Uutiset ja blogit

Yhdysvalloissa Valkoinen talo on valmistellut arviota, kuinka paljon Grönlanti maksaisi liittovaltiolle, mikäli siitä tulisi Yhdysvaltain territorio.

Asiasta uutisoivan The Washington Postin mukaan arvion laatiminen on toistaiseksi konkreettisin toimi, jolla Donald Trumpin toivetta Grönlannin hankkimisesta ollaan kehittämässä toteuttamiskelpoiseksi politiikaksi.

Lehden kolmen asiasta perillä olevan lähteen mukaan Valkoisen talon virkakunta on viime viikkoina ryhtynyt toimiin arvioidakseen esimerkiksi, mitä liittovaltion palveluiden tarjoaminen Grönlannin noin 58 000 asukkaalle kustantaisi.

Myös Valkoisen talon budjettitoimisto on osallistunut kustannusten arviointiin, kaksi WP:n lähteistä kertoo. Laskelmissa on kustannusten lisäksi hahmoteltu myös tuloja, joita Yhdysvallat voisi saada Grönlannin luonnonvaroista.

Valkoinen talo on luonnostellut myös ajatusta, että Grönlannille tarjottaisiin parempaa ”diiliä” kuin mitä se tällä hetkellä saa Tanskalta, joka tukee tällä hetkellä Grönlantia vuositasolla runsaalla neljällä miljardilla kruunulla (runsaalla 550 miljoonalla eurolla).

– Se on paljon korkeampi kuin tuo, WP:n lähde sanoo.

– Pointtina on sanoa, että ”me maksamme teille enemmän kuin Tanska”.

Trump on toistuvasti sanonut, että Yhdysvallat saa Grönlannin tavalla tai toisella haltuunsa. Hän kommentoi asiaa viimeksi sunnuntaina NBC Newsin haastattelussa, jossa hän sanoi uskovansa tähän ”100-prosenttisesti”.

Haastattelussa Trump lisäsi, että tämän onnistumiselle ”ilman sotilaallista voimankäyttöä on hyvä mahdollisuus”.

– En kuitenkaan ota mitään [vaihtoehtoa] pois pöydältä, hän sanoi.

Frederiksen Grönlannissa

The Washington Postin mukaan Valkoisen talon valmistelut osoittavat, että kyse ei ole enää vain Trumpin satuilusta tai horinoista. Grönlannin hankkiminen näkyy jo hallinnon poliittisessa toiminnassa.

– [Trump] uskoo, että Grönlanti on strategisesti tärkeä paikka. Hän on luottavainen, että grönlantilaiset olisivat paremmin palveltuja, jos Yhdysvallat turvaisi heitä arktisen alueen moderneilta uhkilta, Valkoisen talon tiedottaja Anna Kelly viestittää sähköpostitse WP:lle.

Trumpin haaveilut Grönlannista ja puheet sotilaallisen voimankäytön mahdollisuudesta ovat herättäneet syvää huolta Tanskassa, jonka pääministeri Mette Frederiksen kävi ”katastrofaaliseksi” kuvatun puhelinkeskustelun Trumpin kanssa tämän virkakauden ensimmäisinä päivinä.

Puhelun jälkeen Frederiksen kiersi Euroopan suurissa maissa keräämässä tukea. Lisäksi brittilehti The Telegraphin tietojen mukaan eurooppalaiset Nato-maat ovat keskustelleet joukkojen lähettämisestä Grönlantiin vastauksena Trumpin uhkauksille käyttää sotilaallisia keinoja saaren valtaamiseksi.

Tanska on myös lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Grönlannin ympäristössä Trumpin uhkauksien vuoksi.

WP julkaisi tiedot Valkoisen talon taloudellisesta laskelmista tulivat julki sattumoisin samana päivänä, jolloin Frederiksen aloittaa kolmipäiväisen vierailunsa Grönlantiin, jonka tuore hallitus kutsui pääministerin paikalle. Yksi vierailun tarkoituksista on osoittaa Tanskan sitoutumista Grönlantiin.

Frederiksenin kanslia ei vastannut WP:n kommenttipyyntöön.

Liettualaiset lento-onnettomuustutkijat ovat julkaisseet väliraportin Vilnan lentoasemalla 25. marraskuuta 2024 sattuneesta lento-onnettomuudesta, jota ensin epäiltiin Venäjän sabotaasiksi.

Yksi henkilö sai surmansa, kun DHL:n lentoa operoineen espanjalaisen Swiftairin Boeing 737-400 -rahtikone törmäsi maahan hieman ennen kuin sen oli määrä laskeutua Vilnan lentoasemalle. Onnettomuudessa kuollut oli koneen kapteeni. Perämies ja kaksi matkustajaa loukkaantuivat vakavasti.

Tapahtumat saivat alkunsa hieman aamuviiden jälkeen, kun Leipzigista lähtenyt lento lähestyi Vilnaa. Miehistö keskusteli odotettavissa olevista jäätävistä sääolosuhteista ja ja koneen jäänestojärjestelmien käytön tarpeesta.

Ohjaavana ohjaajana toimi perämies.

Kello 5.17.27 Vilnan lennonjohto otti yhteyttä koneeseen ja ohjeisti sitä vaihtamaan toiselle radiotaajuudelle. Lennonjohdon viestin aikana ohjaamoääninauhuri rekisteröi kaksi klik-ääntä.

Kello 5.17.32 kapteeni luki oikein takaisin lennonjohdon viestin. Kaksi sekuntia tämän jälkeen koneen toisen hydrauliikkajärjestelmän eli B-järjestelmän molemmat pumput menivät pois päältä.

Autopilotti kytkeytyi pois päältä heti tämän jälkeen. Lentäjät yrittivät pariin otteeseen kytkeä sen uudelleen päälle, mutta tämän epäonnistuttua perämies lensi loppulennon ajan konetta käsin, moottorien automaattinen tehonsäätö päällä.

Noin kaksi minuuttia myöhemmin kapteeni totesi, että autopilotti kytkeytyi pois päältä samaan aikaan kun hän yritti laittaa moottorien jäänestojärjestelmät päälle. Asiasta ei sen enempää keskusteltu, mutta lentoarvotallentimen tietojen mukaan jäänesto ei ollut päällä.

Muutamaa minuuttia myöhemmin perämies kysyi kapteenilta, oliko jäänesto päällä. Kapteeni vastasi myöntävästi.

Kello 5.24.29 kapteeni ilmoitti laipat asentoon 5. Ohjaamoääninauhurilta kuului ääniä, jotka viittaavat laippavivun liikuttamiseen. Lentoarvotallentimen mukaan laipat ja etureunasolakot pysyivät kuitenkin ylhäällä. Ne olivat yläasennossa koko lennon loppuvaiheen ajan.

Kello 5.27.42 kapteeni ilmoitti kiitotien olevan näkyvissä. 14 sekuntia tämän jälkeen perämies huomasi, että laipat ovat edelleen ylhäällä.

Heti tämän jälkeen lähestyvästä sakkaustilasta sekä liiallisesta pystynopeudesta ilmoittavat varoitusjärjestelmät aktivoituivat. Kello 5.28.02 lentäjät lähtivät ylösvetoon ja moottorit alkoivat kiihtyä ylösvetotehoille. Tämä oli kuitenkin liian myöhäistä ja kone törmäsi maahan kuusi sekuntia myöhemmin.

Onnettomuustutkijat havaitsivat koneen jäännöksistä, että hydraulijärjestelmä B:n molemmat kytkimet olivat asennossa ”OFF”. Ohjaamon yläpaneelissa hydrauliikan vieressä olevat jäänestojärjestelmien kytkimet olivat niin ikään kytkettyinä pois päältä.

Laboratoriotutkimuksissa selvisi, että B-järjestelmän hydraulinesteen määrä oli normaali, eli järjestelmä oli tältä osin toimintakuntoinen.

B-järjestelmä on vastuussa muun muassa Boeing 737:n laippojen ja etureunasolakoiden liikkeestä. Konetyypissä on hydrauliikan varajärjestelmä, joka aktivoituu automaattisesti, mikäli A- tai B-järjestelmiin tulee vika lentoonlähdössä tai laskukiidossa. Muuten se tulee laittaa päälle manuaalisesti.

Vaikuttaisi siis siltä, että jompi kumpi lentäjistä on epähuomiossa koskenut hydrauliikan kytkimiin, kun tarkoituksena on ollut käyttää jäänpoistojärjestelmiä. Väliraportti tosin on luonteeltaan faktuaalinen, joten tutkijat eivät tätä suoraan sano.

Mikäli näin on, lentäjät lensivät yli kymmenen minuuttia huomaamatta tilannetta. Loppulähestymisen aikana kului useita minuutteja, ennen kuin ohjaamossa huomattiin että laipat eivät olleet ulkona. Ohjaamossa on erillinen indikaattori, josta lentäjät näkevät, missä asennossa laipat ovat.

Tässä valossa onkin mielenkiintoista, miten turman loppuraportissa aikanaan käsitellään esimerkiksi miehistön vireystilaa, lentäjien ohjaamoyhteistyötä sekä lentoyhtiön vakiomenetelmiä.

Tutkinta jatkuu.

Lue myös:

Tampereen tuomiokirkon ja Tammelan torin väliin sijoittuva, radan ylittävä Erkkilän silta jää historiaan. Silta puretaan ja korvataan uudella sillalla. Uuden sillan rakentaa Kreate.

”Uudistaminen liittyy radalla tehtäviin muutoksiin. Naistenlahden raiteiston rakentaminen ja radan välityskyvyn parantaminen edellyttävät lisätilaa sillan rakenteisiin. Uusi silta rakennetaan myös korkeammaksi ja samalla huolehdimme, että suojaetäisyydet sähköradan jännitteisiin rakenteisiin säilyvät”, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Jetro Matilainen tiedotteessa.

Uudelle sillalle tulee erilliset kaistat jalankulkijoille, pyöräilijöille ja moottoriajoneuvoille. Näkymä sillalta avartuu, kun nykyisen sillan kaaret korvataan rasteroidulla lasilla ja kaiteet valaistaan. Samassa urakassa uusitaan myös Erkkilänkatu.

Ensimmäisenä valmistelevana työnä Erkkilän sillan alapuolelle rakennetaan teräksinen työsilta, jolla varmistetaan vanhan sillan purkamisen ja uuden rakentamisen turvallisuus. Seuraavassa vaiheessa puretaan rata-alueen ylittävä langerpalkkisilta ja Ratapihankadun ylittävä teräsbetoninen risteyssilta.

Vuonna 1983 rakennetun Erkkilän sillan osat viedään purun jälkeen säilytykseen. Tampereen kaupunki päättää sillan mahdollisesta uusiokäytöstä myöhemmin.

Siltaa on ainakin jossain vaiheessa soviteltu Pispalan uittotunnelin kohdalle yhdeksi Näsisaareen johtavaksi sillaksi, kertoo Aamulehti vuodelta 2023. Langerpalkkisillan teräskaarilla on joka tapauksessa vielä käyttöikää jäljellä, joten niitä ei ole tarkoitus romuttaa.

Uusi Erkkilänkatu ja Erkkilän ylikulkusilta saadaan liikenteen käyttöön vuoden 2026 elokuussa.

Sillan rakentaminen on osa Kreaten ja Väyläviraston sopimaa Tampereen henkilöratapihan uudistuksen ensimmäisen vaiheen töitä. Erkkilän sillan lisäksi urakkaan kuuluvat matkaterminaalin liittyvän Ratapihankadun sillan työt, Perkiön alueen ratatyöt sekä työvaiheita rautatieasemalla.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Tampereen keskustassa sijaitsevan henkilöratapihan toimivuutta sekä matkustajille että junaliikenteelle.

Tampereen ratapihan uudistuksen seuraavaan toteutusvaiheeseen arvioidaan päästävän vuonna 2026. Hankkeen kokonaisbudjetti on 202 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Maailman todennäköisesti suurin sähkörekka huristelee Värmlannin läänissä Länsi-Ruotsissa. Se toimittaa haketta sahalta Karlstadin kaupungin lähellä sijaitsevalle Stora Enson kartonkitehtaalle, kertoo Ny Teknik.

Pituudeltaan 33,5-metrinen ja täydessä lastissa 94 tonnia painava Scanian rekka on osa 2024–2026 kestävää Tree-hanketta. Hankkeen tarkoitus on edistää tehokkaita sähköisiä kuljetuksia metsäteollisuudessa. Sitä koordinoi Ruotsin metsäntutkimuslaitos Skogforsk ja mukana on yli 20 muuta tahoa, joukossa mainitut Scania ja Stora Enso sekä uutta jättirekkaa operoiva LBC Frakt.

Ruotsissa on nyt tavoitteena, että vuonna 2030 puolet uusista metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukseen käytettävistä kuorma-autoista toimii sähköllä.

Maaliskuun 26. päivä medialle esiteltiin 94-tonnisen rekan lisäksi neljä muuta Scanian valmistamaa Tree-hankkeen ajoneuvoa, kuten nosturilla varustettua puutavara-autoa ja kartonkirullien kuljettamiseen tarkoitettua autoa.

Tavoitteena on osoittaa, että metsäteollisuuden liikenteen laajamittainen sähköistäminen on mahdollista. Tree-hankkeen budjetti on 157 miljoonaa kruunua, noin 14,5 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Nyt on kiire.

Tämä oli keskeinen viesti tekoälyaktiivi Timo Savolaisen maanantaina julkaisemassa keskustelunavauksessa. Yksityishenkilönä asiasta huolestunut Savolainen sanoo, että Suomi on kansakuntana jäänyt jumiin aiempiin menestyksiinsä ja jää nyt jälkeen tekoälykehityksen vauhdista.

Vauhti on ollut kiivas, eikä se näytä hidastuvan vaan kiihtyy edelleen. Samalla kiihtyy kansainvälinen kilpailu.

Suomi oli aikoinaan tekoälyn edelläkävijä, nyt sijoitus kansainvälisessä vertailussa on 15. Strategia vaatii päivitystä, mutta Savolaisen mukaan asialle ei oikein tapahdu mitään.

Tekoäly tehostaa kaikenlaista toimintaa, mutta luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Boston Consulting Group arvioi, että Suomi voisi tekoälyn hyödyntämisellä saavuttaa jopa seitsemän miljardin bkt-hyödyt.

Isoissa suomalaisyrityksissä tekoälyä hyödynnetään kuitenkin toistaiseksi melko varovaisesti lähinnä optimoinnissa, ei niinkään uuden luomisessa.

Tekoälyä hyödyntävät ketterimmin startupit, ja joillakin koko bisnes on rakennettu tekoälyn ympärille. Esimerkkinä toimii vaikkapa kuopiolainen Capalo AI, joka optimoi tekoälyn avulla akkujen käyttöä ja kaupankäyntiä niiden varastoimalla energialla.

Tekoälystartuppeja kyllä löytyy Suomesta, mutta niiden kasvun ongelma tuntuu olevan sama kuin startupeilla yleisemminkin: tuntuvan kasvurahoituksen puute.

Myös Risto Murron kasvuraportti peräänkuulutti tekoälyosaamisen ja sen käyttöönoton vahvistamista yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä tähän liittyvää kilpailukykyistä lainsäädäntöä. Tämä ei Savolaisen mielestä riitä. Hän toivoo miljardipäätöksiä jo hallituksen puoliväliriihestä.

Savolaisen paperissa ei ole kovin uusia avauksia, mutta hän on ilman muuta tärkeällä asialla.

Kiire tulee, mutta on Suomella vahvuuksiakin tässä kisassa: korkeatasoista tekoälytutkimusta, maailmanluokan laskentakapasiteetti ja vahva infrastruktuuri.

AI Finland -ryhmässä on jo pari sataa erikokoista yritystä vaihtamassa parhaita käytäntöjä.

Savolaisen mielestä tekoälylle tarvitaan eräänlainen keskustoimisto, jollainen on esimerkiksi Tanskassa. Ehkä ilmankin pärjätään, mutta tiivistä koordinaatiota ja yhteistyötä todella tarvitaan. Suuria julkisia panostuksia ei tässä taloustilanteessa kannata odottaa.

Savolaisen visiossa Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen tekoäly-yhteistyö olisi kova sana. Viro onkin taas ketteränä: syksyllä kaikissa Viron lukioissa otetaan käyttöön Open AI:n koulutukseen kehitetty tekoälytyökalu.

Lue myös:

Vuonna 2024 valmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä 24 prosenttia piti todennäköisenä, että työskentelisi ulkomailla viiden vuoden sisällä valmistumisestaan.

Osuus on selvästi suurempi niiden kohdalla, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomi. Heistä jopa 45 prosenttia suunnittelee työskentelevänsä ulkomailla, vaikka he ovat pääosin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon. Myös suomalaisten vastavalmistuneiden kiinnostus kansainvälisiin uramahdollisuuksiin on hienoisessa kasvussa.

Tiedot perustuvat Tekniikan akateemiset Tekin tuoreeseen selvitykseen, jossa kartoitettiin tekniikan alan vastavalmistuneiden kokemuksia opinnoista ja työelämästä. Kyselyyn vastanneiden mediaani-ikä oli 27 vuotta.

Ulkomaalaistaustaisille vastavalmistuneille pääsy Suomen työmarkkinoille on huomattavasti hankalampaa kuin suomalaisille. Tämä näkyy työllistymisessä: suomalaisista valmistuneista 18 prosenttia oli vailla työtä, kun taas kansainvälisistä valmistuneista työtä etsi 42 prosenttia. EU-maiden kansalaisilla työllistymistilanne ja diplomityöpaikkojen saanti oli parempi kuin EU:n ulkopuolelta tulevilla.

Myös työllisyystilanne vastavalmistuneiden parissa vaihteli kansalaisuuden mukaan. Suomalaisista töitä etsi 18 prosenttia, kansainvälisistä 42 prosenttia. EU-maiden kansalaisilla asema sekä diplomityöpaikkojen että työllistymisen suhteen oli parempi kuin EU:n ulkopuolelta tulevilla.

Tekin mukaan vaikeudet alkavat jo diplomityöpaikan etsimisestä.

”Suomalaisista 66 prosenttia tekee diplomityönsä yritykseen, mutta kansainvälisistä opiskelijoista näin tekee vain kolmannes. Heistäkään 18 prosenttia ei saanut työstään palkkaa tai palkkiota, kun taas suomalaisista ilman taloudellista korvausta jäi 6 prosenttia. Tässä on korjaamisen paikka”, Tekin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela sanoo tiedotteessa.

TEK Graduate Survey -kyselyyn vastasi 2 457 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä, jotka valmistuivat vuonna 2024.

Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov on ilmoittanut, että Venäjä ei voi hyväksyä Yhdysvaltain esittämää tulitaukoa Ukrainaan nykyisillä ehdoilla.

Rjabkov kommentoi The Moscow Times -lehden mukaan asiaa tiistaina, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tuotua viikonloppuna esiin turhautumisensa sekä Venäjään että Ukrainaan. Trump uhkasi Venäjää kovilla, öljytuloihin iskevillä pakotteilla, jos maan presidentti Vladimir Putin ei ole valmis tekemään niin sanottua diiliä.

”Otamme amerikkalaisten esitykset hyvin vakavasti, mutta emme voi hyväksyä niitä sellaisina kuin ne ovat”, Rjabkov sanoi.

Rjabkov viittasi Putinin usein käyttämään perusteluun, jonka mukaan Venäjän narratiivin mukaiset Ukrainan konfliktin ”juurisyyt” tulee huomioida tulitaukoratkaisuissa. Rjabkovin mukaan Trump tai Ukraina eivät ole osoittaneet valmiutta 30-päiväistä tulitaukoa pidemmälle ratkaisulle sotaan.

”[Yhdysvaltain suunnitelmissa] ei ole sijaa meidän päävaatimuksellemme, joka on konfliktin juurisyiden huomioiminen”, varaulkoministeri jatkoi.

Putinin ja muiden venäläispäättäjien usein esiin nostamat niin sanotut juurisyyt ovat asioita, joilla Venäjä vääristellen perustelee hyökkäyssotaansa Ukrainaan. Näihin kuuluvat Venäjän maksimaaliset vaatimukset kuten Ukrainan sulkeminen pysyvästi puolustusliitto Naton ulkopuolelle sekä Ukrainan vetäytyminen Venäjän osin miehittämiltä ukrainalaisalueilta, joiden Venäjä katsoo kuuluvan itselleen, The Moscow Times mainitsee. Vaatimuksiaan Venäjä perustelee väitteillä omista turvallisuushuolistaan.

Venäjä on jo aiemmin käytännössä hylännyt 30-päiväisen laajan tulitauon ja vaatinut Ukrainan hallinnon vaihtamista. Maa ei ole myöskään muilta osin näyttänyt merkkejä siitä, että se olisi valmis lopettamaan sotaansa.

Rjabkovin kommenteista kertoo myös The Guardian.