Uutiset ja blogit

Monissa kodeissa käytetään usein ilmalämpöpumppua muun lämmityksen rinnalla. Oikealla käytöllä säästöt voivat olla merkittävät, sanoo Scanofficen myyntipäällikkö Reijo Huurinainen yhtiön tiedotteessa.

”Sähkölämmitteisissä taloissa ilmalämpöpumppu voi säästää kokonaissähkönkulutuksesta laskettuna jopa 30 prosenttia ja lämmitykseen käytettävästä sähköstä noin 40–50 prosenttia”, Huurinainen kertoo. Vastaavia säästöjä saadaan myös öljylämmityksen rinnalla.

Huurinaisen mukaan kodin pääasiallinen lämmitys kannattaa hoitaa ilmalämpöpumpulla, ja sähköpattereita voi käyttää varajärjestelmänä tai tukena pakkasten kiristyessä.

”Ilmalämpöpumppua kannattaa pitää päällä jatkuvasti talvikuukausina, sillä uusimmat mallit toimivat jopa -35 asteen pakkasilla”, Huurinainen toteaa.

Uusimmissa lämpöpumppumalleissa löytyy myös automaattinen takkatoiminto, joka Huurinaisen mukaan levittää takan tuottamaa lämmintä ilmaa ympäri asuntoa.

Huurinainen antaa viisi käytännön vinkkiä, joilla ilmalämpöpumppu tukee sähkölämmitystä:

Lue lisää:

Presidentti Donald Trumpin tuleva hallinto valmistelee jo täyttä päätä Joe Bidenin aikakaudella laadittujen ajoneuvojen ympäristömääräysten purkamista. Liittovaltiotason asetuksien tavoitteena on ollut tehostaa ajoneuvojen energiatehokkuutta, vähentää päästöjä ja vauhdittaa liikenteen sähköistä siirtymää.

Yllätyksenä toimenpiteet tuskin tulevat. Trump kuulutti pitkin kampanjapolkuaan lopettavansa sähköautoille myönnetyt etuudet. Vastaavanlaisia ukaaseja hän jakoi myös 2017 kun tavoitteena oli Obaman kauden aikaisten päästösäädösten purkaminen, uutistoimisto Bloomberg kertoo.

Bidenin hallinnon säädökset muun muassa velvoittavat autoyhtiöitä nostamaan sähköautojen tuotantovolyymit 35 prosenttiin kokonaistuotannosta vuoteen 2032 mennessä. Autonyhtiöitä on kannustettu siirtämään tuotantoaan polttomoottorimalleista sähköisiin voimalinjoihin.

Tuore säädöskanta otettiin käyttöön kuluvan vuoden aikana. Trumpin hallinnon suunnitelmat ovat päinvastaiset.

Edessä purkutalkoot

Tarkoituksena on lieventää fossiilimoottoreiden polttoainetalouteen liittyviä säädöksiä sekä ajoneuvojen päästörajoituksia ylipäätään.

Eräiden tietojen mukaan presidentti Trump kehottaisi säädöksistä vastaava liittovaltion liikenneturvallisuusvirastoa (NHTSA) sekä ympäristövirastoa (EPA) harkitsemaan asiaa uudelleen.

Viime viikolla Reuters uutisoi Trumpin siirtymäkauden suunnitteluryhmän valmistelevan uusille sähköautoille myönnettävien 7 500 dollarin hankintatukien lakkauttamista.

Päätös hidastaisi entisestään jo valmiiksi hiipuvaa sähköautokysyntää. Edellisellä presidenttikaudella Trump joutui odottamaan Obaman hallinnon aikaisten ympäristösäädösten purkamista kolmen vuoden ajan.

Uudesti valittu Trump saattaa kuitenkin ajaa tällä kerralla huomattavasti aggressiivisemmin omaa poliittista agendaansa.

Häviäjänä Tesla?

Amerikkalaiset autonvalmistajat joutuvat sopeutumaan poliittisen soutamiseen ja huopaamiseen. GM ja Ford ovat hyväksyneet kehityksen suunnan ja siirtäneet tuotantonsa painopistettä kohti täyssähköisiä automalleja.

Bidenin hallinto päätyi jopa kiristämään säädöksiään autonvalmistajien vaikutuksesta. Ironista kyllä, Trumpin tueksi ja turvaksi kiiruhtaneen Elon Muskin omistama Tesla saattaisi olla purkutalkoiden suuria häviäjiä.

Tesla kuin on tienannut miljarditolkulla käteistä myymällä päästöoikeuksia rajoituksia rikkoneille perinteisille autonvalmistajille.

Työntekijät arvostavat mahdollisuutta hybridityöhön, mutta käytännössä siihen ei ole kaikilla samanlaisia mahdollisuuksia. Todennäköisimmin kotoa voivat työskennellä koulutetuimmat ja korkeatuloisimmat työntekijät.

Vastoin yleistä ennakkoluuloa etätyö ei näytä kuitenkaan tekevän paremmin tienaavista työntekijöistä entistäkin parempituloisia ja etuoikeutetumpia, ITPro uutisoi.

Brittiläisten taloustieteilijöiden tuore tutkimus vertasi etätyötä luontaisetuihin, kuten työsuhdeautoon tai ilmaiseen lastenhoitoon.

“Ensisilmäyksellä näyttäisi, että etätyö lisää eriarvoisuutta tarjoamalla etuuden niille, joilla menee jo valmiiksi paremmin”, tutkijat kirjoittavat.

Etätyöskentely johtaa kuitenkin matalampiin palkkoihin, mikä saattaa osittain tai kokonaan kumota etätyön tarjoamat edut. Tutkimuksessa todettiin, että etätyön sallivissa tehtävissä olevien työntekijöiden palkkakehitys oli 2–7 prosenttia alhaisempi kuin toimipisteessä vastaavan työnsä tekevillä.

“Tutkimuksemme eriarvoisuuden erittely osoittaa, että vaikka etätyömahdollisuus hyödyttää ensisijaisesti korkeapalkkaisissa töissä olevia työntekijöitä, näiden ammattien matalampi palkkakehitys kumoaa tämän vaikutuksen täysin”, tutkijat arvioivat.

“Seurauksena on, että siirtyminen etätyöhön ei ole aiheuttanut merkittävää muutosta kokonaiseriarvoisuudessa, vaan pikemminkin huomattavan kasvun keskimääräisissä palkkioissa kautta linjan.”

Tutkijaryhmässä oli mukana taloustieteilijöitä Lontoon, Birminghamin, Sheffieldin, Nottinghamin ja Kentin yliopistoista. Heidän tutkimusartikkelinsa on nimeltään Remote Work and Compensation Inequality.

Yleensä johtajilla ja vanhemmilla työntekijöillä on sallittu suuremmat vapaudet työskennellä etänä. Taloushallinnon ohjelmistotalo Aqillan toimitusjohtaja ja perustaja Hugh Scantlebury kommentoi ITProlle, että yritysten tulisi sallia etätyö yhtäläisesti sekä junioreille että senioreille, jotta työntekijöitä kohdeltaisiin tasapuolisesti.

“Sitten on myös läheisyysvinouman vaara. On luonnollista, että ihmiset, jotka näkevät toisiaan usein kasvokkain, muodostavat läheisiä siteitä, ystävyyssuhteita ja tiiviimpiä työtoveruuksia. Jos tätä ei huomioida, se vaikuttaa väistämättäkin ihmisiin, jotka viettävät suurimman osan viikostaan etätöissä.”

Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut esitutkinnan Suomen ja Saksan välisen merikaapelin katkeamisesta. Tapausta tutkitaan törkeänä vahingontekona ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.

Rikosnimikkeet voivat tarkentua tutkinnan edetessä. Päätös esitutkinnan aloittamisesta tehtiin keskiviikkona. Vaurioituneen C-Lion1-kaapelin omistaa Cinia Oy. Yhtiö teki asiassa tutkintapyynnön tiistaina 19. marraskuuta, poliisi kertoo.

Vikatilanne, jonka seurauksena tietoliikenneyhteys katkesi, havaittiin maanantaina aamuyöstä. Katko tapahtui Ruotsin talousvyöhykkeellä, Öölannin eteläkärjessä. Myös ruotsalaisviranomaiset selvittävät tapahtumia.

C-Lion1 on Suomen ja Saksan välillä kulkeva tietoliikenteen merikaapeli, jonka pituus on 1 173 kilometriä. Merikaapeli otettiin käyttöön vuonna 2016, ja se yhdistää Keski-Euroopan tietoliikenneverkot Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Kaapeli kulkee Helsingin Santahaminasta Rostockiin.

Lue myös:

Luonnonvarakeskuksen mukaan kuitupuun reaaliset hankintahinnat olivat lokakuussa korkeammat kuin koskaan aikaisemmin vuonna 1995 aloitetussa kuukausitilastossa. Vuosihinnat olivat nykytasolla viimeksi 1990-luvun alussa.

Kuitupuun hankintakaupoissa kuusikuitupuun hankintahinta ylitti 53 euroa, koivun 52 ja männyn 51 euroa kuutiometriltä. Keskihinnat nousivat 12–14 prosenttia koko viime vuoden hintojen yläpuolelle.

Keskimäärin pystykaupassa mäntykuitupuusta maksettiin 31,67 euroa kuutiolta, jossa oli reaalista hinnan nousua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 25 prosenttia. Kuusikuidussa vastaavat luvut ovat 33,90 euroa ja 23 prosenttia. Koivukuitupuun keskihinta pystykaupassa oli 32,08 euroa, reaalista hinnan nousua oli 23 prosenttia.

Lokakuun pystykaupoissa havutukkien hinnat pysyivät syyskuun tasolla, kuusitukin keskimääräinen hinta vajaassa 82 eurossa ja mäntytukin hinta hieman alle 79 eurossa kuutiometriltä. Koko viime vuoden keskimääräinen hintataso ylittyi reaalisesti noin kymmenellä prosentilla. Koivutukin hinta nousi prosentin 66 euroon.

Ostomäärissä reipasta kasvua

Metsäteollisuus ry:n jäsenet ostivat tammi-lokakuussa puuta yksityismetsistä 32,3 miljoonaa kuutiota. Määrä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on 20 prosenttia suurempi.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Kohti harvainvaltaa?

MTK arvioi puumarkkinakatsauksessaan, että puumarkkinatilanne jatkuu hyvänä myös ensi vuonna. Metsäyhtiöiden suhdannesyklin ennustetaan kääntyvän lievään nousuun.

Järjestö on huolissaan sahateollisuuden keskittymisestä. Se voi heikentää kilpailua ja jalostusastetta pitemmällä aikavälillä. Esimerkiksi Stora Enso on ostanut Junnikkalan sahaliiketoiminnan. Tämä liittyy raaka-ainehankinnan varmistamiseen Oulun kartonkitehtaalle.

”Läpinäkyvää on, kuinka sahaliiketoiminta näyttää olevan integraateille puunhankinnan apuliiketoiminta. MTK näkee sahateollisuuden keskittymisessä riskejä sekä metsänomistajien että kansantalouden kannalta. Metsänomistajien osalta kilpailun heikentyminen voi johtaa muutaman ostajan markkinatilanteeseen ja jalostusasteen heikkeneminen ja laiminlyönti taas kansantaloudellisiin tappioihin”, kirjoittaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen puumarkkinakatsauksessa.

Keskiviikkona alkoi startup-tapahtuma Slush Helsingin Messukeskuksessa. Keskiviikkona yksi pääpuhujista oli yhdysvaltalaisen teknologiayhtiö Nvidian perustaja Chris Malachowsky.

Malachowsky perusti Nvidian vuonna 1993 yhdessä Curtis Priemin ja Jen-Hsun Huangin kanssa. Huang toimii nykyisin yhtiön toimitusjohtajana. Hän, kuten muutkin Slushin päälavan esiintyjät, nousi lavalle vihreiden laservalojen saattelemana.

Malachowskylla oli paljon sanottavaa siitä, millä tavalla rakentaa yritystä. Hänen viestinsä voi kiteyttää kolmeen kohtaan.

Muotoile visio, jotka kohti kulkea

Malachowsky kertoi, että Nvidialla oli alkuaikoina hyvin kunnianhimoiset tavoitteet olla paras alallaan.

”Se saattoi olla ylimielistä, mutta jos ei ole visiota, et saa mitään aikaiseksi”, Malawchosky sanoi tapahtumassa.

Yritysjohtajan mielestä visiota ja tuotetta pitää myös säännöllisesti testauttaa ja antaa kritisoitavaksi ulkopuolisella.

Malachowsky muistuttaa, ettei Nvidia onnistunut ensimmäisellä yrittämällä. Ensimmäinen tuote ei kelvannut markkinoille ja vasta toisella yrityksellä yritys teki sellaisen tuotteen, jota markkinoilla kaivattiin.

Tee investointeja pitkällä tähtäimellä

Malachowsky kertoo, että Nvidia teki pitkän tähtäimen investointeja yritykseen ja ihmisiin, vaikka ei ollut tietoa siitä, onko yritys edes olemassa pitkällä tähtäimellä.

Hän kiinnitti puheenvuorossaan paljon huomiota oikeanlaisten ihmisten palkkaamiseen. Malachowskyn mukaan perustajat pohtivat sitä, millaisen yrityskulttuurin he halusivat luoda ja mikä sopisi heidän persooniinsa.

”Sitten me palkkasimme sen mukaisesti. Tietysti halusimme taitoja ja tietoa, mutta myös ihmisiä, jotka tulevat helposti toimeen ihmisten kanssa ja haluavat auttaa tiimiään menestymään.”

Paitsi tiimipelaajia Nvidian perustajat palkkasivat ihmisiä, joilla oli tarpeeksi itseluottamusta ottaa vastaan haasteita.

”Palkkasimme michaeljordaneita, jotka olisivat valmiita ottamaan pallon haltuun pelin viimeisen kahden minuutin aikana.”

Tuotesuunnittelu on tiimityötä

”Vaatii kokonaisen kylän tehdä menestyvä tuote”, Malachowsky tiivistää.

Malachowsky muistuttaa, että ”tuotesuunnittelu on tiimityötä”, jota ei voi tehdä yhden osaston voimin. Nvidian menestyksessä ei ole kyse vain teknologisesta huippuosaamisesta.

”Täytyy tulla hyväksi jossain. Sitten pitää tehdä yhteistyötä kollegojen kanssa ja oppia heiltä.”

Malachowskyn mukaan täytyy kunnioittaa sitä, mitä ei tiedä, mikä opettaa pysymään nöyränä.

Malachowsky siteeraa vaimonsa neuvoa kaikkeen tekemiseen.

”Tee jotain, mistä välität, älä vain käytä rahaa.”

Korealainen robottiyhtiö Itone ja rakennusyhtiö Posco E&C ovat yhdessä kehittäneet uudenlaisen betonirobotin, nimeltään Conit Runner, uutisoi New Atlas.

Robotti liikkuu jopa 16 km/h vasta valetulla betonilla samalla kun sen renkaat jättävät urat märkään materiaaliin.

Robotti navigoi itsenäisesti ja välttää esteet, kuten raudoitustangot, käyttämällä Lidar-valotutkaa, ultraäänisensoreita, kameroita ja inertiamittausyksikköä. Se pystyy myös mittaamaan betonin kovuuden varmistaen, että materiaali on riittävän lujaa kestämään robotin kymmenen kilon painon, mutta tarpeeksi pehmeää luodakseen vähintään kuuden millimetrin syviä uria.

Itonen mukaan robotti vähentää betoniraudoituksen tarvetta jopa 30 prosenttia ja nopeuttaa uritukseen kuluvaa aikaa jopa 85 prosenttia.

Betonin valaminen

Jos betonia valaessa tehdään liian syviä kerroksia, kuivuneeseen materiaaliin syntyy halkeamia. Tämän takia betoni kaadetaan yleensä peräkkäisiin kerroksiin, joista kukin kaadetaan vasta, kun alla oleva kerros on kovettunut.

Lähestymistapa aiheuttaa kuitenkin ongelmia kerrosten liitoskohtien kestävyydelle. Tämä ongelma on puolestaan ratkaistu lisäämällä raudoitusta vahvistamaan rakennelmaa.

Mikäli raudoituksen kustannuksia ja painoa on haluttu vähentää, työntekijät ovat painaneet pinnoille uria, tarjoten enemmän pinta-alaa seuraavan kerroksen tarttumista varten.

Käsin tehtävä uritus on kuitenkin lisännyt työtunteja ja samalla nostanut kustannuksia.

Itonen betonirobotti on kehitetty ratkaisemaan tämä ongelma.

Robotti on ehdolla CES (Consumer Electronics Show) 2025 innovaatiopalkinnon saajaksi. CES on maailman suurin teknologiatapahtuma. Se järjestetään tammikuussa 2025 Las Vegasissa.

Suomeenkin on tätä kirjoittaessa viimein tullut talvi. Talven mukana saapuu epäilemättä myös ­uusi kierros keskusteluja ­sähkön hinnasta ja siitä, miksi ”ongelmia ei ratkaista” rakentamalla lisää ydinvoimaa.

Keskustelun toistuvuus huomioiden onkin harmi, ettei eräästä naapurimaassamme elokuussa julkaistusta selvityksestä ole Suomessa uutisoitu laajemmin.

Kyseessä on Ruotsin hallituksen tilaama selvitys keinoista, joilla yksityiset sijoittajat saataisiin kiinnostumaan ydinvoiman rakentamisesta. Selvityksessä käydään yli 300 sivun verran läpi sekä syitä, miksi ydinvoima ei kiinnosta sijoittajia, että keinoja, joilla kiinnostus saataisiin herätettyä.

Taustalla on Ruotsin nykyisen hallituksen suuri suunnitelma korvata maan vanhenevat ydinreaktorit jopa kahdellatoista uudella reaktorilla, joista ensimmäisten toivotaan valmistuvan jo vuonna 2035.

Selvitys päätyy suosittelemaan massiivista tukipakettia ratkaisuksi ydinvoimarakentamisen mäkistarttiin. Valtio lainaisi kolme neljäsosaa neljän tai viiden ensimmäisen reaktorin rakentamiskustannuksista, antaisi tuotetulle sähkölle ennakoitua selvästi korkeamman takuuhinnan 40 vuoden ajaksi ja takaisi ­yksityisille ­sijoittajille käytännössä kaikissa tapauksissa jonkinlaisen tuoton sijoituksilleen.

Toiveena on, että ruotsalaiset veronmaksajat maksaisivat valitun reaktorimallin tuotekehityksen markkinaehtoisesti kilpailukykyiseksi tuotteeksi, jota yksityiset sijoittajat sen jälkeen rakentaisivat ilman valtion tukea.

Minimisijoitus, jos kaikki menee selvityksessä hivenen optimistisesti arvioitujen hintojen ja aikataulun mukaan, vaatisi Ruotsin valtiota ­ottamaan 25 miljardia euroa velkaa.

Vaikka olen jopa osoittanut mieltä ydinvoiman puolesta, kokonaisuutena en tarjousta hyväksyisi. Energia-alalla on nyt tapahtumassa hyvin paljon, hyvin nopeasti. Vaikka selvityksen optimismille aikataulujen ja kustannusten suhteen löytyisikin katetta, en siltikään löisi omalla rahallani vetoa sen puolesta, että hankkeet olisivat kannattavia – tai veronmaksajan näkökulmasta järkeviä.

Mäkistarttiin vaadittava panostus on yksittäiselle pienehkölle maalle yksinkertaisesti hyvin suuri. Suurin hyötyjä olisi reaktorin valmistaja, varmasti ulkomainen ja todennäköisesti Euroopan ulkopuolinen yritys, jonka tuotekehityksen veronmaksajat asiallisesti ottaen maksaisivat.

Hankkeessa voisi olla paljonkin järkeä, jos se tehtäisiin yhteiseurooppalaisena projektina. Mutta voi olla, että ydinvoimasta on vain tullut liian suurta pienille maille.

Lue myös:

Espanjalaisen Córdoban yliopiston tutkijat huomasivat, että oliivipuiden yhteyteen asennetut aurinkopaneelit parantavat sekä öljyn- että sähköntuotantoa.

Tutkijat kehittivät simulointityökalun, jonka avulla ideaa testattiin ennen kuin se saatetaan käytäntöön. Näin säästetään aikaa ja rahaa.

Tutkijat halusivat simulaatiollaan osoittaa, että aurinkovoimala voi toimia oliivitarhan yhteydessä. Kyseessä on esimerkki niin kutsutusta aurinkomaataloudesta (engl. agrivoltaics).

Aurinkomaatalous tarkoittaa, että samaa aluetta hyödynnetään aurinkosähkön tuotantoon ja maatalouteen. Ilmiö on saapunut hiljattain myös Suomeen.

Haihdunta parantaa paneelien tehokkuutta

Simuloinneissa oliivipuiden väleihin asetettiin aurinkopaneeleita, jotta tutkijat saivat laskettua, kuinka paljon aurinkopaneelit keräävät säteilyä. Jos tavoitteena on optimoida maankäyttöä, malli on toimiva.

Tutkimustulosten perusteella yhteistuotanto on tehokkaampaa. Näin siksi, että aurinkopaneelit suojaavat oliivipuita tuulelta. Paneelit eivät myöskään kilpaile oliivipuiden kanssa vedestä.

Samalla puiden kokonaishaihdunta laskee paneelien lämpötilaa, mikä parantaa tehokkuutta ja lisää energiantuotantoa.

Mallinnuksessa aurinkopaneelien ominaisuuksia on helppo muuttaa. Tulosten analysointi auttaa tutkijoita löytämään parhaan mahdollisen järjestelmän.

Tutkijat huomauttavat, että aurinkomaatalous voi aiheuttaa myös ongelmia esimerkiksi silloin, kun oliivipuita täytyy hoitaa. Tiheään asennetut paneelit voivat vaikeuttaa työntekijöiden tai koneiden pääsyä alueelle.

Simulaatioiden perusteella kymmenen metrin välein istutetut oliivipuut ja kolmen metrin korkeuteen asennetut kolme metriä leveät aurinkopaneelit tuottivat vuodessa 789 kiloa oliiviöljyä ja 891 megawattituntia sähköä hehtaaria kohden.

Robottimekaanikko voi pian korjata vioittuneita satelliitteja kiertoradalla. Nyt US Naval Research Laboratory (NRL) tiedottaa, että insinöörit ovat saaneet kehitystyönsä valmiiksi.

Robottihankeen on rahoittanut Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio Darpa.

Robotti toimitettiin Darpan kaupalliselle yhteistyökumppanille Northrop Grummanin Space Logistics -tytäryhtiölle. Hyötykuorma, eli tässä tapauksessa robottikädet, integroidaan yhtiön Mission Robotics Vehicle -satelliitin alustaan.

Robottia on hiljattain testattu lämpötyhjiössä, jossa se altistettiin kiertoradan olosuhteille.

Robotti tullaan laukaisemaan geostationaariselle kiertoradalle, joka on 35 786 kilometrin korkeudessa. Se on suosittu kiertorata tietoliikennesatelliiteille.

Robotin toivotaan laskevan satelliittioperaattoreille aiheutuvia kustannuksia.

Kymmenen vuoden urakka

Tällä hetkellä satelliitteja ei kiertoradalla korjata tai päivitetä. Siksi satelliitteihin pakataan esimerkiksi varajärjestelmiä sekä -polttoainetta. Se taas lisää satelliitin massaa ja kustannuksia.

Jos NRL:n projekti onnistuu, satelliittien käyttöikä pitenee merkittävästi, projektin valvoja Bernie Kelm kertoo tiedotteessa.

”Armeija korjaa säännöllisesti rikkoutuneita lentokoneita, tankkeja, laivoja ja kuorma-autoja. Päivitämme lentokoneet ja laivat uusimmilla tutkajärjestelmillä, tietokoneilla ja moottoreilla”, robotiikan ja autonomisten järjestelmien vanhempi tutkija Glen Henshaw sanoo.

Henshaw huomauttaa, että satelliitit ovat ainoita sen hintaluokan laitteita, joita ei korjata tai päivitetä, kun ne ovat käytössä.

Tutkijaryhmä on työskennellyt robotin parissa nyt kymmenen vuotta.

”Toivomme, että tämä johtaa lopulta avaruusaluksiin, jotka ovat modulaarisempia ja helpompia ylläpitää”, Henshaw sanoo.

Satelliitti ja robottimekaanikko laukaistaan todennäköisesti vuoden 2026 aikana.