Moni työnhakija käyttää tekoälyä työhakemuksen tekemisessä. Tekoälyä käytetään rekrytoinnin apuna myös yrityksissä. Ihan pulmatonta se ei ole, sillä EU:n tekoälysäädös asettaa pian tiukat rajat sille, miten tekoälyä voi hyödyntää rekrytoinnissa.
EU:n tekoälysäädös astui voimaan elokuussa 2024, ja suurinta osaa säädöksen säännöistä aletaan soveltaa elokuussa 2026.
EU-säädöksessä tekoälyn käyttöä rekrytoinnissa ei kielletä, mutta se luokitellaan korkean riskin toiminnaksi, koska sillä voi olla vaikutuksia työnhakijoiden urakehitykseen ja toimeentuloon.
”Tekoäly voi auttaa rekrytoinnissa, jos sen käyttämä tieto on oikeaa ja se tekee tiedosta täysin oikeat päätökset huomioiden myös inhimilliset seikat. Jotta edes osa näistä toteutuu, rekrytoijan on oltava äärimmäisen tarkka siinä, millaisella tiedolla tekoälyn kouluttaa ja millaisilla komennoilla sitä käyttää”, toteaa tuotepäällikkö Marko Siren rekrytointiyritys Laurasta. Yritys tarjoaa rekrytointijärjestelmiä yrityksille.
Hänen mukaansa tekoälyä käytetään nykyään muun muassa työpaikkailmoitusten laadinnassa ja hakijaviestinnän apurina.
”Hakijoiden arvioinnissa sen käyttö kiinnostaa kovasti, etenkin kun puhutaan suurten hakijamäärien rekrytoinneista. Aihe herättää vielä epävarmuutta juuri EU-säädöksen takia. Olen kuullut, että esimerkiksi Britanniassa tekoälyä hyödynnetään hakijoiden alkukarsinassa”, Siren kertoo.
Hänen mukaansa tekoälyn tekemät tulkinnat voivat kuitenkin johtaa syrjintään ja sopivan henkilön huomaamatta jäämiseen hakuprosessissa.
”Iso riski on siinä, miten tekoäly erottaa yrityksen ominaispiirteet. Sama tehtävänkuvaus voi merkitä eri yrityksissä erilaisia töitä. EU:n tekoälysäädöksessä hakemusten lajittelu ja karsinta tekoälyn avulla on erittäin tiukasti säänneltyä ja rajoitettua”, Siren sanoo.
Tietosuoja-asetus rajoittaa
Tekoälysäädöksen lisäksi automatiikan hyödyntämistä rekrytoinnissa rajaa tietosuoja-asetus ja sen automaattista profilointia ja päätöksentekoa koskevat säännöt.
Jos luonnollinen ihminen ei osallistu päätöksentekoon, kyse on automaattisesta päätöksenteosta. Jos tekoäly esimerkiksi listaa hakijat järjestykseen hakudokumenttien perusteella, syntyy automaattisesti muodostunut suositus hakijoista.
”Vaikka ihminen tekisi varsinaisen päätöksen sopivimman hakijan palkkaamisesta, karsiutuneiden hakijoiden osalta karsimispäätös voi jäädä pelkästään tekoälyn tekemäksi”, Siren toteaa.
Samanlainen ongelma liittyy kaikkeen automatisoituun hakudokumenttien läpikäyntiin. ”Automaattista cv-käsittelyä on jo käytössä. Jos hakijan cv käydään läpi automatiikalla ja hän tulee hylätyksi ja kokee tulleensa kaltoinkohdelluksi, hakija voi tehdä valituksen tietosuojavaltuutetulle. Eli rekrytoijan on otettava sekä tekoälysäädös että tietosuoja-asetus huomioon”, Siren neuvoo.
Hakijalle tulee kertoa, jos päätös on perustunut automaattiseen päätöksentekoon ja tietosuoja-asetuksen kautta hakijalta on myös pyydettävä suostumus automaattiseen profilointiin.
Tekoälyn käytön ongelmat rekrytoinnissa
Sirenin mukaan tekoälyn käyttämiseen rekrytoinnin osana liittyy vielä useita ongelmia. Ensinnäkin, rekrytoijan tulee pystyä perustelemaan työnhakijalle tekoälyn perusteet päätökselle.
”Jos käy ilmi, että tekoälyn päättelyssä on ollut puutteita tai se on tulkinnut esimerkiksi työpaikkailmoituksessa annetun tehtävänimikkeen sisällön väärin, voi valituskierre viedä työnantajan oikeuteen”, arvioi Siren.
EU:n tekoälysäädös määrittää myös sakot, jotka yritystä uhkaavat tekoälyn väärinkäytöstä. Jos yritys on käyttänyt kokonaan kiellettyjä tekoälysovelluksia, sakon suuruus voi olla 7 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Jos yritys on syyllistynyt muihin tekoälysäädöksen rikkomuksiin, sakon suuruus on 3 prosenttia liikevaihdosta ja virheellisten tietojen toimittamisesta sakko on 1,5 prosenttia.
Maailmalla kokonaisia hr-tiimejä on irtisanottu automaattisen hakijakarsinnan ongelmien vuoksi.
Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi työpaikkailmoituksen kirjoittamiseen, mutta myös tästä on kerrottava hakijoille. Jos tekoälyä hyödynnetään myös esimerkiksi hakijoille rekrytointiprosessin aikana lähetettävien viestien kirjoittamiseen, siitäkin on kerrottava avoimesti.
