Uutiset ja blogit

Epäluottamusta, muutosvastarintaa, ristiriitoja. Näitä ongelmia kohdataan monilla työpaikoilla Suomessa. Yksi syy pulmiin on se, että useilla johtajilla ei ole riittävää käsitystä siitä, mitä yrityksen niin sanotulla ruohonjuuritasolla tehdään.

Yrityksissä on iso ammattiryhmä, jonka ääntä ei kuulla, nimittäin duunarit. Näin toteaa tietokirjailija Marjo Pihlajaniemi. Hän haastatteli kirjaansa varten yli 20 duunaria tavoitteenaan selvittää, miten duunareita pitäisi johtaa ja miksi niin monet yritysten muutokset epäonnistuvat.

”Aina kun organisaatioilla menee muutokset pieleen, sanotaan, että se johtuu siitä, että oli muutosvastarintaa. Mutta muutosvastarinta on yleensä oire jostain”, sanoo Pihlajaniemi.

Vuonna 2023 Suomessa oli 687000 työntekijäasemassa työskentelevää henkilöä, eli kolmannes työllisistä on duunareita – eräiden selvitysten mukaan jopa puolet työntekijöistä Suomessa identifioi itsensä duunareiksi. Duunarille ei ole mitään yksiselitteistä määritelmää. Pihlajaniemen mukaan yleensä käsite viittaa palkkatyössä olevaan henkilöön, joka ei itse omista tuotantovälineitä ja suorittaa työtehtäväänsä jonkun muun suunnitteleman raamin sisällä.

Duunarin voi määritellä myös yrityksen hierarkian kautta.

”He ovat siellä kauimpana johdosta”, kuvaa Pihlajaniemi.

Ja juuri tästä syntyy ongelma. Koska duunarit ovat kaukana johdosta päivittäisessä työssä, heidät helposti sivuutetaan päätöksenteossa. Kuitenkin, muutoksia on yrityksissä vaikea saada onnistumaan, jos ihmiset eivät ymmärrä, sitoudu tai ole mukana niissä.

Ammattijohtaminen voi syventää ongelmaa

Johtaminen on yhä useammin ammatti, jota tekee ammattijohtaja. Se voi lisätä kuilua duunareiden ja johdon välillä.

”Aiemmin tehtiin ensin perustavanlaatuisia yrityksen työtehtäviä ennen kuin noustiin johtoon. Nykyään on tyypillistä, että tullaan johtoon täysin ulkopuolelta, tuntematta alaa. Se aiheuttaa ongelman, koska hyvin vähän ihmisten työnkuvasta saa selville lukemalla mitä työnkuvassa tai -sopimuksessa lukee. On vaikea johtaa ihmisiä, jos ei tiedä, mitä arki on”, sanoo Pihlajaniemi.

Ilmarisen työkykyjohtamisen palvelujen osastonjohtaja Kati Huoponen ajattelee, että on johtajalta iso päätös olla tutustumatta syvällisesti yrityksen erilaisiin työtehtäviin. ”Se vääjäämättä aiheuttaa tietynlaista vastakkainasettelua”, sanoo Huoponen.

Huoponen ja Pihlajaniemi keskustelevat aiheesta Tänään töissä -podcastissa.

Säännöllinen vuoropuhelu työntekijöiden kanssa kannattaa laittaa sisään johtamisen rakenteisiin. ”Duunarit tekevät päivittäin satoja päätöksiä, joilla on vaikutusta yritykseen. Millä perusteella ne ihmiset tekevät ne päätökset, miten ne itse näkevät, missä on isoja ongelmia?”, kuvailee Pihlajaniemi.

Jos keskusteluyhteyttä ei ole, voi olla vaikea nähdä, miltä johdossa tehty päätös näyttää duunarin näkökulmasta.

Keskusteluyhteys ei välttämättä synny hetkessä. Sen synnyttämiseen kannattaa kuitenkin käyttää aikaa. ”Se tuo ihmisille työn merkityksellisyyden tunnetta, arvostuksen tunnetta, eli sitä tunnetta, että ymmärretään, että jokainen on itse asiassa oman työnsä paras osaaja”, sanoo Huoponen.

Halvempia kuin konsultit

Pihlajaniemen mukaan yritykset säästäisivät myös selvää rahaa kysymällä työntekijöiden näkemyksiä.

”Johtajat helposti esimerkiksi palkkaavat konsultin, joka katsoo ulkopuolelta asioita. Heillä on talo täynnä sisäisiä konsultteja, jotka katsovat johtamista ja talon tapaa tehdä asioita, johdon näkökulman ulkopuolelta. Se on johtajalle ihan älyttömän arvokasta saada nämä kokemukset tietoon”, sanoo Pihlajaniemi.

Työpaikoilla on käytössä paljon menetelmiä, joilla työntekijöiden näkemyksiä kerätään. Osa niistä kuitenkin sulkee ulos duunarit. Esimerkiksi kokous-sanan käyttö voi saada duunariasemassa olevan työntekijän varpailleen. Lisäksi joskus huomiotta jää, että kaikki työntekijät eivät istu työpäiviään tietokoneella, jolloin viestintä voi mennä ohi.

Pihlajaniemi kertoo, että moni duunari haluaisi mieluiten kuulla tärkeät asiat ihmiseltä.

”Se on vähän ehkä perinteistä, kun meillä on kaikkia hienoja uusia viestintävälineitä, mutta usein tieto edelleen halutaan mahdollisimman konkreettisesti puheena suoraan ihmiseltä toiselle”, sanoo Pihlajaniemi.

Kati Huoponen muistuttaa, että lähtökohtaisesti johtaminen ei saisi olla erilaista eri työntekijäryhmille, vaan samat pelisäännöt pätevät niin duunareihin kuin asiantuntijoihin.

”On se sitten asiantuntija tai duunari, niin molemmissa tilanteissa kyseinen henkilö on sen oman työnsä paras asiantuntija. Molemmissa tilanteissa molemmilla on oikeus hyvään johtamiseen ja sitä kautta, että siinä olisi johtamisen näkökulmasta erilaista latausta riippuen kohderyhmästä, niin ei saisi olla”, sanoo Huoponen.

Ikävätkin muutokset helpottuvat

Myös ikäviä päätöksiä voi tehdä niin, että työntekijät ymmärtävät ne.

”Koskaan ei ole tavoitteena varmastikaan se, että konsensus syntyy ja tehdään sellaisia päätöksiä, että ne eivät jotakuta kirpaisisi. Siinä oleellista on asioiden perusteleminen. Miksi, miksi, miksi on jokaisella huulilla varmasti”, kuvailee Kati Huoponen.

Luottamusta on mahdollista rakentaa vaikeinakin aikoina esimerkiksi jakamalla tietoa.

”Kirjassa on yksi esimerkki vähennystarpeisista muutosneuvotteluista, joissa haastateltava sanoi, että kun se tulos tuli, niin kaikki vain totesivat, että selvä, eivät hekään nähneet mitään muuta vaihtoehtoa. Ja se johtui siitä, että firmassa jaettiin tosi paljon tietoa taloudellisesta tilanteesta kaikille työntekijöille”, Pihlajaniemi kertoo.

Hallitus järjesti tiistaina kello 14 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan tiedotustilaisuuden. Iltalehti ja MTV uutisoivat etukäteen, että tiedotustilaisuudessa kerrotaan jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta koskevan selvityksen valmistumisesta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi tiedotustilaisuudessa, että hallitus on tehnyt päätöksen puolustusmenojen kasvattamisesta vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Samalla käynnistyy maavoimien uudistaminen.

”Esitämme myös, että Suomi käynnistää valmistelut jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtisanomiseksi. Esitys perustuu sotilaalliseen neuvoon ja harkintaan”, Orpo sanoi.

Tallenteen tiedotustilaisuudesta voit katsoa alta:

Orpon mukaan miinakysymykselle on tukea myös oppositiosta.

Seuraavaksi tehdään hallituksen esitys, joka käsitellään eduskunnassa. Suuressa salissa asia käsitellään yksinkertaisella enemmistöllä, esitys menee presidentin vahvistettavaksi ja sen jälkeen alkaa irtautumisen kansainvälinen puoli. Esitys valmistellaan ulkoministeriön johdolla.

”Jos hyvin käy, ennen eduskunnan kesätaukoa on esitys sisällä”, ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoi.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan puolustusmenojen nostaminen kolmeen prosenttiin on mittaluokaltaan ennennäkemätön panostus.

”Rahallisesti puhumme noin kolmen miljardin euron lisäyksestä puolustushallinnon rahoitukseen vuoteen 2029 mennessä. Kyse on paitsi toimintamenojen kasvattamisesta, erityisesti ja ennen kaikkea materiaalihankinnoista”, Purra sanoi.

Purra sanoi pitävänsä valtiovarainministerinä paketin mittaluokkaa valtavana vaikeassa julkisen talouden tilanteessa.

”Puhumme nyt valtion ydintehtävän resursoinnista. Suomalaisten turvallisuudesta”, Purra sanoi.

Nyt päätetyt uudet resurssit kohdentuvat maavoimiin. Uusien suorituskykyjen hankinta voidaan Purran mukaan aloittaa lähes välittömästi. Hyväksi käytetään budjettijoustoja sekä jo myönnettyjä siirtomäärärahoja.

”On kuitenkin selvää, että uusien hankintojen myötä kulujen realisoituessa meidän on löydettävä budjetista tilaa, jotta emme kasvata valtion velanottoa, vaikka tämän vaalikauden kehykseen tämän päivän päätökset eivät juuri vaikuta”, Purra sanoi.

Purra sanoi arvioineensa, että velkasuhteen saaminen laskuun ”jonkinlaisella talouskasvulla” ja puolustukseen kohdistuvilla lisätarpeilla voi tarkoittaa kymmenen miljardin sopeutuksia seuraavalle hallituskaudelle.

Hallitus sopi myös suojelupoliisin, poliisin valmiusyksikön ja Rajavartiolaitoksen pysyvästä rahoituksen lisäämisestä.

Paikalla tiedotustilaisuudessa ovat pääministeri Orpo, valtiovarainministeri Purra, opetusministeri Anders Adlercreutz (r) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Tilaisuudessa ovat paikalla myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok).

MTV:n ja Iltalehden mukaan pääministeri Orpo kutsui aamulla eduskuntapuolueiden edustajat keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Baltian maat ja Puola kertoivat maaliskuussa, että ne irtautuvat jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) sanoi tuolloin, että asian käsittely etenee myös Suomessa kevään kuluessa.

Suomi liittyi Ottawan sopimukseen marraskuussa 2011.

Malesian pääkaupunki Kuala Lumpurin laitamilla sattui tiistaina 1. huhtikuuta aamulla paikallista aikaa vakavahko teollisuusonnettomuus. Paikallinen maakaasulinja räjähti, mistä singahti ilmoille valtaisa tulipallo, uutistoimisto AP kertoo.

Ensi räjähdyksen jälkeen tuli roihusi useita tunteja ennen kuin se saatiin sammumaan. Liekit löivät taivaalle parhaimmillaan ainakin 50 metriä korkeina.

Ainakin 145 ihmistä on loukkaantunut, ja noin sata ihmistä oli yhä sairaalassa iltapäivällä 1. huhtikuuta Suomen aikaa eli myöhäisillalla Malesian aikaa.

Onnettomuudessa vahingoittui 190 taloa. Alue on eristetty 290 metrin säteellä. Maakaasulinjan omistaa öljy-yhtiö Petronas.

Kuala Lumpurin kaupunkiseudun taajama-alueella asuu 8,4 miljoonaa ihmistä.

Vantaan Aviapoliksessa sijaitsevalle alueelle rakennetaan uusi Annefredin asuinalue, jonne on tarkoitus tehdä asuntoja noin 2 000 asukkaalle.

Suomalainen asuntotoimija Avain Yhtiöt on ostanut maa-alueen eläkevakuutusyhtiö Veritakselta. Kauppa koskee noin 43 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeutta, mikä kasvattaa Avain Yhtiöiden kokonaisrakennusoikeuden alueella noin 64 000 kerrosneliömetriin. Ensimmäisten kohteiden rakentaminen alkaa arviolta loppuvuodesta 2025. Koko hankkeen kesto on noin viisi vuotta.

”Tämä on Avain Yhtiöiden historian toistaiseksi suurin yksittäinen maanhankinta”, sanoo tiedotteessa Avain Yhtiöiden toimitusjohtaja Perttu Liukku.

Nimensä uusi alue on saanut aikoinaan samalla paikalla sijainneesta Annefredin tilasta. Alue sijoittuu Vantaan Veromiehen kaupunginosaan, Kehä III:n ja Tuusulanväylän kainaloon.

Uusi asuinalue sijaitsee tulevan Vantaan ratikkareitin varrella. Raitiotien on määrä valmistua vuoteen 2029 mennessä.

Vähähiilisyys on yksi uuden alueen suunnittelun kantavista teemoista. Kaikki Avain Yhtiöiden uudiskohteet rakennetaan lähtökohtaisesti A-energialuokkaan, ja rakennusmateriaalina käytetään pääsääntöisesti Suomen vähähiilisimpiä betonielementtejä.

Lue lisää:

Puolustusinvestointiensa kasvattamisesta taannoin kertonut Tanska on liittynyt monikansalliseen Common Armoured Vehicle System (CAVS) -ajoneuvohankkeeseen ja allekirjoittanut hankkeen Technical Arrangement -sopimuksen, Patria tiedottaa.

Sopimus on ensimmäinen kolmesta vaiheesta, jotka mahdollistavat Patria 6x6 CAVS -panssariajoneuvojen sarjahankinnat. Puolustusministeriön mukaan Tanskan suunnitelmana on hankkia yhteensä 130 kappaletta CAVS-ajoneuvoja Patrialta.

Tanska liittyy yhteishankkeeseen viidentenä maana Suomen, Latvian, Ruotsin ja Saksan jälkeen.

“Patria on tyytyväinen Tanskan nopeasta päätöksestä liittyä CAVS-hankkeeseen. Jatkuvasti kehittyvä eurooppalainen turvallisuusympäristö on johtanut siihen, että tarvitaan paljon monikansallista yhteistyötä, joka parantaa yhteentoimivuutta ja toimitusvarmuutta liittokunnan sisällä. EU:n EDIRPA:n (European Defence Industry Reinforcement through common Procurement Act) tukema CAVS-yhteishanke on erinomainen esimerkki siitä, miten voidaan luoda tarvittavia yhteisiä valmiuksia nopeasti ja kustannustehokkaasti", sanoo Patrian Pohjoismaiden markkina-alueen johtaja Mats Warstedt tiedotteessa.

CAVS-hankkeessa panssaroitujen 6x6 -ajoneuvojen järjestelmän kehitystä johtaa Patria, joka on saanut tilauksia jo yli 850 Patria 6x6 –ajoneuvosta ja on toimittanut yli 200 ajoneuvoa. Hanke on avoin Euroopan maille, joilla on samankaltaiset vaatimukset, muiden osallistuvien maiden hyväksynnällä.

Puolustusministeriön mukaan Tanska kertoo tulevan CAVS-panssariajoneuvohankinnan vahvistavan maan kansallista puolustuskykyä. Suunnitelmana on hankkia yhteensä 130 kappaletta CAVS-ajoneuvoja Patrialta.

”CAVS-ohjelma on Suomen puolustushallinnon ja puolustusteollisuuden yhteistyön menestystarina. Se alkoi Suomen ja Latvian puolustusministeriöiden välisenä, ja on nyt kasvanut myös ministeriön tehokkaiden vienninedistämistoimenpiteiden ansiosta monikansalliseksi, merkittäväksi eurooppalaiseksi ohjelmaksi. Tanska on erittäin tervetullut yhteistyöhön mukaan”, toteaa puolestaan puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ministeriön tiedotteessa.

Lue myös:

Kolme vuotta sitten valmistuneessa Matinkylän uimahallissa tehdään ensi kesänä jälleen huoltotöitä, Länsiväylä kertoo. Uimahalli on kesä- ja heinäkuun suljettuna.

Länsiväylän tietojen mukaan muun muassa uimahallin pukuhuonetilan lattiaa joudutaan piikkaamaan auki viemäröinnin korjaamiseksi.

Espoon tilapalvelut vahvisti lehdelle, että uimahallissa urakoidaan kesällä ”takuuaikaisia korjauksia ja takuuaikana ilmenneitä lisäkorjauksia”. Listalla ovat muun muassa viemäröinnin kunnostaminen ja ilmanvaihdon säätäminen ja huoltaminen. Myös pesutilojen seiniä uusitaan.

– Remonttitarve on tullut yllätyksenä, sillä Matinkylän uimahallia odottavat korjaukset eivät ole tyypillisiä muissa uimahalleissa, Länsiväylä kirjoittaa.

Toistuvia ongelmia

Matinkylän uimahalli on aiemminkin ollut otsikoissa remonttiensa vuoksi. 33 miljoonaa euroa maksanut uimahalli valmistui keväällä 2022.

Vuotta myöhemmin Iltalehti uutisoi, että hallin vakiokävijät ovat turhautuneita hallin jatkuviin pieniin vikoihin. Tuolloin muun muassa osa pukuhuoneiden kaappien lukoista oli rikki, eikä kylmäallas ollut käytössä. Samana keväänä myös yksi miesten saunoista oli pari viikkoa poissa käytöstä.

Loppuvuodesta 2023 uimahalli suljettiin huoltotöiden vuoksi. Tuolloin korjauslistalla olivat hallin teräsaltaat.

Tuulivoimahankkeiden kehittäjä OX2 investoi 700 miljoonaa euroa kahteen tuulivoimapuistoon Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Ruotsalaisyhtiön mukaan kyseessä on suurin yksittäinen Suomessa tehty uusiutuvan energian investointipäätös sekä suurin Pohjoismaissa tehty uusiutuvan energian investointipäätös vuoden 2022 jälkeen.

Rajamäenkylän tuulivoimapuisto sijaitsee Karijoen ja Isojoen kuntien alueella Etelä-Pohjanmaalla ja Honkakankaan tuulipuisto Halsualla Keski-Pohjanmaalla. Molemmissa hankkeissa rakennustyöt ovat alkaneet kiviainesten louhinnalla. Työt jatkuvat puuston poistolla ja maanrakennustöillä.

Hankekokonaisuuden nimellisteho on yhteensä noin 472 megawattia, ja valmistuttuaan tuulipuistot tuottavat vuosittain yhteensä noin 1,6 terawattituntia sähköenergiaa.

OX2 Finlandin maajohtaja Veli-Pekka Alkula uskoo investointipäätöksen olevan rohkaiseva viesti myös sähkön kulutusinvestointeja suunnitteleville toimijoille. Kummallakin hankkeella on yhtiön mukaan pitkäaikainen PPA- eli sähkönostosopimus kansainvälisesti toimivan yrityksen kanssa.

Tuulipuistojen arvioidut käyttöönottoajat ovat vuosina 2027 ja 2028.