Danfossin tehtaan tuotantoa Vaasassa haluttiin nostaa 50 prosentilla. Ei-suomenkielisistä työntekijöistä löytyi ratkaisu.
Tehoelektroniikkaa valmistava monialayhtiö Danfoss päätti laajentaa Vaasan-tehtaansa tuotantokapasiteettia 50 prosenttia. Mutta sillä oli ongelma.
”Soitin henkilöstövuokrausyritys Baronalle ja kysyin, montako kriteereihimme sopivaa hakijaa heillä olisi tarjolla. Vastaus oli kolme. Jotain oli keksittävä”, kertoo henkilöstöpäällikkö Heidi Saarinen.
Yksi tuotannon työntekijöiden rekrytointikriteeri oli ollut suomen kielen osaaminen. Danfossilla päätettiin laajentaa työntekijähakua myös englantia puhuviin ehdokkaisiin.
Silloin puhelin soi päinvastaisen ongelman myötä.
”Henkilöstövuokrausyritys ilmoitti reilun viikon jälkeen, että hakijoita on jo 350. Päätimme sulkea hakuilmoituksen ennenaikaisesti”, Saarinen muistelee.
Ei-suomenkieliset työntekijät aloittivat taajuusmuuttajien kokoonpanossa syyskuussa 2022.
”Ensimmäinen oli kotoisin Ukrainasta.”
Nyt tehtaan 250 työntekijästä reilut 30 henkeä eli 13 prosenttia on ei-suomenkielisiä.
”Voimme valita työnhakijoista parhaat ja motivoituneimmat, kun kieli ei ole tärkein kriteeri.”
Perehdytyksen merkitystä ei Saarisen mielestä voi liikaa korostaa, kun tehtaalle tulee työntekijä, joka ei käytä työkielenään suomea. Danfossin Vaasan-tehtaalla jokaisella uudella työntekijällä on henkilökohtainen perehdyttäjä äidinkielestä riippumatta.
”Ensin kovin monta kättä ei noussut, kun kysyimme, ketkä nykyisistä perehdyttäjistä voisivat ryhtyä perehdyttämään englanniksi”, Saarinen muistelee.
Rohkeutta käyttää kielitaitoaan myös töissä kuitenkin löytyi, kun perehdyttäjille luvattiin maksaa kielilisää palkan päälle.
”Sitten nousi jo useampia käsiä.”
”Yhtään vaaratilannetta ei ole syntynyt kielitaidon takia.”
Yhteisissä koulutuksissa tai henkilöstöinfoissa puhutaan suomea, mutta diaesitykset ovat englanniksi. Tarvittavia ohjeistuksia käännetään eri kielille sitä mukaan, kun niille ilmaantuu tarvetta.
”Kaiken ei tarvitse olla valmiina englanniksi, kun ensimmäinen työntekijä tulee taloon”, Saarinen rohkaisee.
Esimerkiksi tuotannossa käytettävä SAP-järjestelmä ja työohjeet ovat jo englanninkielisiä.
Rohkeudesta kansainvälisten työntekijöiden etsiminen ja palkkaaminen olikin paljolti kiinni.
”Aiemmin oli pelkoa, että mitä tapahtuu työturvallisuudelle, jos ei ole yhteistä kieltä. Mentiin sen taakse piiloon. Mutta yhtään vaaratilannetta ei ole syntynyt kielitaidon takia”, Saarinen sanoo.
Kansainväliset työntekijät työskentelevät Danfossin Vaasan-tehtaassa nykyään kaikkialla, sekaisin suomenkielisten joukossa. Heitä ei ole lokeroitu omiin vuoroihin tai osastoihin. Englantia puhuu jo niin moni, että aina löytyy juttukavereita. Kahvihuoneessa puhutaan sekaisin monia kieliä.
Yksi ei-suomenkielisistä työntekijöistä on srilankalainen Ravishan Renuka Ranasinghe. Hän tuli kokoonpanijaksi koulunsa kautta ensin kymmenen viikon pituiseen harjoitteluun syyskuussa 2023. Sen jälkeen hän sai vakipaikan.
Pohjalla on kanditason insinööritutkinto Sri Jayewardenepuran yliopistosta. Renuka Ranasinghen työkokemus on logistiikka-alalta, joten hän kävi Vaasassa ammatillisen koulutuksen oppilaitos Vamiasta hakemassa täsmäosaamista elektroniikka-alalle.
”Nyt opiskelen töiden ohessa automaatio- ja sähkötekniikan diplomi-insinööriksi.”
Renuka Ranasinghe on huomannut, että suomalaiset voivat olla ujoja puhumaan vieraita kieliä, vaikka osaisivatkin.
”Työnjohtajalla kesti kolme kuukautta ruveta puhumaan englantia.”
Hän on myös huomannut, kuinka onnellisia työkaverit ovat, kun heille puhuu suomea. Hän osallistuu maanantaisin Suomen mestari 1 -kurssille, johon työnantaja kannustaa. Kielikurssilla olo on palkallista työaikaa.
”Kommunikaatio onnistuu nykyään myös suomeksi. Jos vaikka taajuusmuuttajien kokoonpanossa joitain osia puuttuu, kysyn niitä kollegalta sana kerrallaan”, Renuka Ranasinghe kuvailee.
Saarinen rohkaisee muitakin yrityksiä kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin.
”Sen voi tehdä matalalla kynnyksellä. Ei-suomenkielisiä voi rekrytoida vaikka ensin vuokratyöntekijöiksi tai harjoittelijoiksi.”
Osa teollisuusyrityksistä on rekrytoinut osaajia Suomeen suoraan ulkomailta, esimerkiksi raitiovaunutehtaalle hitsaajia Filippiineiltä. Siihen Danfoss ei ole ainakaan vielä lähtenyt.
Renuka Ranasinghe asui jo valmiiksi Vaasassa, sillä hänen puolisonsa sai stipendin yliopistoon ja perhe muutti opintojen perässä.
”Elämme kansainvälisessä maailmassa. Tulin Suomeen ja haluan oppia sekä tehdä töitä”, Renuka Ranasinghe toteaa.
Sri Lankaan verrattuna Pohjanmaan suomenruotsalainen rannikkokaupunki on rauhallinen, mutta se on Renuka Ranasinghelle positiivinen puoli.
”Vaasassa saan olla lähellä merta. Täällä on ranta aivan kuin kotimaassani. Kookospalmuja tosin kaipaan.”
Danfoss on tehnyt englanninkielisestä rekrytoinnistaan käyntikortin Vaasan alueella. Tuotantotehtäviin on koko ajan vaikeampaa löytää hyviä hakijoita.
”Täällä on paljon isoja teknologiayrityksiä, jotka etsivät ja palkkaavat työntekijöitä. On ABB, Wärtsilä ja Hitachi. Ei-suomenkielisestä rekrytoinnista on meille etua”, Saarinen uskoo.
Hän ylistää useaan otteeseen ei-suomenkielisten työmotivaatiota ja sitoutuneisuutta.
”Oikea asenne työntekoon on tärkeintä. Työhön oppii ja opastetaan kyllä.”
Monella Danfossin kansainvälisellä työntekijällä on korkeakoulututkinto. Jotkut tuotantotyöntekijöistä ovat jo edenneet asiantuntijatehtäviin.
”Tämä on kansainvälinen yhtiö. Etenkin projektityössä, myynnissä ja suunnittelussa työkielenä on monesti englanti”, Saarinen huomauttaa.
