Energiayhtiöiden murros seuraa energiamurrosta. Selvitimme, miten Suomen 50 suurimmalla energiayhtiöllä menee. Ydinvoiman rakentamisesta yhtiöillä oli painavaa sanottavaa.
Pörssisähkön yhä halvempi keskihinta alkoi näkyä Suomen suurimpien energiayhtiöiden kasvuluvuissa vuonna 2023.
Suurimpien energiayhtiöiden mediaanikasvu oli negatiivinen, -9 prosenttia.
Tämä selviää Tekniikka&Talouden tekemässä Suomen 50 suurinta energiayhtiötä koskevasta selvityksestä. Teimme katsauksen jo viidennen kerran. Nyt käytössä olivat vuoden 2023 tilinpäätökset.
”Kasvuluvut heikentyivät aiempien vuosien mediaaniluvuista. Keskimääräinen kasvu oli esimerkiksi 35 prosenttia vuonna 2022 ja 29 prosenttia vuonna 2021”, sanoo Tekniikka&Talouden analyytikko Veera Saarelainen.
Vuoden 2023 kaltainen heikon kasvun vuosi oli vuosi 2020.
Silti yhä kannattavaa
Kannattavuuskehityksessä laskeneet liikevaihdot eivät juuri näkyneet.
Keskivertoyhtiön liikevoittomarginaali on vahvistunut aiemman selvityksen 7,7 prosentista tuoreempaan 11,8 prosenttiin.
”Hyvän tuloskehityksen seurauksena keskimääräiset omavaraisuusasteet ovat myös hieman vahvistuneet”, Saarelainen sanoo.
Liikevoittomarginaalilla mitattuna kannattavimpien yhtiöiden joukossa esiintyy pitkälti samoja yhtiöitä vuodesta toiseen.
Kolmen viime vuoden aikana kannattavimpien joukossa ovat olleet Caruna, Voimapiha, Elenia, Exlilion Tuulipuistot ja UPM Energy.
Geopolitiikkaa energia-alalla
Teimme myös kyselyn 50 suurimmalle yhtiölle alan tilanteesta. Saimme vastaukset 27 yhtiöltä.
Energiayhtiöiden tunnelmat ovat kääntyneet negatiiviseen päin kuten sähkön hinnat.
”Geopoliittinen tilanne on erittäin ongelmallinen”, eräs toimitusjohtaja kuvan alan suurimpia ongelmia tällä hetkellä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin sekavat puheet ja veljeily Venäjän kanssa tuntuvat uhkaavilta monissa energiayhtiöissä, vaikka ne eivät suoraan liiketoimintaan vaikuttaisikaan.
Huoli ei ole ihme, sillä outoja autoja ja droneja on viime vuosina havaittu energiainfran ympärillä Suomessakin. Energiainfraa on myös jo rikottu Itämerellä.
Energiajohtajia huolestuttaa, mihin kaikkeen energiayhtiöiden on varauduttava, jotta ne voivat toimittaa suomalaisille sähköä ja lämpöä varmasti, tapahtuipa mitä tahansa kriisejä maailmassa.
Suomalaisen energiainsinöörin sieluun sattuu hyvinkin, kun Venäjä moukaroi Ukrainan energiainfraa.
Suomalaiset energiayhtiöt ovat myös lähettäneet paljon apua Ukrainan energiainfran pystyssä pitämiseen sodan keskellä.
Investoinnit hupenevat
Suurimpien ongelmien sylttytehdas tosin löytyy lähempääkin, kotoa valtiosta.
”Suurimmat ongelmat ovat epäjohdonmukainen energiapolitiikka ja sääntelyn massiivinen lisääntyminen. Nämä kasvattavat kuluttajien laskuja merkittävästi ja jarruttavat investointeja”, toimitusjohtaja Jussi Lehto Keravan Energiasta sanoo.
Takavuosina sapetti turvepolitiikan käänne, nyt puheet puunpolton verotuksesta.
Tietenkin energiayhtiöt ovat aina valittaneet liiasta sääntelystä ja myös energiapolitiikasta, mutta nyt ongelma on omassa luokassaan, ainakin energiajohtajien mielestä.
Takavuosina sapetti turvepolitiikan käänne, nyt puheet siitä että valtio säätäisi puunpoltolle verorasitteita tai päästökertoimia. Tähän asti puunpolttoon on jopa kannustettu.
Johtajia ottaa myös päähän sähköverkkojen valvontamallin muutos.
Energia-ala kysyy pääomia aloista eniten. Hyvässä vauhdissa oleva energiamurros tarvitsee yhä isoja investointeja, jotta murros jatkuisi.
Energia-alan investoinnit ovat nyt kuitenkin yhtiöiden mukaan vakavasti vaarassa, eikä vain halvan sähkön takia.
Toimitusjohtaja Timo Piispa Loimuasta varoittaa, että investoinnit sekä tuotantoon että kulutukseen pysähtyvät helposti pitkäksi aikaa, jos markkinaa häiritään valtion päätöksillä.
”Energiayhtiöiden on haasteellista edistää puhdasta siirtymää ja tehdä merkittäviä investointipäätöksiä, kun poliittinen ennustettavuus ylettyy pääosin nykyisen hallituskauden tai komission toimikauden loppuun”, Gasumista kuuluu.
Investoinnit sähkön tuotantoon ovat jo hiipuneet.
Ydinvoimatuki vasta sekoittaisikin
Ongelmien huippu olisi kuitenkin, jos valtio äityy tukemaan uuden ydinvoiman rakentamista Suomeen.
Tämä tuli ilmi, kun Tekniikka&Talous kysyi energiajohtajilta, pitääkö Suomeen rakentaa uutta ydinvoimaa ja onko heidän edustamansa yhtiö kiinnostunut rahoittamaan sitä.
Uusi ydinvoimala tarvitsisi tukiaisia. Tänä talvena ilmeni, että ministeriöissä on myös selvitetty ydinvoiman tulevia tukia.
Ydinvoiman kulut kerättäisiin tavalla tai toisella kuluttajilta.
Keskimäärin energiayhtiöt suhtautuvat myönteisesti ydinvoimaan, mutta vain markkinaehtoisesti. Muutama ei ole kiinnostunut rahoittamaan sitä tällä erää.
Ydinvoima ei ole kuitenkaan ilman tukea nyt kilpailukykyistä, mutta tuet panisivat markkinamekanismit sekaisin.
”Ydinvoima kiinnostaa, mutta se ei ole ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Uusi laitos tuottaa parhaimmassakin tapauksessa ensimmäiset wattinsa 15 vuoden kuluttua”, Vantaan Energiasta kommentoidaan.
Uuden ydinvoiman kustannus tuotettua energiayksikköä kohden on jopa kolminkertainen maatuulivoimaan ja sähkön keskihintaan verrattuna.
”On vaikeaa nähdä lähitulevaisuudessa kulutustahoa, joka olisi valmis maksamaan tasaisesta tuotannosta”, sanoo Suomen Voiman toimitusjohtaja Pekka Saijonmaa.
Investoinneille lisävaikeuksia
Jos Suomi alkaisi tukea ydinvoimaa, kulut kerättäisiin tavalla tai toisella kuluttajilta, joko suoraan sähkölaskussa tai veronmaksun kautta.
Monissa energiayhtiöissä pelätään, että markkinaehtoisia investointeja olisi entistä vaikeampi tehdä, sillä tuettu ydinsähkö painaisi alas sähkön pörssihintaa.
Ydinsähkö ei toisi apuja edes sähkön hintavolatiliteettiin.
Saijonmaa arvioi jopa, että järjestely johtaisi tehottomuuteen ja heikentäisi Suomen kilpailuasemaa käynnissä olevassa teollisuuden sijoittumisen uudelleenjaossa.
”Suomella ei ole myöskään mitään varsinaista kilpailuvalttia uuden ydinvoiman osalta. Ydinvoimaa voidaan rakentaa samalla hinnalla minne vain.”
Loimuan toimitusjohtaja Piispa laskee, ettei uuden ydinvoiman rakentamiselle ole markkinaehtoisia taloudellisia perusteita eikä edes teknistä tarvetta.
Ydinsähkön lähtöhinta on yli 120 euroa per megawattitunti.
”Tämän lisäksi ison yksikön lisääminen verkkoon vaatii investointeja verkkoon sekä varakapasiteettiin vastaavasti kuin isot merituulipuistot.”
Viimeiset ydinvoimareferenssit ovat olleet rakentajilleen sekä sähkönkäyttäjille katastrofaalisia, kuten Hinkley Point C Britanniassa.
”Sen viimeisin kustannusarvio on 46 miljardia puntaa. Edes 150 puntaa per MWh tukitariffilla laitos ei ole omistajilleen kannattava.”
Markkinahinta energialle Suomessa on vuoteen 2035 asti alle 50 euroa per MWh.
Fuusioita ja järjestelyitä tulee
Energiayhtiöiden kohtalona ovatkin erilaiset yritysjärjestelyt. Kuntien talousongelmat ajavat niihin siinä missä energian isot investointitarpeetkin.
Loimuan Piispa arvioi jopa, että energia-alalla on yhä paljon yhtiöitä, joiden tehokkuus ei ole parhaiden tasolla.
Moni ennustaa, että perinteinen sähkönmyyntiliiketoiminta konsolidoituu jo muutaman lähivuoden aikana.
Toimitusjohtaja Mikael Venäläinen Suur-Savon Sähköstä arvioi, että sähkönmyyntiin jää muutama iso toimija, joille tulee myös muita tuotteita ja palveluita sähkön rinnalle.
Hän ennustaa yhdistymisiä myös sähkön siirtoon ja sähköverkkojen urakointiin, kunhan toimitusvarmat verkot on saatu valmiiksi ja siirrytään verkkojen ylläpitovaiheeseen.
Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka ennustaa, että myös tuuli- ja aurinkovoimayhtiöiden toiminta keskittyy.
Lasipallossa näkyy myös lisää energiayhtiöiden ja infrastruktuurisijoittajien yhteistyötä, kun mittakaavaedut ja rahoituksen optimointi jyräävät vanhaa.
Pääomasijoittajat vilahtelevat energiajohtajien vaihtoehdoissa. Niiden tuottovaatimukset nostavat energian hintaa.
Neljän aiemman vuoden jutut 50 suurimmasta energiayhtiöstä:
