Uutiset ja blogit

Nyt on kiire.

Tämä oli keskeinen viesti tekoälyaktiivi Timo Savolaisen maanantaina julkaisemassa keskustelunavauksessa. Yksityishenkilönä asiasta huolestunut Savolainen sanoo, että Suomi on kansakuntana jäänyt jumiin aiempiin menestyksiinsä ja jää nyt jälkeen tekoälykehityksen vauhdista.

Vauhti on ollut kiivas, eikä se näytä hidastuvan vaan kiihtyy edelleen. Samalla kiihtyy kansainvälinen kilpailu.

Suomi oli aikoinaan tekoälyn edelläkävijä, nyt sijoitus kansainvälisessä vertailussa on 15. Strategia vaatii päivitystä, mutta Savolaisen mukaan asialle ei oikein tapahdu mitään.

Tekoäly tehostaa kaikenlaista toimintaa, mutta luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Boston Consulting Group arvioi, että Suomi voisi tekoälyn hyödyntämisellä saavuttaa jopa seitsemän miljardin bkt-hyödyt.

Isoissa suomalaisyrityksissä tekoälyä hyödynnetään kuitenkin toistaiseksi melko varovaisesti lähinnä optimoinnissa, ei niinkään uuden luomisessa.

Tekoälyä hyödyntävät ketterimmin startupit, ja joillakin koko bisnes on rakennettu tekoälyn ympärille. Esimerkkinä toimii vaikkapa kuopiolainen Capalo AI, joka optimoi tekoälyn avulla akkujen käyttöä ja kaupankäyntiä niiden varastoimalla energialla.

Tekoälystartuppeja kyllä löytyy Suomesta, mutta niiden kasvun ongelma tuntuu olevan sama kuin startupeilla yleisemminkin: tuntuvan kasvurahoituksen puute.

Myös Risto Murron kasvuraportti peräänkuulutti tekoälyosaamisen ja sen käyttöönoton vahvistamista yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä tähän liittyvää kilpailukykyistä lainsäädäntöä. Tämä ei Savolaisen mielestä riitä. Hän toivoo miljardipäätöksiä jo hallituksen puoliväliriihestä.

Savolaisen paperissa ei ole kovin uusia avauksia, mutta hän on ilman muuta tärkeällä asialla.

Kiire tulee, mutta on Suomella vahvuuksiakin tässä kisassa: korkeatasoista tekoälytutkimusta, maailmanluokan laskentakapasiteetti ja vahva infrastruktuuri.

AI Finland -ryhmässä on jo pari sataa erikokoista yritystä vaihtamassa parhaita käytäntöjä.

Savolaisen mielestä tekoälylle tarvitaan eräänlainen keskustoimisto, jollainen on esimerkiksi Tanskassa. Ehkä ilmankin pärjätään, mutta tiivistä koordinaatiota ja yhteistyötä todella tarvitaan. Suuria julkisia panostuksia ei tässä taloustilanteessa kannata odottaa.

Savolaisen visiossa Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen tekoäly-yhteistyö olisi kova sana. Viro onkin taas ketteränä: syksyllä kaikissa Viron lukioissa otetaan käyttöön Open AI:n koulutukseen kehitetty tekoälytyökalu.

Lue myös:

Vuonna 2024 valmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä 24 prosenttia piti todennäköisenä, että työskentelisi ulkomailla viiden vuoden sisällä valmistumisestaan.

Osuus on selvästi suurempi niiden kohdalla, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomi. Heistä jopa 45 prosenttia suunnittelee työskentelevänsä ulkomailla, vaikka he ovat pääosin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon. Myös suomalaisten vastavalmistuneiden kiinnostus kansainvälisiin uramahdollisuuksiin on hienoisessa kasvussa.

Tiedot perustuvat Tekniikan akateemiset Tekin tuoreeseen selvitykseen, jossa kartoitettiin tekniikan alan vastavalmistuneiden kokemuksia opinnoista ja työelämästä. Kyselyyn vastanneiden mediaani-ikä oli 27 vuotta.

Ulkomaalaistaustaisille vastavalmistuneille pääsy Suomen työmarkkinoille on huomattavasti hankalampaa kuin suomalaisille. Tämä näkyy työllistymisessä: suomalaisista valmistuneista 18 prosenttia oli vailla työtä, kun taas kansainvälisistä valmistuneista työtä etsi 42 prosenttia. EU-maiden kansalaisilla työllistymistilanne ja diplomityöpaikkojen saanti oli parempi kuin EU:n ulkopuolelta tulevilla.

Myös työllisyystilanne vastavalmistuneiden parissa vaihteli kansalaisuuden mukaan. Suomalaisista töitä etsi 18 prosenttia, kansainvälisistä 42 prosenttia. EU-maiden kansalaisilla asema sekä diplomityöpaikkojen että työllistymisen suhteen oli parempi kuin EU:n ulkopuolelta tulevilla.

Tekin mukaan vaikeudet alkavat jo diplomityöpaikan etsimisestä.

”Suomalaisista 66 prosenttia tekee diplomityönsä yritykseen, mutta kansainvälisistä opiskelijoista näin tekee vain kolmannes. Heistäkään 18 prosenttia ei saanut työstään palkkaa tai palkkiota, kun taas suomalaisista ilman taloudellista korvausta jäi 6 prosenttia. Tässä on korjaamisen paikka”, Tekin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela sanoo tiedotteessa.

TEK Graduate Survey -kyselyyn vastasi 2 457 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä, jotka valmistuivat vuonna 2024.

Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov on ilmoittanut, että Venäjä ei voi hyväksyä Yhdysvaltain esittämää tulitaukoa Ukrainaan nykyisillä ehdoilla.

Rjabkov kommentoi The Moscow Times -lehden mukaan asiaa tiistaina, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tuotua viikonloppuna esiin turhautumisensa sekä Venäjään että Ukrainaan. Trump uhkasi Venäjää kovilla, öljytuloihin iskevillä pakotteilla, jos maan presidentti Vladimir Putin ei ole valmis tekemään niin sanottua diiliä.

”Otamme amerikkalaisten esitykset hyvin vakavasti, mutta emme voi hyväksyä niitä sellaisina kuin ne ovat”, Rjabkov sanoi.

Rjabkov viittasi Putinin usein käyttämään perusteluun, jonka mukaan Venäjän narratiivin mukaiset Ukrainan konfliktin ”juurisyyt” tulee huomioida tulitaukoratkaisuissa. Rjabkovin mukaan Trump tai Ukraina eivät ole osoittaneet valmiutta 30-päiväistä tulitaukoa pidemmälle ratkaisulle sotaan.

”[Yhdysvaltain suunnitelmissa] ei ole sijaa meidän päävaatimuksellemme, joka on konfliktin juurisyiden huomioiminen”, varaulkoministeri jatkoi.

Putinin ja muiden venäläispäättäjien usein esiin nostamat niin sanotut juurisyyt ovat asioita, joilla Venäjä vääristellen perustelee hyökkäyssotaansa Ukrainaan. Näihin kuuluvat Venäjän maksimaaliset vaatimukset kuten Ukrainan sulkeminen pysyvästi puolustusliitto Naton ulkopuolelle sekä Ukrainan vetäytyminen Venäjän osin miehittämiltä ukrainalaisalueilta, joiden Venäjä katsoo kuuluvan itselleen, The Moscow Times mainitsee. Vaatimuksiaan Venäjä perustelee väitteillä omista turvallisuushuolistaan.

Venäjä on jo aiemmin käytännössä hylännyt 30-päiväisen laajan tulitauon ja vaatinut Ukrainan hallinnon vaihtamista. Maa ei ole myöskään muilta osin näyttänyt merkkejä siitä, että se olisi valmis lopettamaan sotaansa.

Rjabkovin kommenteista kertoo myös The Guardian.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kertoo keskiviikkona 2. huhtikuuta niin sanotuista vastavuoroisista tulleista, joiden uskotaan koskevan lähes kaikkia maailman maita. Ennakkotietojen mukaan Trump kertoo tulleista keskiviikkoiltana kello 23 Suomen aikaa.

Presidentin lehdistösihteeri Karoline Leavitt kertoi tiistaina lehdistölle, että julkistettavat tullit tulevat voimaan välittömästi.

Trump on sanonut keskiviikon olevan ”vapautumisen päivä”. Hänen mukaansa tullipolitiikka vapauttaa Yhdysvallat ulkomaisista tuotteista ja vahvistaa maan taloutta pitkällä aikavälillä.

Leavitt ei kertonut tarkemmin, millaisia tulleja on luvassa, mutta sanoi Trumpin olevan valmis kuuntelemaan ulkomaisia hallituksia ja yritysten johtoa, ja monen maan hallinto on jo ehtinyt olla yhteydessä.

"Tietenkin presidentti on aina valmis hyvään neuvotteluun, mutta hän keskittyy menneisyyden virheiden korjaamiseen ja näyttämään, että amerikkalaisilla työntekijöillä on reilut mahdollisuudet."

Lastinkäsittely-yhtiö Kalmar ja teräsyhtiö SSAB ovat sopineet viiden Kalmarin konttikurottajan toimittamisesta SSAB:n Oxelösundin-tehtaalle Ruotsiin.

Tilauksen arvoa ei julkisteta, mutta Kalmar luonnehtii sitä tiedotteessa ”merkittäväksi”. Kalmar on kirjannut tilauksen ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskertymään.

Viiden Super Gloria -konttikurottajan lisäksi tilaus sisältää huoltosopimuksen kaikille viidelle laitteelle. Kurottajat on tarkoitus toimittaa vuoden 2026 toisella vuosineljänneksellä.

SSAB:lle toimitettavat konttikurottajat valmistetaan osittain SSAB Zero -teräksestä, joka on valmistettu kierrätysteräksestä. SSAB Zero -teräs valmistetaan fossiilivapaalla energialla.

SSAB:n Oxelösundin-tehdas pyrkii vähentämään merkittäviä hiilidioksidipäästöjään muun muassa korvaamalla kivihiilellä toimivia masuunia valokaariuunilla. Kalmar on jo tehtaalla läsnä huoltoasentajien tiimin kautta.

Tilattuja konttikurottajia tullaan käyttämään teräsromun kuljettamiseen valokaariuuniin.

Nosturiyhtiö Konecranes on saanut bulgarialaiselta satamaoperaattorilta BMF Port Burgasilta tilauksen kahdesta satamanosturista. Tilauksen arvoa ei kerrota.

Konecranes on kirjannut sen kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja nosturit on tarkoitus luovuttaa viimeisellä neljänneksellä.

Toimitettavat nosturit ovat Konecranes Gottwald ESP.9 -satamanostureita, joiden nostokapasiteetti 150 tonnia.

Konecranesin mukaan uudemmat nosturit auttavat vähentämään satamaoperaattorin päästöjä, ja BMF investoi samalla sähköistämiseen lisäämällä molempiin nostureihin ulkoiset virtalähteet.

Verkkoteknologiayhtiö Nokia ja intialainen tietoliikenneyhtiö Bharti Airtel laajentavat yhteistyötään Nokian Packet Core -laiteratkaisuilla ja kiinteän langattoman yhteyden (Fixed Wireless Access, FWA) avulla.

Bharti Airtel on 550 miljoonalla asiakkaallaan maailman suurimpia teleoperaattoreita.

Kyseessä on monivuotinen sopimus, jonka aikana Nokia toimittaa verkkoautomaatiota Airtelin palvelemille alueille ympäri Intiaa.

Nokia ja Airtel ovat tehneet yhteystyötä pidempään. Marraskuussa yhtiöt kertoivat monivuotisesta, miljardien eurojen arvoisesta sopimuksesta, joka koski muun muassa Nokian AirScale-laitteistoa ja MantaRay-ratkaisuja älykkääseen verkon hallintaan.