Näin perhevapaisiin suhtaudutaan tekniikan alalla

Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen on tärkeimpiä keinoja lisätä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa suomalaisessa työelämässä. Ei-synnyttävien vanhempien kuten isien mahdollisuudet pidempiin vapaisiin paranivat elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen myötä.

Asenteet ja käytännöt työpaikoilla vaikuttavat silti vahvasti vanhempien halukkuuteen ja mahdollisuuksiin pitää perhevapaita. Tekniikan akateemiset TEK selvitti jäsentensä näkemyksiä ja kokemuksia perhevapaista loka-marraskuussa 2023 osana vuotuista työmarkkinatutkimustaan. Tässä artikkelissa on keskeisiä havaintoja kyselyn tuloksista.

Perhevapaauudistus on tuttu pienten lasten vanhemmille

Perhevapaajärjestelmän uudistus oli tuttu 42 prosentille kaikista vastaajista (kuvio 1). Uudistuksesta tietäminen vaihteli kuitenkin huomattavasti vastaajan nuorimman lapsen iän mukaan, mikä on hyvin ymmärrettävää. Kun alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmista miltei kaikki (97 %) vastasivat tietävänsä uudistuksesta, lapsettomista vastaajista näin teki joka kolmas (33 %). Mikäli nuorin lapsi on kouluikäinen tai vanhempi, hieman reilu kolmannes (35 %) kertoi tietävänsä uudistuksesta.

Avoimissa vastauksissa vastaajat arvioivat uudistusta myönteisesti. Esimerkkejä kommenteista:

• Ei-synnyttävänä vanhempana olen tyytyväinen perhevapaapäivien lisääntymisestä aiempaan. Myös palkallisten päivien lisääntyminen on hyvä, mutta ei omalla kohdalla vaikuttanut päätökseen jäädä perhevapaalle. (Mies, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Hieno juttu, että perhevapaauudistus kannustaa jakamaan hoitovastuun vanhempien kesken tasaisemmin. Työnantajan toive oli, että olisin synnyttävänä vanhempana yhtäjaksoisesti poissa. Tämä johti siihen, että oli n. 8 kk raskaus + hoitovapaalla, jonka jälkeen puolisoni jäi kotiin 6kk ajaksi. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Ihanaa ja oikeudenmukaisempaa, kun isänä voin olla pitempään lapsen kanssa kotona. (Mies, nuorin lapsi 0–3 vuotta)

Kaksi kolmesta vastaajasta (67 %) ei osannut arvioida, onko työpaikalla käytössä palkallinen perhevapaa, vain 28 prosenttia kaikista vastaajista vastasi ”kyllä” ja 5 prosenttia ”ei” (kuvio 2). Alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmista 75 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on palkallinen perhevapaa, kun taas 1–3-vuotiaiden lasten vanhemmista näin vastasi reilu puolet (54 %). Lapsettomista vastaajista valtaosa (79 %) ei osannut ottaa kantaa.

Työnantajat tukevat perheen ja työn yhteensovittamista, eri perhemuotojen huomioimisesta epätietoisuutta

Valtaosa vastaajista (80 %) arvioi, että työnantaja tukee riittävästi perheen ja työn yhteensovittamista (kuvio 3). Vajaa puolet kertoo, että työnantaja suhtautuu myönteisesti lyhennettyyn työaikaan kuten osittaiseen hoitovapaaseen. Lähes 40 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan osaa ottaa kantaa. Vielä harvempi vastaaja osaa arvioida, huomioiko työnantaja riittävästi eri perhemuodot. Joka kolmas arvioi, että näin tapahtuu, mutta 64 prosenttia vastaa ”en osaa sanoa”.

Ilahduttavaa on, että alle kouluikäisten lasten vanhemmista yli 90 prosenttia arvioi työnantajan tukevan riittävästi perheen ja työn yhteensovittamista (taulukko 1). Vain neljä prosenttia pienten lasten vanhemmista on väittämän kanssa eri mieltä. Lisäksi alle kouluikäisten lasten vanhemmista kaksi kolmesta arvioi työnantajan suhtautuvan myönteisesti lyhennettyyn työaikaan.

Avoimissa kommenteissa tilannetta kuvataan muun muassa seuraavasti:

• Meillä ollut tosi hyvä asenne työnantajan puolelta, eikä ole tullut painostusta, että pitäisi lyhentää vapaita tai jättää pitämättä. (Mies, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Pääsääntöisesti ollut positiivinen asenne, että lapsia syntyy. Auttanut kun omilla esihenkilöillä on itsellään useampia lapsia. (Mies, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Työpaikan vaihtamiseen ajoi nimenomaan raskaussyrjintä ja uusi työnantaja tarjosi joustavammat mahdollisuudet työnteon ja perhe-elämän yhdistämiseksi sujuvasti toisiinsa. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta)

Hieman yllättävänä voidaan pitää sitä, että pienten lasten vanhemmat ovat yhtä epätietoisia kuin muutkin, kun kyseessä on erilaisten perhemuotojen huomiointi. Esimerkiksi alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmista vajaa kolmannes (31 %) uskoo, että työnantaja huomioi riittävästi erilaiset perhemuodot, kolme prosenttia on eri mieltä, mutta enemmistö (66 %) ei osaa ottaa kantaa.

Perhevapaiden käyttöön suhtaudutaan työpaikoilla enimmäkseen myönteisesti

Vastaajista suurin osa (65 %) arvioi, että työnantaja suhtautuu myönteisesti synnyttävien vanhempien käyttämiin perhevapaisiin, joskin kolmannes ei osaa ottaa kantaa (kuvio 4). Lähes yhtä moni (60 %) uskoo työnantajan suhtautuvan myönteisesti ei-synnyttävien vanhempien käyttämiin perhevapaisiin. Epätietoisia on kuitenkin 37 prosenttia vastaajista. Edelleen 60 prosenttia vastaajista arvioi, että työpaikalla myös ei-synnyttävän vanhemman kuten isän on helppo jäädä perhevapaalle.

Pienten lasten vanhempien keskuudessa myönteiseen suhtautumiseen uskotaan vahvemmin (taulukko 2). Noin 80 prosenttia alle kouluikäisten lasten vanhemmista ilmoittaa, että synnyttävien vanhempien pitämiin vapaisiin suhtaudutaan myönteisesti. Vielä useampi arvioi, että ei-synnyttävien vanhempien pitämiin vapaisiin suhtaudutaan myönteisesti. Esimerkiksi alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmista jopa 87 prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä, ja vain 9 prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Epätietoisten osuus kasvaa kuitenkin merkittävästi nuorimman lapsen iän noustessa.

Avoimissa kommenteissa vastaajat kertovat muun muassa seuraavasti:

• Lapsiuutisesta oltiin työpaikalla iloisia ja perhevapaalle jääminen hoitui hyvin. Esim. pikkujouluihin tuli kutsu perhevapaallakin ja kävin muutaman kerran vauvan kanssa työpaikalla näkemässä työkavereita. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Olin vauvan syntymän jälkeen kolme viikkoa perhevapaalla ja aion jäädä ensi keväänä noin viideksi kuukaudeksi vapaalle vauvan kanssa. Odotan jo innolla! Työnantajani on suhtautunut tähän asiaan siten, että on itsestään selvää, että vanhempainvapaat pidetään täysimääräisesti. (Mies, nuorin lapsi 0–3 vuotta)

Toisaalta jokseenkin huolestuttavaa on, että nuorimpien lasten vanhemmat useimmin arvioivat, että ei-synnyttävän vanhemman ei ole helppoa jäädä perhevapaalle. Avoimissa kommenteissa vastaajat nostivat esiin muun muassa haasteita sijaisjärjestelyissä, jotka saattoivat koskea myös synnyttäviä vanhempia. Lisäksi työnantaja tai esihenkilöt voivat suhtautua eri tavoin synnyttävien ja ei-synnyttävien vanhempien vapaisiin.

• Koen, että näennäisesti työnantajani tukee perhevapaita, mutta se on täysin esihenkilöriippuvaista, miten siihen suhtaudutaan. Omalla kohdallani ei kukaan ollut tuuraamassa kun jäin ja en voinut edes pitää niin pitkää vapaata kuin olisin halunnut, koska kukaan ei olisi hoitanut projektiani poissaoloni aikana eteenpäin. (Mies, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Naisena äitiyslomaani ja perhevapaitani ei kyseenalaistettu. Kuitenkin yksi esimiesasemassa oleva henkilö (ei minun esimies) kommentoi, ettei miesten tarvitsisi olla ollenkaan perhevapailla sillä illat ja viikonloput riittävät luomaan suhteen lapseen. Järkyttävä asenne. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Olen jäämässä jälleen perhevapaalle, mutta sijaista ei näillä näkymin tulla palkkaamaan. Tämä on aiheuttanut stressiä niin itselleni kuin työyhteisölleni. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta)

Perhevapaan käyttö voidaan kokea myös uhkana työuralle

Kaikista vastaajista 12 prosenttia arvioi, että perhevapaan käyttö vaikuttaisi haitallisesti työuraan nykyisellä työnantajalla (kuvio 5). Eri mieltä väittämän kanssa on reilu puolet vastaajista (53 %), kun 35 prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Perhevapaan käytön haitallisuuden arviointi on vaikeinta lapsettomille vastaajille, mitä voidaan pitää luontevana. 

Huolestuttavaa on, että alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmista joka neljäs (24 %) arvioi perhevapaan käyttämisen vaikuttavan haitallisesti urakehitykseen. Vaikka eri mieltä on kaksi kolmesta (66 %) pienimpien lasten vanhemmista, on samaa mieltä olevien osuus merkittävä. Kun otetaan vielä huomioon vastaajan sukupuoli, miehistä 22 prosenttia ja naisista peräti 29 prosenttia arvioi perhevapaan käytön vaikuttavan kielteisesti urakehitykseen (taulukko 3).

Avoimissa kommenteissa vastaajat kertoivat muun muassa seuraavaa:

• Esimieheni on amerikkalainen (etäesimies) ja työskentelen globaalissa business-tiimissä. Työyhteisö on erittäin tavoitteellinen enkä usko, että esimieheni ymmärtää pohjoismaista perhevapaa-käytäntöä, mikäli päädyn jäämään kotiin vaimon mennessä töihin lapsen ollessa vajaan vuoden. En ole vielä tehnyt päätöstä käytänkö mahdollisuutta. (Mies, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Sanotaan että suhtaudutaan myönteisesti perhevapaisiin, mutta koskaan ei tiedä on se rehellistä. Työsuhde-edut, bonukset jne. ovat täysi mysteeri perhevapaiden aikana ja tulee ikäviä yllätyksiä. Esimiehet eivät tiedä perhevapaista yhtään mitään ja HR osastolta saa ihan "haista p..." vastauksia. (Mies, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Urakehitys- ja ylennyskeskustelut päättyivät siihen hetkeen, kun ilmoitin jääväni perhevapaille. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta)

Lopuksi

Perhevapailta paluu sujui vastaajien mukaan yleisesti ottaen hyvin. Naisille perhevapailta paluu vaikutti ymmärrettävästi työsuhteisiin enemmän kuin miehillä, koska vapaat ovat yleensä olleet pitempiä. Naisista 23 prosenttia kertoi työsuhteensa ehtojen parantuneen perhevapaan jälkeen, miehistä näin vastasi 6 prosenttia. Edelleen naisista 15 prosenttia ilmoitti siirtyneensä aiempaa vaativampiin tehtäviin samalla tai eri työnantajalla (miehistä 4 %). 

Perhevapaa onkin ollut varsinkin naisille myös mahdollisuus pohtia, mitä työuraltaan haluaa. Tämä saattaa johtaa myös työpaikan vaihtamiseen. Vastaajat kommentoivat muun muassa seuraavasti:

• Edellisen työnantajan palveluksessa uusi äitiyslomani aikana palkattu johtaja sivuutti minut organisaatiomuutoksessa. Koin tämän erittäin epäreiluksi ja hain uuteen työpaikkaan jo ennen äitiyslomalta paluuta. Sain onneksi paremman työpaikan ja olen nykytilanteeseeni erittäin tyytyväinen. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta)
• Perhevapaa on samalla itselle hengähdystauko melko uuvuttavasta työelämästä ja mahdollisuus ottaa omaan työhön etäisyyttä sekä pohtia mitä haluaisi uralla tehdä seuraavaksi. Tämä tulisi myös työnantajan silmin nähdä positiivisena ja kannustaa urapolun muutoksiin myös perhevapaalla ollessa / sieltä palatessa. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta) 
• Perhevapaan jälkeen vaihdoin melko pian työpaikkaa, sillä sai mietittyä rauhassa mitä oikeasti haluaa tehdä. (Nainen, nuorin lapsi 0–3 vuotta)

Tässä artikkelissa käytetään kuvailevia menetelmiä (frekvenssit, ristiintaulukoinnit).

Lue myös TEKin tiedote 2.5.2024: Joka neljäs vauva-arkea elävä pelkää perhevapaan haittaavan urakehitystä

Lue myös YTN blogi: Perhevapaat – mitä on tapahtunut 10 vuodessa?

Lisää tuoreita tutkimustuloksia aiheesta myös THL:n sivuilla