TYÖNANTAJA EI VOI TEHDÄ LAITONTA IRTISANOMISTA
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on periaatteessa sopimus siinä missä mikä tahansa muukin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi periaatteessa aina päättää työsopimuksen ilman, että työntekijä voi sitä estää tapahtumasta.
Työsuhdeturva toteutuu käytännössä siten, että työnantajan tulee aina antaa selvitys irtisanomisen perusteista. Jos työntekijä katsoo, ettei irtisanominen täytä lain vaatimuksia, irtisanomisen voi riitauttaa tuomioistuimessa. Kuitenkin vaikka työntekijä voittaisi riidan, ei se tuo hänelle työpaikkaa takaisin.
Työsuhdeturvan toteutuminen tarkoittaa siis viime kädessä työnantajan velvollisuutta maksaa korvauksia laittomasta irtisanomisesta. Se ei tarkoita sitä, ettei irtisanomista voisi alkujaankaan tehdä.
JUHLAPÄIVÄN AATON TYÖSTÄ SAA AATTOLISÄN, ILTATÖISTÄ ILTALISÄN
Työntekijät kyselevät usein TEKin lakipalveluista erilaisten työaikaan liittyvien lisien perään. Usein tässä joudutaan tuottamaan pettymys, sillä vain lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä sekä niistä maksettavista korvauksista on säädetty työaikalaissa. Muilta osin erilaiset työaikaan liittyvät lisät perustuvat sovellettavaan työehtosopimukseen tai muuhun sopimukseen.
Samoin on myös esim. lomarahan sekä palkan yleiskorotusten osalta. Myös ne perustuvat työehtosopimukseen tai muuhun sopimukseen. Esimerkiksi palkkaan ei siis koskaan tehdä automaattisesti mitään indeksikorotuksia vaan taustalla on aina jokin erillinen sopimus.
TYÖNTEKIJÄ VOI PÄÄTTÄÄ KOSKA LOMANSA PITÄÄ VAI PITÄÄKÖ OLLENKAAN
Vuosilomalaki perustuu työntekijän suojelun periaatteelle. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijällä on aina oikeus saada pitää vuosilomaansa. Näin on myös silloin, kun työntekijä itse haluaisi saada vuosilomansa rahana. Vain melko harvinaisissa vuosilomalain erikseen mainitsemissa tilanteissa vuosiloma voidaan maksaa rahana. Tällöin siitä käytetään nimeä lomakorvaus.
Työntekijä ei voi myöskään itse päättää vuosilomansa ajankohtaa, sillä lain mukaan työnantajalla on oikeus päättää – työntekijää kuultuaan – vuosiloman sijoittelusta. Työnantajan tulee kuitenkin noudattaa lakia eli antaa esimerkiksi kesäloma kesälomakaudella.
MÄÄRÄAIKAINEN SOPIMUS, SOPIMUS SIINÄ MISSÄ MIKÄ TAHANSA MUUKIN
Kun solmitaan määräaikainen työsopimus työnantajan aloitteesta, se edellyttää aina perusteltua syytä. Tämä perusteltu syy pitää myös mainita sopimuksessa. Tyypillisesti syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai tietty projekti. Ainoa poikkeus on pitkäaikaistyöttömän kanssa tehty määräaikainen työsopimuksesta, jolloin perusteltua syytä ei tarvita.
Määräaikainen sopimus sitoo osapuolia määräajan päättymiseen asti. Sopimusta ei siis voi irtisanoa ilman, että asiasta on erikseen sovittu. Etenkin jos kyseessä on pidempi määräaikaisuus, kannattaa siis pohtia, pitäisikö sopimukseen lisätä irtisanomisehto. Tällöin osapuolet voisivat helpommin reagoida olosuhteiden muuttumiseen.
PRO TIP
Lopulta myös ilmainen juristin vinkki, joka voi säästää osapuolilta pitkän pennin. Työsopimus on periaatteessa vapaamuotoinen sopimus eli sopimuksen voi tehdä vaikka suullisesti. Kaikki sopimukset kannattaa kuitenkin aina tehdä kirjallisesti ja sopia asiat mahdollisimman yksiselitteisesti. Useimmat väärinkäsitykset ja riidat syntyvät nimittäin siitä, että jostain asiasta ei ole sovittu ollenkaan tai jos on, sopimus on epäselvä, jolloin osapuolilla voi olla ihan perustellusti erilaiset näkemykset siitä.
