Brasiliassa ”kaikki” haluavat valtiolle töihin.
– Hakijoita voi organisaatiosta riippuen olla kymmeniätuhansia. Yksi syy on pysyvyys. Palkat ovat hyviä, aiemmin yksityissektoriakin paremmat, Pekka Horttanainen kertoo.
Liittovaltion pääsykokeet järjestetään kaikissa osavaltioissa.
– Virkamieskokeet ovat valtava ruljanssi. Valmennuskurssit ovat teollisuudenala ja pääsykokeet iso bisnes niiden järjestäjille, jotka saavat osallistumismaksut.
Koe on paperivalinta, joka sisältää monivalintakysymyksiä ja esseitä.
– Perustuslakia, julkisoikeutta, englantia, matematiikkaa, tilastotiedettä… Esseet tarkistetaan vain monivalintakokeen kärjeltä.
Yliopistotutkinto on vasta vähimmäisvaatimus.
– Maisterintutkintoa ei tunnusteta ilman kandidaatintutkintoa. Täällä kanditutkinto on pidempi, viisi vuotta. Ulkomainen tutkintotodistus pitää lähettää paikalliseen yliopistoon, jossa arvioidaan, vastaako se heidän tutkintoaan.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Ulkomaanvaihdosta vauhtia opintoihin
Horttanainen oli opiskellut ensin Teknillisessä korkeakoulussa pääaineenaan systeemi- ja operaatiotutkimus.
– Kun olin lukenut pari vuotta eivätkä opinnot maistuneet, kokeilin välillä Helsingin kauppakorkeakoulua ja kansantaloustiedettä. Sitten menin TKK:n Erasmus-vaihdossa vuodeksi Kreikkaan ja ulkomailla asuminen herätti innostuksen. Kreikasta palattuani kirin molempia tutkintoja kurinalaisemmin.
Vielä toinen opiskelijavaihto Brasiliassa kauppakorkean kautta, työharjoittelu Finpron Brasilian toimistossa, ja Horttanainen valmistui TKK:sta vuonna 2003 ja HKKK:sta 2006.
– Tapasin Finpro-harjoittelun aikana puolisoni ja kun avioliiton kautta sain pysyvän viisumin Brasiliaan, harjoitteluajan esimieheni kutsui jatkamaan hommia.
Paikalta palkattu Horttanainen teki markkina-analyysejä ja neuvoi Latinalaisen Amerikan suurimmalle talousalueelle pyrkiviä suomalaisyrityksiä.
Lentävä lähtö virkamieheksi
– Kun olin ollut Finprolla pidempään, aloitin julkishallintotutkinnon, jonka ajattelin auttavan virkamiespääsykokeissa. Hain valtion virkaa ryhmässä, jossa vaadittiin talousosaamista, ja se menikin hyvin: pääsin kansalliseen siviili-ilmailuvirastoon ANACiin.
Horttanainen aloitti ANACin kansainvälisellä sektorilla siviili-ilmailun erityisasiantuntijana huhtikuussa 2014.
– Tein aluksi markkinatutkimuksia maista, joiden kanssa Brasilia aikoi tehdä ilmailusopimuksia.
Seuraavaksi hän seurasi lentolippujen hinnoittelua, analysoi lentomatkustajien kuluttajapalautteita ja työskenteli myös IT:ssä.
Kesäkuussa 2021 Pekka Horttanainen siirtyi lainattuna liittovaltion virkamiehenä Goiásin osavaltion talousministeriöön nimikkeellä Assessor Especial, erityisavustaja.
– Sain kutsun Goiásin silloiselta varatalousministeriltä, joka tuntee minut ja joka tarvitsi ekonometrisiä datankäsittelytaitojani projekteihinsa.
Horttanainen laatii pidemmän tähtäimen suunnitelmia ja data-analyysimalleja ennustamaan osavaltion tuloja. Lisäksi ministeriltä tai varaministeriltä voi tulla kiireellisempiä ad hoc -toiveita, kuten business intelligence -esityksiä.
– Laina on voimassa toistaiseksi ja voi päättyä milloin vain, kun ANAC haluaa minut takaisin tai Goiás katsoo, ettei enää tarvita, tai voi itsekin pyytää. Kaikkien kolmen täytyy haluta lainan toteutuvan, sitä ei välttämättä tarvitse hyväksyä.
Julkisella sektorilla kannustetaan kehittämään itseään ja uraansa. Erityisasiantuntijan tehtävistä saa palkanlisää.
– Esimies- ja asiantuntijatehtävät ovat väliaikaisia, sieltä voidaan tulla myös alaspäin.
Työtuttujen Horttanainen on kuullut valittavan korruptiosta.
– Itse en ole koskaan törmännyt korruptioon. Ehkä sitä harrastavat tietävät välttää minua. Jos tilanne tulisi vastaan, velvollisuus on ilmoittaa siitä.
Rentoa yhteisöllisyyttä
Horttanaisella ja hänen vaimollaan on 14-vuotias poika ja 12-vuotiaat kaksostytöt. Pysyvä koti on liittovaltion pääkaupungissa Brasíliassa, ja työviikon Horttanainen asuu nyt Goiásin pääkaupungissa Goiâniassa 170 kilometrin päässä.
– Naapurustot ovat pikku yhteisöjä. Kerrostalot Brasílian keskusta-alueella ovat blokeissa, ja näillä on organisaatio, joka järjestää juhlakausina juhlia.
Latinoaikatauluihin Horttanainen ei vieläkään ole tottunut.
– Jos menee juhliin kutsussa ilmoitettuun alkamisaikaan, aika pitkään saa olla yksin. Ei välttämättä isäntäväkikään ole vielä valmis. Asian voi kääntää toisinkin päin: jos jostain myöhästyy, se ei ole maailmanloppu.
Vapaa-aikaan kuuluvat myös tennis ja musiikki.
– Mieskuorolaulu minut alun perin Brasiliaan toikin, Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajissa. Olen ykkösbasso, tarvittaessa kakkostenori. Olen aina ollut jokerikortti.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Kuva: – Aloittaessani TKK:lla Fyysikkokillan fuksi-infossa kerrottiin, että teknillinen fysiikka ja matematiikka on siitä särmä opintosuunta, että täältä tuskin valmistuu kahta samaan ammattiin menevää. Hyvin piti paikkansa, Pekka Horttanainen sanoo.
Vallanvaihdon jälkimainingeissa
Brasiliassa käytiin viime vuonna tiukat vaalit. Kansan poliittinen kahtiajako huolettaa maassa vuodesta 2006 vakituisesti asunutta Pekka Horttanaista.
– Edellinen presidentti sai esille aikamoista joukkotyhmyyttä malliin Yhdysvallat: salaliittoteoriat rehottavat ja sosiaalinen media on valeuutisia täynnä. Jos on joku sosiaali- tai demokratia-sana, äärioikeistolaisille he ovat kommunisteja. Fanaatikoille Telegram on ainoa luotettava tiedonlähde, he eivät luota isoihin mediataloihin.
Politiikan laineet ovat heijastuneet myös Horttanaisen työhön.
– Verot tietysti vaikuttavat suoraan osavaltioiden tulovirtaan, ja osavaltio saa paljon epäsuoraa tukea liittovaltiolta. Bolsonaron hallitus lakkasi perimästä tiettyjä veroja, millä polttoaineiden hintoja saatiin laskettua. Jos veroja poistettiin tai laskettiin, arvioidut tulot jouduttiin heti tarkistamaan monta piirua alaspäin, ja piti miettiä mistä leikataan.
Goiásin osavaltio on saanut nykyisen talousministerinsä nelivuotiskaudella aiemmin lähes konkurssikypsän talouden plussan puolelle.
– Liittovaltion uudella hallituksella tulee olemaan paljon haasteita vakuuttaa markkinat, toivotaan parasta.
Ulkomaiset tuotteet ovat brasilialaiskuluttajille kalliimpia kuin ennen. Monet suomalaisyrityksistä tarjoavatkin business-to-business-tuotteita täkäläisille teollisuusyrityksille.
– Volyymit niissä eivät välttämättä ole suuria, mutta rahamäärät ja katteet ovat.
Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?
Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.