Presidentti Donald Trump teki sen, mitä pelättiin ja määräsi laajat tullit lähes kaikelle Yhdysvaltoihin tuotaville tavaroille. Samalla käynnistyi kauppasota, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin.
Tullit Trump asetti, koska hänen mukaansa Yhdysvallat ovat kansallisessa hätätilassa sen pitkään kestäneen kauppataseen alijäämän kanssa. Hänen mukaan alijäämä uhkaa Yhdysvaltojen turvallisuutta ja amerikkalaista elämäntapaa.
Kymmenen prosentin yleistullit koskevat kaikkia maita, ja sen lisäksi useat maat saivat niin kutsuttuja vastavuoroisia lisätulleja.
Euroopan unionille tullit olivat ensi tiedon mukaan yhteensä 20 prosenttia. Japanille asetettiin 24 prosentin ja Intialle 26 prosentin tullit.
Ankarimmin tuontitullit iskevät Kiinaan, jolle tuontitullit nousevat aiemmin asetettujen 20 prosentin tullien kanssa 54 prosenttiin.
Se on luku, johon maailman toiseksi suurin talous ei voi olla vastaamatta.
Lisäksi Trump on asettanut 25 prosentin tullin Yhdysvaltoihin tuotaville autoille. Nyt asetetut tullit eivät koske kaikkia tuotteita. Kuparille, puutavaralle, puolijohteille ja lääkkeille ollaan asettamassa omat tullit myöhemmin.
Osakemarkkinoilla on viime aikoina hermoiltu tulleista ja niiden vaikutuksesta Yhdysvaltojen inflaatioon ja talouskasvuun.
Yleisesti odotetaan, että tullit heikentävät talouskasvua ja nostavat inflaatiota. Viime aikojen hermoilu on syönyt osakemarkkinoilta Trumpin valinnan tuoman nousun. Epävarmuus on heiluttanut pörssikursseja.
Trumpin ”vapautuksen päiväksi” kutsuma keskiviikko hälvensi hiukan epävarmuutta, mutta tuskin toivotulla tavalla.
Trump asetti odotettua tiukemmat tullit ja markkinoiden reaktio oli synkkä.
Osakeindeksien futuurit lähtivät voimakkaaseen laskuun. Taloudessa pelätään stagflaatiota, jossa talouskasvu hidastuu, työttömyys kasvaa, mutta hinnat nousevat silti.
Jatko on vielä epäselvää
Trump käyttää tulleja kolmella tavalla, jotka ovat keskenään ristiriidassa, mikä lisää yritysten ja sijoittajien epävarmuutta.
Ensinnäkin tavoitteena on lisätä tuotantoa Yhdysvalloissa, mikä lisäisi työpaikkoja, kun sekä amerikkalaiset että ulkomaalaiset yhtiöt avaavat uusia tehtaita Yhdysvalloissa.
Tämä edellyttää, että yritykset uskovat, että tullit ovat pysyviä, sillä uusien tehtaiden pystyttäminen on kallista ja aikaa vievää. Tullit myös vaikeuttavat yritysten toimitusketjuja, jos niiden alihankkijoiden toiminta on edelleen ulkomailla.
Trump ei antanut tulleja julkistaessaan lupauksia neuvotteluista, joilla tulleja saataisiin laskettua.
Trumpin mukaan yritykset voivat välttää tullit, jos tuotteet tehdään Yhdysvalloissa. Presidentin lehdistösihteeri sanoi kuitenkin aiemmin, että Trump on aina valmis kunnon neuvotteluihin.
Toiseksi verojen tapaan toimivien tullien odotetaan tuovan lisätuloja liittovaltion kassaan ja sillä tavalla paikkaavan suunniteltuja veronalennuksia. Trumpin taloudellinen neuvonantaja Peter Navarro uskoo tullien tuottavan jopa 6 000 miljardia dollaria liittovaltion kassaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Se, maksaako tullit yhdysvaltalainen kuluttaja vai luopuuko yhdysvaltalainen jälleenmyyjä tai ulkomaalainen tavarantuoja voitoistaan, jää lopulta kysynnän ja tarjonnan päätettäväksi. Joka tapauksessa tulleilla on kysyntää laskeva vaikutus.
Kolmanneksi Trump on käyttänyt tulleja aseena ja uhkailuvälineenä. Hän asetti Kiinalle, Kanadalle ja Meksikolle heti virkakautensa aluksi tulleja, joiden tarkoituksena oli kiristää maita kitkemään Yhdysvaltoihin salakuljetettavaa fentanyyliä ja laitonta maahanmuuttoa.
Näihin tulleihin Kanada ja Meksiko neuvottelivat lisäaikaa.
Trump on myös uhkaillut muun muassa Venäjää lisätulleilla, jos se ei suostu Ukrainan kanssa neuvoteltuun tulitaukoon.
Tullien suhteen mennään välillä myös hyvin pieniin yksityiskohtiin. Trump uhkasi asettaa 200 prosentin tullit eurooppalaiselle viinille sen jälkeen, kun EU laittoi yhdysvaltalaiselle viskille tulleja vastavetona Trumpin teräs- ja alumiinitulleille.
Muiden maiden vastatullit ja mahdolliset uudet kauppasopimukset lisäävät tullien vaikutusta sekä Yhdysvaltojen että muun maailman talouskasvuun.
”Hyväksykää tilanne”
Trumpin reaktioita esimerkiksi EU:n vastatulleille on myös vaikea arvioida. Hänen mielestään nyt asetetut tullit ovat vain vastaus vuosikausia kestäneeseen epäreiluun kauppaan.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Scott Bessent varoitti muita maita asettamasta vastatulleja Trumpin ilmoituksen jälkeisessä haastattelussa Fox News -kanavalla. Bessentin mukaan muiden maiden ei pidä vastata tulleihin vaan hyväksyä tilanne ja katsoa, mitä tapahtuu.
Vastatoimista seuraa Bessentin mukaan kauppasodan laajentuminen, mutta ilman vastatoimia tullit eivät enää tästä nouse.
Näin tuskin käy.
Esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan Euroopan unionin pitäisi asettaa politiikka talouden edelle ja vastata samalla mitalla Donald Trumpin tulleihin.
