Jos joudun irtisanotuksi

Työnantaja voi päättää työsuhteen eri tavoin. Työsopimus voidaan purkaa tai irtisanoa. Irtisanominen voi toteutua henkilöperustaisin syin tai tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. 

Koeaikapurku on yksi tapa päättää työsuhde ja silloin työsuhde päättyy välittömästi. Koeaikapurusta on sovittava erikseen työsopimuksessa. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä.

Tässä artikkelissa keskitytään toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen irtisanomiseen työnantajan toimesta. Irtisanominen voi tapahtua henkilöperustaisen syyn vuoksi tai tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Menettelyt ovat niissä erilaiset. Työntekijä voi myös irtisanoa työsopimuksensa, mutta hänen ei tarvitse esittää perusteita siihen.

Henkilöperustainen irtisanominen

Mikäli kyseessä olisi henkilöperustainen irtisanominen, niin työnantajan tulee osoittaa sille asiallinen ja painava peruste. Tällaisena perusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä.

Yksi peruste voi myös olla työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, jolloin työntekijä ei enää selviydy työtehtävistä. Syyn asiallisuuden ja painavuuden arviointi on kokonaisarviointia. Laissa luetellaan tiettyjä kohtia, joita ei ainakaan voi katsoa irtisanomisperusteeksi (Työsopimuslaki 7 luku 2 §, 2 mom.).

Tyypillisiä syitä henkilöperustaiselle irtisanomiselle ovat töiden laiminlyöminen, työnantajan määräysten noudattamatta jättäminen, perusteettomat poissaolot ja ilmeiset huolimattomuudet työssä. Jos työntekijä on laiminlyönyt velvoitteitaan, niin häntä ei pääsääntöisesti saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus, jossa kehotetaan korjaamaan menettelynsä. Jos työntekijä kokee, että varoitus on aiheeton, niin siihen kannattaa kirjoittaa vastine, jossa tuo oman näkökantansa esiin.

Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste

Mikäli työnantaja harkitsee irtisanomisia tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, niin silloin yhtiön tulee ensin käydä muutosneuvottelut, mikäli yrityksessä on vähintään 20 työntekijää. Muutosneuvottelut kestävät lain mukaan 6 viikkoa tai 14 päivää, riippuen suunnitelluista toimenpiteistä ja siitä, kuinka montaa henkilöä ne koskevat. Työehtosopimuksissa voi olla tästä poikkeavia sovellettavia aikoja.

Kun muutosneuvottelut ovat päättyneet, niin sen jälkeen yhtiön tulee selvittää uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuus. Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti työsopimuksen mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, niin on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Vasta mikäli muita tehtäviä ei löydy, niin tulee peruste irtisanomiselle.

Irtisanomisajat määräytyvät oman työsopimuksen tai työsopimuslain mukaan. Joskus työehtosopimuksissa on mainittu tästä. Kannattaa huomata, että useissa tapauksissa omasta irtisanomisajasta voi sopia huonommin kuin mitä työsopimuslaki määrittää. Lain mukaan työnantajan noudattama irtisanomisaika pitenee työsuhteen kestäessä, mutta tämä voidaan omassa työsopimuksessa poissulkea.

Taloudellista tai tuotannollista perustetta irtisanomiseen ei ole, mikäli työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin. Tässä tulee huomioida, että talon sisällä tällaisia siirtoja voidaan joskus tehdä, mutta talon ulkopuolelta ei voida palkata uutta henkilökuntaa. Lisäksi irtisanomisoikeutta ei ole, jos töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Jos irtisanomisten yhteydessä tarjotaan sopimista työsuhteen päättämisestä eli niin sanottua pakettiratkaisua, niin ota yhteyttä omaan liittoon sopimuksen tarkistamiseksi. Lisäksi työsuhteen jälkeen työnantajalle tulee takaisinottovelvollisuus 4 kuukauden – pitkissä työsuhteissa 6 kuukauden – ajaksi samoihin töihin, jolloin irtisanotulle tulee tarjota samaa tai samankaltaista tehtävää.

Ilmoittaudu työvoimatoimistoon ja omaan kassaasi

Kun irtisanomisaika on päättynyt, niin ilmoittaudu viimeistään silloin työvoimatoimistoon. Samalla kannattaa ilmoittautua omaan työttömyyskassaan, joka monella korkeakoulutetulla on KOKO-kassa. Ellei ole kuulunut työttömyyskassaan, niin työttömyysetuutta haetaan Kelasta. Jotta ansiopäivärahaa voi saada kassan kautta, niin tulee täyttää työssäoloehto, joka on tällä hetkellä 26 kalenteriviikkoa eli noin puoli vuotta. 2.9.2024 voimaan tulevan lakimuutoksen myötä tuo ajanjakso kaksinkertaistuu eli jatkossa täytyy työskennellä vähintään 12 työssäoloehdon täyttävää kalenterikuukautta, jotta voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Lue lisää lakimuutoksesta KOKO-kassan verkkosivuilta.

Mitä jos kaikki ei mennytkään lain mukaan

Joskus jää miettimään, että menikö kaikki lain mukaan ja oliko irtisanominen laillinen. Laissa on esimerkkejä siitä, milloin henkilöön liittyvä peruste ei ole asiallinen ja painava. Tällaisena ei voida pitää esimerkiksi sairautta tai vammaa, ellei työkyky ole heikentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Lisäksi työtaistelutoimenpiteeseen osallistuminen tai poliittiset mielipiteet eivät ole perusteita irtisanomiseen. Laista ei tule yksiselitteistä listaa, milloin peruste täyttyy, eli tapausta täytyy arvioida tapauskohtaisesti.

Jos epäilet lakia rikotun, niin voit olla yhteydessä TEKin juristeihin, niin voimme selvittää tarkemmin asiaa. Oikeusturvavakuutus edellyttää, että on ollut tietyn ajan jäsenenä, jotta oikeusturvaa saa vakuutusyhtiöstä. Jos liittyy jäseneksi vasta riidan ollessa jo käsillä, niin silloin ei ole mahdollista saada oikeusturvaa.

Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdejuristina.