Eläkeputki eli työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat vaiheittain tämän vuoden alusta alkaen. Työttömyysturvan lisäpäivien alaikäraja nousi vuosina 1963 ja 1964 syntyneillä, ja vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä ei enää ole mahdollisuutta päästä eläkeputkeen.
Eläkeputken poistumisen myötä sen tilalle astui vuoden 2023 alusta voimaan uusi muutosturvakokonaisuus. Se on 55 vuotta täyttäneiden työmarkkina-asemaa parantamaan luotu järjestelmä, johon sisältyy irtisanotuille työntekijöille tarkoitettu muutosturvaraha ja vapaaehtoinen muutosturvakoulutus.
Uudistuksen tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamistaan.
Työttömyysturvan lisäpäivien maksamisesta luovutaan vaiheittain
Eläkeputki on mahdollistanut sen, että ansiosidonnaisen päivärahan maksamista on voitu jatkaa 61–62-vuotiaille työttömille aina eläkeikään saakka, vaikka ansiosidonnaisen päivärahan enimmäismäärä on tullut ennen sitä täyteen. Vuoden 2023 alusta lisäpäivien ikäraja nousi vuonna 1963 syntyneillä nykyisestä 61–62 vuodesta 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Uudistuksen myötä eläkeputkea ei enää ole vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ja koko järjestelmä lakkaa kokonaan vuonna 2030.
Uusi muutosturvakokonaisuus irtisanotuille työntekijöille astui voimaan vuoden 2023 alusta. Siihen kuuluu muutosturvaraha, oikeus koulutukseen ja tavallista pidempi työllistymisvapaa. Kriteerit uuden muutosturvan piiriin kuulumiselle ovat, että työsuhde on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä aikaisintaan 1.1.2023, irtisanotun on täytynyt täyttää 55-vuotta viimeistään irtisanomispäivänä ja olla ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta.
Kriteerit täyttävän henkilön on viimeistään 60 päivän kuluessa irtisanomisesta rekisteröidyttävä työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle lausunnon siitä, täyttääkö henkilö uuden muutosturvan ehdot.
Irtisanotut saavat työttömyyskassalta tai Kelalta määrältään noin kuukauden palkkaa vastaavan muutosturvarahan.
Muutosturvarahan perusteena otetaan huomioon irtisanovan työnantajan maksama vakuutuksenalainen palkka ja muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on maksettu päättyvän työsuhteen perusteella irtisanomispäivää edeltävien 12 kalenterikuukauden aikana.
Muutosturvaa on haettava kirjallisesti työttömyyskassalta
Muutosturvaa on haettava kirjallisesti siltä työttömyyskassalta, jonka jäsenenä hakija on irtisanomispäivänä. Jos ei ole jäsenenä työttömyyskassassa, maksajana toimii Kela. Hakemus on tärkeä muistaa tehdä ajoissa, sillä muutosturvarahaa ei ilman painavaa syytä myönnetä, jos muutosturvarahaa koskeva hakemus on tullut vireille yli kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä.
Muutosturvarahaa voidaan maksaa samaan aikaan työttömyysturvan tai muiden etuuksien kanssa, mutta toimeentulotukeen muutosturvarahan saaminen vaikuttaa. Muutosturvarahaa voidaan maksaa jo irtisanomisaikana.
Muutosturvakoulutuksen tarkoitus on parantaa irtisanottujen ammatillista osaamista tai yrittäjävalmiuksia.
Muutosturvakoulutukseen ei ole velvollisuutta osallistua, vaan osallistuminen on vapaaehtoista. Koulutuksen hankkii TE-toimisto tai ELY-keskus, ja se kestää enintään kuusi kuukautta. Koulutuksen on tarkoitus olla arvoltaan noin kahden kuukauden palkkaa vastaava.
Muutosturvakoulutus tulisi järjestää niin, että irtisanotuksi tullut voi aloittaa sen kolmen kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä. Tietyistä lain mukaisista perustellusta syystä aloitus voi olla myöhemminkin, kuitenkin viimeistään 12 kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Oikeus muutosturvakoulutukseen lakkaa, jos irtisanottu ei aloita koulutusta tai keskeyttää sen ilman perusteltua syytä.
Niille irtisanotuille, jotka eivät kuulu muutosturvan piiriin, kuuluu edelleen normaalisti irtisanomisajan pituuden mukaan 5, 10 tai 20 päivää työllistymisvapaata. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille kuuluva palkallinen työllistymisvapaa on muutosturvakokonaisuuden piiriin kuuluvilla viisi päivää tavallista pidempi.
Muutosturvarahaan ei ole oikeutta, jos irtisanomisaikana tapahtuvien muutosten vuoksi irtisanotun henkilön työsuhde jatkuu samalla työnantajalla tai työsuhde päättyy työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella.
Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdejuristina.
Muutoksia työnantajilta perittäviin maksuihin
Muutosturvakokonaisuus toi muutoksia työnantajilta perittäviin maksuihin. Järjestelmä rahoitetaan muutosturvamaksulla, joka koostuu irtisanovan työnantajan muutosturvamaksusta ja kaikilta työnantajilta perittävästä yhteisestä osasta.
Irtisanovalta työnantajalta perittävä muutosmaksu peritään muutosturvamallin piiriin kuuluvan työntekijän irtisanomisen yhteydessä ja sen määrä kasvaa lineaarisesti vuosittain vahvistettavien irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena olleen palkkasumman mukaan. Vuonna 2023 palkkasumman alaraja on 2 251 500 euroa ja täysimääräinen maksu peritään, jos palkkasumma ylittää 36 024 000 euroa.
Toinen puoli muutosturvakokonaisuutta rahoitetaan kaikilta työnantajilta perittävällä muutosturvamaksun yhteisellä osalla, normaalia työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.
TEKin jäsenenä saat monipuolista lakipalvelua
Saat lakipalvelua niin henkilökohtaisesti kuin joustavasti verkossa 24/7.
TEKin juristit:
- tarkistavat työ- ja johtajasopimusluonnoksia,
- auttavat erilaisissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä,
- auttavat yrittäjiä esimerkiksi yrityksen perustamiseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa,
- hoitavat työsuhderiitoja ja neuvovat jäseniä esimerkiksi muutosneuvottelutilanteissa.
Lisäksi eLakimies-palvelusta saat vastauksen tavallisimpiin lakikysymyksiin. Tutustu myös TEKin lakitietosivuihin ja usein kysyttyihin kysymyksiin: www.tek.fi/lakipalvelut