykset ovat keskeisiä toimijoita. 

Jos yritykset vähentävät omia investointejaan, on valtion mahdoton paikata sitä. Työvoiman saatavuus on turvattava ja keskustelussa mukana ollut Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela kertoi, kuinka työlupien saatavuutta on jo merkittävästi parannettu.

Tuore kansanedustaja Noora Fagerström peräänkuuluttaakin lisää vuoropuhelua yritysten ja lainsäätäjien välillä osaamisen pullonkaulojen aukaisemiksi. 

Keskeinen haaste yrityksille on toiminnan nopea skaalaaminen, mihin tarvitaan sekä pääomaa että omaa päätä eli osaamista ja näiden kombinaatiota, osaavaa pääomaa. Valtiolta kaivataan toimia, mutta myös yrityksillä on peiliin katsomisen paikka. 

Yksi erityinen haaste liittyy siihen, miten Suomessa korkeatasoisen koulutuksen saaneet kansainvälisesti orientoituneet ihmiset saadaan integroitua suomalaiseen työelämään.  

Tutkitusti opintojen aikainen työharjoittelu ja lopputyön tekeminen yritykselle ovat tärkeitä askeleita integroitumisessa. Yrityksien on tärkeää oppia toimimaan monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä jo kotimarkkinalla, Suomessa. Tällä on iso positiivinen vaikutus siinä vaiheessa, kun vientikanavia on aika rakentaa. 

Ulkomaalaistaustaisilla osaajilla on esimerkiksi juuri vientitehtävissä kielensä ja kulttuurinsa puolesta kotikenttäetu. Jos tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä, heidät menetetään ulkomaille. 

Yhteiskunnan pitää vastaavasti tehdä oma osuutensa. Tarvitaan palveluita niin tänne töihin tuleville kuin heidän perheenjäsenilleen, jos ei heidän äidinkielellään niin ainakin englanniksi. On tiedossa tapauksia, joissa Suomesta on lähdetty pois, kun lapsille ei ole ollut tarjota paikkaa kansainvälisessä koulussa. 

Vaikka haasteitakin on, on meillä hyvät mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, kun siiloutumisen sijaan muistetaan yhteystyö eri toimijoiden kesken. 

Kasvuun tarvitaan myös esimerkiksi pitkäjänteistä panostusta TKI-toimintaan ja siksi onkin positiivista, että julkisen sektorin panostuksista on päästy sopuun. Kuten Mika Maliranta ja Matti Apunen omassa osuudessaan totesivat, Suomen tilanne näyttää hyvältä. Kaksikko tiivisti tilanteen osuvasti: ”Vinkuminen seis, paremmat ajat ovat ovella!”

Järjestäjien puolesta haluamme kiittää puhujia, panelisteja ja osallistujia sekä kanssajärjestäjiä Suomen Ekonomit ja Suomen Yrittäjät hyvästä tilaisuudesta. Aihe on tärkeä ja sitä on syytä pitää esillä jatkossakin. Sarjassaan kolmas Kasvuyrittäjyys Summit tullaan suurella todennäköisyydellä järjestämään jälleen vuoden päästä. 

Kirjoittajista Timo Ali-Vehmas on TEKin yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja ja Martti Kivioja TEKin yrittäjyysvastaava.