News and blogs

Tietoturvayhtiö Barracudan tutkijat havaitsivat, että verkkorikolliset käyttävät uhriensa nimiä, osoitteita ja kuvia lisätäkseen uhrien maksupainetta.

Tutkimus osoitti myös, että kiristysvaatimukset ovat kasvaneet muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin ja ne vaaditaan maksettavan kryptovaluutassa.

Verkkorikolliset ovat menneet jopa niin pitkälle, että he ovat alkaneet helpottaa uhrien maksusuorituksia lisäämällä kiristysviesteihin qr-koodeja.

Rikolliset yrittävät huijata rahaa uhkaamalla julkaista väitteensä tueksi uhrin tietokoneelta varastettuja arkaluontoisia kuvia tai videoita, jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta. Tällaista kiristystapaa kutsutaan sextortion-huijaukseksi.

Rikolliset hyödyntävät kohdeuhrien henkilötietoja, kuten koko nimeä, puhelinnumeroa tai kotiosoitetta, jotta kiristys olisi entistä uhkaavampi ja vakuuttavampi. Sextortion-huijaussähköpostiviesteissä uhria puhutellaankin usein etu- ja sukunimellä, ja niiden alkulauseissa mainitaan uhrin puhelinnumero, katuosoite ja kaupunki. Rikolliset ovat käyttäneet jopa Google Mapsin kuvia kohdeuhrin asuin- tai työpaikan sijainnista.

Kiristyssummat kasvavat entisestään

Uhreille kohdistetut maksuvaatimukset ovat nousseet jopa useisiin tuhansiin euroihin. Joissain tapauksissa sähköposteissa annetaan myös qr-koodeja, jotta uhrien olisi nopeampaa ja helpompaa lähettää bitcoin-maksuja rikollisille.

”Sextortion-sähköpostiviestejä lähetetään yleensä tuhansille ihmisille kerrallaan osana suurempia roskapostikampanjoita, mutta niiden yksittäiset vaikutukset voivat olla tuhoisat rahallisen menetyksen ja henkilökohtaisen kärsimyksen kannalta”, Barracudan ohjelmistosuunnittelija Kyle Blanker kertoo tiedotteessa.

Yrityksiä suositellaan suojaamaan työntekijänsä seksuaalisuutta loukkaavalta roskapostilta investoimalla tekoälyyn perustuvaan sähköpostisuojaukseen. Organisaatioiden tulisi helpottaa työntekijöidensä ilmoittamista erittäin arkaluontoisista ja mahdollisesti kiusallisista hyökkäyksistä sekä pitää selaimet ja käyttöjärjestelmät ajan tasalla.

45-vuotias yhdysvaltalaismies sai kymmenen vuoden vankeustuomion yli sadan tuhannen ihmisen terveys- ja henkilökohtaisten tietojen varastamisesta, kertoo Bleeping Computer. Hakkeroinnit ja kiristyshyökkäykset kohdistuivat ainakin 19 terveydenhoito-organisaatioon ympäri maata.

Idaholainen Robert Purbeck tunnettiin pimeässä verkossa nimillä ”Lifelock” ja ”Studmaster”. Kaikkiaan hän varasti eri lähteistä yli 132 000 ihmisen tiedot. Niillä hän pyrki kiristämään rahan toivossa organisaatioita, jotta ei myynyt niitä eteenpäin.

Purbeckin tiettävästi ensimmäinen, tai ainakin ensimmäinen häneen yhdistetty hyökkäys tapahtui vuonna 2017, kun hän osti pimeästä verkosta pääsyn georgialaisen terveyskeskuksen järjestelmiin. Hän onnistui viemään tietomurrossa peräti 43 000 ihmisen tiedot.

Vuonna 2018 hän osti verkosta pääsyn poliisikäytössä olleelle serverille, joilta hän varasti erilaisia raportteja, dokumentteja ja henkilötietoja. Hän teki vuonna 2018 myös toisen murron, tällä kertaa Floridalaisen hammaslääkärin klinikan järjestelmiin.

Purbeck yritti kiristää hammaslääkäriyrittäjää tauotta kymmenen päivän ajan, ja uhkasi jopa paljastaa yrittäjän lasten tiedot pimeässä verkossa, mikäli lunnaita ei maksettu. Hän kiristi myös muita tietomurtojen uhreja.

Hakkerin ilo ei ollut pitkäkestoinen, sillä Yhdysvaltain rikospoliisi FBI teki Purbeckin kotiin ratsian vuonna 2019. Poliisi löysi asunnosta lukuisia laitteita, joilla oli valtava määrä ihmisten henkilö- ja terveystietoja. Purbeck myönsi alkuvuodesta syyllisyytensä. Tänä syksynä hänet tuomittiin rikoksistaan vankilaan, ja maksamaan urheilleen yli miljoonan dollarin korvaukset. Vapauduttuaan hän on vielä kolme vuotta ehdonalaisessa vapaudessa.

Kanadalaiset fyysikot ovat onnistuneet luomaan jotakin, joka kuulostaa filosofiselta tieteiskirjallisuudelta. He ovat saaneet valonsäteen – tarkemmin sanoen lasersäteen – muuttumaan läpinäkymättömäksi kuin kiinteä tavallinen aine.

Tämän seurauksena lasersäteen taakse jäi varjo, kun sitä valaistiin sivusta päin toisella valolla. Tutkijat havaitsivat ilmiön paljain silmin, ja heidän ottamansa valokuva tilanteesta näkyy yllä.

Lasersäteen varjo ei ole millään tavoin vertauskuvallista kieltä, vaan se täytti pilkuntarkasti joka ainoan todellisen varjon kriteerin. Varjossa oli hämärämpää kuin sen ulkopuolella ja varjo liikkui täsmälleen sen mukaan kuin sen aiheuttanut lasersäde. Lisäksi varjon näennäinen muoto takana olevalla pinnalla mukautui pinnan geometriaan normaalin varjon tavoin.

Tällaista luonnonilmiötä ei ollut koskaan ennen havaittu, todetaan kahdessa eri lehdistötiedotteessa. Päinvastoin ajatusta tästä pidettiin yksioikoisen mahdottomana, koska valonsäteet eivät millään tavoin häiritse toistensa kulkua. Yhteen suuntaan etenevä valo kulkee omaa tietään, eikä ristikkäiseen suuntaan kimpoileva toinen valo vaikuta siihen rahtustakaan.

Näin se syntyy

Fysiikan perustotuutta valonsäteiden riippumattomuudesta Raphael Abrahaon ja Jeff Lundeenin johtaman ryhmän löytö ei muuttanut. He kuitenkin löysivät kiertotien, joka synnyttää saman vaikutuksen.

Tutkijat havaitsivat, että äärimmäisen kirkas laservalo saattaa väliaikaisesti ja täysin palautuvasti vaikuttaa siihen aineeseen, jonka läpi säde kulkee. Lähtökohtaisesti läpinäkyvä aine alkaa tätä myötä imeä itseensä valoa, joka siihen lankeaa sivulta päin.

Koska muutos on palautuva, kyse ei ole väliaineen polttomerkinnästä, mikä olisi fuskausta. Varjoefekti on aito, koska se on reaaliaikainen, reagoi jatkuvasti lasersäteen paikkaan eikä aiheuta pysyviä muutoksia.

Abrahao ja Lundeen työtovereineen käyttivät väliaineena kuution muotoista rubiinia. Sen läpi ohjattiin vihreä lasersäde, ja kokonaisuutta valaistiin sivusta päin sinisellä valolla. Myös sininen valo oli laser, joskin linssien avulla paksummaksi ja vähemmän kirkkaaksi säteeksi levitetty.

Koska rubiinit purppuranpunaisina kappaleina imevät itseensä voimakkaasti vihreää valoa, ne sopivat mainiosti yhteen nimenomaan vihreän laserin kanssa. Laservalon voimakas absorptio rubiinin sisällä on välttämätön, vaikkakaan ei välttämättä riittävä edellytys varjoilmiön synnylle.

Tutkijoiden käyttämät 532 nanometrin aallonpituuden vihreät laserit olivat todella tehokkaita, 15–20 wattia. Tavalliset laserkynät säteilevät valoa 5 milliwattia eli alle yhden 3 000-osan ensin mainitusta, tai toisilla sanoilla 3 000–4 000 kertaa vähemmän.

Näin synnytetty varjo muistutti paksuudeltaan ja muutenkin olemukseltaan hiuksen jättämää varjoa.

Tutkijat näkevät keksinnölleen välittömästi useita mahdollisia sovelluksia tulevaisuudessa. Laserilla kontrolloitavaa varjoa voitaisiin hyödyntää litografisissa prosesseissa ja tietoliikennetekniikassa.

Ääriultraviolettilitografia on erittäin tärkeä osa mikrosirujen valmistusta. Säteilyttämällä piikiekkoja ja sitten syövyttämällä valon vaurioittama materiaali pois voidaan kiekkoihin uurtaa halutut mikropiirikuviot.

Tieteellinen artikkeli on julkaistu Optica-lehdessä. Se on vapaasti luettavissa.

Microsoft on esitellyt uuden pikkuruisen tietokoneen, joka hyödyntää yhtiön Windows 365 -pilvipalvelua ja suoratoistaa käyttöjärjestelmänsä sieltä. Laite tulee näillä näkymin myyntiin ensi vuonna.

Lähinnä yrityskäyttöön tarkoitetun laitteen nimi on Windows 365 Link. Siitä uutisoineet Windows Central ja The Verge kertovat, että sen hinnaksi on suunniteltu 349 dollaria eli hieman yli 300 euroa.

Pikkutietokone on Windows Centralin mukaan jopa pienempi kuin Applen Mac Mini -mallit. Sen mitat ovat 120 × 120 × 30 millimetriä.

Kotelon kyljistä löytyy muun muassa kaksi näyttöliitäntää, audioliitäntä sekä kolme usb-a- ja yksi usb-c-liitäntä. Kuorien sisällä piilee kahdeksan gigatavua ram-muistia ja 64 gigatavua tallennustilaa.

Laitteen käyttöjärjestelmä on Microsoftin mukaan ”pieni ja Windows-pohjainen”. Sen tarkemmasta luonteesta ei ole täyttä varmuutta. Windows Centralin arvion mukaan kyse kuitenkin lienee Windows CorePC:n kevytversiosta, jossa ei voi ajaa Windows-ohjelmia.

Varsinainen pilvestä suoratoistettava käyttöjärjestelmä on Windows 11.

The Verge haastatteli Microsoftin Windows-päällikkö Pavan Davuluria, joka valotti hieman Linkin suunnittelun ideaa.

”Haluamme tehdä pilvi-pc:n käyttämisestä mahdollisimman yksinkertaista ja tehokasta”, Davuluri luonnehtii. Microsoft onkin julistanut, että Linkillä pääsee pilveen sekunneissa, ja että se herää horrostilasta välittömästi nappia painaessa.

Varjopuolena on tietysti se, että verkkoyhteyden katketessa laitteella ei voi tehdä käytännössä mitään.

Windows Central aprikoi, kuinka kauan kestää, ennen kuin joku onnistuu asentamaan Linkiin jonkin toisen käyttöjärjestelmän. Mahdollisia vaihtoehtoja voisivat olla Android tai Chrome OS.

Kumpi oli ennen, muna vai kana? Jos puhutaan tavallisesta kotikanasta (Gallus gallus domesticus), asia on ratkaistu jo vuosikymmeniä sitten. Muna oli ensin.

Kana kesytettiin risteyttämällä villinä Aasiassa elävät punaviidakkokana (Gallus gallus) ja harmaaviidakkokana (Gallus sonneratii). Tästä hybridistä syntyi ensimmäinen kotikana. Sillä ei siis ollut omanlajisiaan vanhempia. Eli muna oli ensin.

Sekä punaviidakkokana että harmaaviidakkokana elävät edelleen, jopa hyvin elinvoimaisina, joten kotikanan geneettinen alkuperä on ollut helppo selvittää.

Muna ensin -teoria sai vahvistusta

Mutta ei tässä vielä kaikki. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan muna on voinut olla jopa ennen kaikkia eläimiä.

Geneven yliopiston tutkijat löysivät Havaijin läheisistä merisedinmenteistä yksisoluisen mikrobin, joka sai nimen Chromosphaera perkinsii. Se oli tieteelle uusi tuttavuus, mutta hyvin vanha konkari eliönä. Se erosi eläinten evoluutiolinjasta yli miljardi vuotta sitten, kauan ennen ensimmäisten varsinaisten eläinten ilmestymistä.

Kyseinen yksisoluinen C. perkinsii sisältää tutkijoiden havainnon mukaan geneettiset ohjeet alkionkehitykselle. Se on siis muna, joka on ollut olemassa ennen eläimiä, kerrotaan Geneven yliopiston tiedotteessa.

”Havaintomme viittaavat siihen, että alkionkehityksestä vastaavat geneettiset ohjelmat olivat jo olemassa ennen eläinelämän syntyä, ja C. perkinsii pystyi itsenäisesti kehittämään samanlaisia prosesseja. Luonnolla oli siis geneettiset työkalut ’luoda munia’ kauan ennen kuin se ’keksi kanat’”, kirjoitetaan tiedotteessa.

Matka hiivasolusta esimerkiksi sinivalaaseen on ollut monipolvinen, kertovat tutkijat.

Luonnossa on ollut monia toisistaan riippumattomia evoluutiolinjoja. Mutta Geneven yliopiston tutkijat uskovat nyt osoittaneensa että muna oli ennen kanaa, kaikkien eläinten osalta.

Olkiluoto 3 -laitosyksikkö (OL3) tahdistettiin takaisin valtakunnan sähköverkkoon torstaina kello 15.21, TVO tiedottaa.

Sähköntuotanto keskeytyi sunnuntai-iltapäivänä generaattorin tiivisteöljyjärjestelmän toimintahäiriön vuoksi. Nyt vika on saatu korjattua.

Tuotantokatkos kesti 95 tuntia.

Laitosyksikön tehoa nostetaan asteittain. Tämän vuorokauden ajan sähköntuotanto jatkuu OL3:lla alhaisemmalla, noin 1 300 MW:n teholla.

Talotekniikkatoimisto Granlund ostaa Raami Arkkitehtien osakekannan. Kauppa astuu voimaan 1.1.2025.

Raami Arkkitehdit on vuonna 2000 perustettu sairaalasuunnitteluun erikoistunut tamperelainen arkkitehtitoimisto. Yrityksessä on lähes 40 asiantuntijaa.

Granlund on viime vuosina kasvattanut arkkitehtiosaajiensa määrää usealla yrityskaupalla eri puolilla Suomea.

”Raami Arkkitehdit on meille todella merkittävä lisävoimavara matkalla ensin valtakunnalliseen ja jatkossa myös kansainväliseen arkkitehtisuunnittelun liiketoimintaan”, sanoo Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi tiedotteessa.

Raami Arkkitehtien toimitusjohtaja Rami Kolehmainen kertoo, että myyntipäätökseen vaikuttivat yhteneväiset edut niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Molemmilla on erityisosaamista terveydenhuollon kohteiden suunnittelussa.

”Vaikka olemme kansallisesti merkittävä terveydenhuollon arkkitehtitoimisto, havahduimme siihen, että suurempi kasvu edellyttää leveämpiä hartioita”, Kolehmainen kertoo.

Yritykset ovat olleet vuosien varrella mukana useissa samoissa hankkeissa. Yrityksillä on tälläkin hetkellä useita yhteisiä sairaalahankkeita, kuten Meilahden sairaalan toimenpidesiiven peruskorjaus, Päijät-Hämeen keskussairaalan RV8, TAYS:n uudistusohjelman toinen vaihe ja KYS Uusi Sydän -sairaala.

Osakekauppa osuu ajankohtaan, jossa kiinteistö- ja rakennusala on jo pitkään kamppaillut heikon suhdanteen kanssa.

”Nyt kun asuntotuotanto on lähes pysähdyksissä, vahvalle sektorillemme terveydenhuoltoon on alkanut tulla valtavasti lisää kilpailua ja uusia toimijoita. Tarjousprosesseissa huomaa aggressiivisempaa kilpailua kuin ennen”, Kolehmainen kertoo.

Kolehmaisen mukaan ensi vuosi näyttää hyvältä.

”Julkinen hankinta oli jonkin aikaa hiljaista, mutta nyt on kiinnostavia juttuja käynnissä. Keskikokoa suuremmat hankkeet ovat aktivoituneet.”

Lue lisää:

Maailman suurimman kryptovaluutan bitcoinin markkinahinta on jatkanut nousua uusiin ennätyksellisen korkeisiin lukemiin.

Bitcoinin kurssi nousi torstaina Suomen aikaa aamulla puoli kahdeksan aikaan yli 97 800 dollariin, selviää hintatietosivusto Coinmarketcapin datasta.

Nousua on tullut vuorokaudessa 3,9 prosenttia, viikossa 6,9 prosenttia ja kahdessa viikossa lähes 30 prosenttia.

Bitcoin on noussut voimakkaasti parissa viikossa sen jälkeen, kun Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Trump on sanonut tekevänsä Yhdysvalloista maailman ”kryptopääkaupungin” ja tukevansa alan kannalta myönteisen sääntelyn toteuttamista.

Trump on myös sanonut, ettei Yhdysvaltojen pitäisi enää myydä rikollisilta takavarikoimiaan kryptovaluuttoja. Kun Trumpin uutta hallintoa on alettu koota, on jopa spekuloitu, olisiko Yhdysvallat Trumpin johdolla halukas ostamaan lisää bitcoineja valtion taseeseen.

Markkinoilla on hinnoittelun perusteella odotuksia, että bitcoinin nousua ei ole vielä kokonaan nähty. Bitcoin-futuureissa on nyt ensi kertaa ylitetty 100 000 dollarin markkinahinta, kertoo kryptoalaa seuraava verkkomedia Coindesk.

Kryptovaluuttajohdannaisten kaupankäyntipaikka Deribitin ensi vuoden maalis-, kesä- ja syyskuussa erääntyvien bitcoin-futuurien hinnat ovat nousseet yli 100 000 dollarin, enimmillään useilla tuhansilla dollareilla. Tämä kuvastaa, että futuurisijoittajat uskovat myös bitcoinin hinnan nousevan ensi vuonna 100 000 dollarin yläpuolelle.

Esimerkiksi maaliskuun futuurihinta oli Coindeskin mukaan aamulla hinnoiteltu viitisen prosenttia kalliimmaksi kuin bitcoin. Deribitin mukaan 100 000:n futuurihinnoissa on myös selvästi enemmän osto- kuin myyntikiinnostusta, sillä tässä hinnassa ostolaidalla tarjouksia oli yli 2,1 miljardin dollarin edestä ja myyntilaidalla alle 100 miljoonalla dollarilla.

Bitcoinilla on enää muutama prosentti matkaa 100 000 dollarin markkinahintaan, joka nostaisi myös bitcoinien yhteenlasketun markkina-arvon yli 2 000 miljardiin dollariin.

Tiistaina Wall Streetillä avattiin kauppa myös uudenlaiselle bitcoin-sijoituskohteelle, kun Nasdaq aloitti kaupankäynnin varainhoitojätti Blackrockin suositun bitcoin-spot-etf:n IBIT:n optioilla.

Muiden suurimpien kryptovaluuttojen kurssit eivät pääosin ole viime vuorokauden aikana nousseet yhtä nopeasti kuin bitcoinin. Merkittävimmistä muista kryptovaluutoista reilut pari prosenttia ovat nousseet solana ja xrp.

Amerikkalainen autojätti Ford leikkaa Euroopassa tuhansia työpaikkoja. Syyksi ovaalimerkki mainitsee sähköautojen kysynnän hiipumisen sekä kiinalaisten tuontiautojen kiristämän markkinatilanteen, Automotive News Europe kertoo.

Yhtiö aikoo vähentää kaikkiaan 4 000 työpaikkaa vuoteen 2027 mennessä. Lukema vastaa 14 prosenttia Fordin Euroopan työvoimasta.

Eniten työpaikkoja katoaa Saksasta, jossa vähennysten uumoillaan liikkuvan 2 900 paikkeilla. Britanniasta on vähenemässä 800 työpaikkaa, loput 300 työtehtävää häviää eri puolilta Eurooppaa, Ford kertoi.

Irtisanomisten osuus Fordin globaalista työvoimasta ovat 2,3 prosentin luokkaa. Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on 174 000 työntekijää.

Kölnin-tehdas polttopisteessä

Leikkaukset takaavat Fordille ”entistä kustannustehokkaamman rakenteen ja takaavat yhtiön kilpailukyvyn Euroopassa”, Ford totesi lausunnossaan.

Fordin Saksan-toimintojen toimitusjohtaja Marcus Wassenberg kertoi leikkausten osuvan pääosin Kölnin-tehtaan henkilöstöön. Hänen mukaansa työvoimasta leikataan noin neljännes.

Hän perusteli ratkaisua korkeilla työvoimakustannuksilla ja kalliilla energianhinnoilla. Ford kertoi samaan hengenvetoon vähentävänsä Kölnissä valmistettavien Explorer- ja Capri-sähköautojen tuotantomääriä.

Lisäksi tehtaan työvuorot järjestellään uudelleen heikon kysynnän vuoksi. Vuorojärjestelyitä jatketaan vuoden 2025 alkupuolelle. Yhtiön Euroopan-toimintojen varapääjohtaja Peter Godsell tiivisti toimenpiteet.

“Meillä on edelleen ongelmia toimintakulujemme kanssa. Lisäksi sähköautojen kysyntä on ennakoitua heikompaa joten päättäväisiä toimia tarvitaan saadaksemme liiketoimintamme järjestettyä uudelleen.”

Varapääjohtaja mainitsi erikseen kiinalaisten tuontiautojen kiristämän kilpailutilanteen.

”Emme nähdäkseni kilpaile samoilla pelimerkeillä heidän nauttimiensa valtiontukien vuoksi”, hän sanoi.

Mondeo ja Fiesta pölkylle

EU:n komissio langetti hiljattain jopa 50 prosenttiin kurottavia tulleja kiinalaisille tuontiautoille. Komission perusteli päätöstään kiinalaisautojen nauttimilla kilpailua vääristävillä valtiontuilla.

Godsell sanoi toivovansa leikkausten ratkaisevan yhtiön kohtaamat ongelmat mutta jätti oven auki uusille toimenpiteille mikäli tarvetta siihen ilmenisi.

Ford ilmoitti jo viime vuoden helmikuussa yhteensä 3 800 työpaikan vähennyksistä. Yhtiö kertoi tuolloin henkilöautotuotantonsa kärsineen merkittäviä tappioita.

Saman syssyyn loppui Fiesta-pikkuauton, Ford Mondeon sekä Galaxyn valmistus.

Tämä on lyhennelmä Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue pidempi juttu täällä >>>

Mies nousee traktoriin ja toteaa: ”Hei, tämä malli on minulle uusi. Miten käynnistys tapahtuu?”

Traktori vastaa hänelle ystävällisellä naisäänellä, joka antaa tarkat ohjeet käynnistyksestä.

Siinäpä se: Spogen.ai:n mainosvideo osaa muutamassa sekunnissa kertoa, mistä yrityksessä on kyse. Tamperelainen startup kehittää puhuvaa tekoälyavustajaa, jonka tarkoituksena on tehostaa raskaiden työkoneiden käyttöä ja huoltoa.

Ratkaisu voitti maatalousalan innovaatiopalkinnon, joka jaettiin Maatalouskonemessuilla Helsingissä 17. lokakuuta.

”Viime vuosina koneista on tullut hienostuneita ja todella tehokkaita mutta osittain myöskin monimutkaisia käyttää”, kertoo Spogenia kehittävän HMI Technologiesin toimitusjohtaja Joonas Koivuniemi.

Spogenin tapauksessa koneen manuaalit ja muu tarvittava dokumentaatio annetaan luettavaksi tekoälylle. Kun kielimalli on omaksunut datan, käyttäjä voi tehdä kysymyksiä puhekäyttöliittymän avulla.

Tämä on lyhennelmä Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue pidempi juttu täällä >>>