Vuonna 2008 nykyinen Fortumin suurasiakkaat ja markkinat -yksikön johtaja Simon-Erik Ollus kirjoitti EVA:lle raportin ”Venäläinen kapitalismi ja Suomi”, jossa käytiin läpi venäläisjohtoisia yrityksiä Suomessa. Vielä raportin valmistumisen aikaan kaikilla 20 suurimman yrityksen listalle yltäneillä yrityksillä oli useamman miljoonan euron liikevaihto.
Nyt listatuista yrityksistä laajamittaisesti toimii Suomessa enää kolme venäläisomistuksessa olevaa yhtiötä: Teboil, Norilsk Nickel ja Tournoruss. Suurista venäläisomisteisista yhtiöistä viimeisimpänä lopetti sähköyhtiö RAO Nordic, joka on kertonut lopettaneensa liiketoimintansa keväällä vuonna 2022.
Talouselämä selvitti, miten yhtiöiden talous on kehittynyt hyökkäyssodan jälkeen. Vuosi on ollut kaikille yhtiöille haastava, ja niiden liikevaihdot ovat notkahtaneet huomattavasti vuodesta 2022 vuoteen 2023.
1. Teboil
Teboilin emoyhtiö on Lukoil International ja koko konsernin ylin emoyhtiö Moskovassa toimiva PJSC LUKOIL.
Teboilin Suomen-yhtiön liikevaihto putosi vuonna 2023 jopa 29 prosenttia edellisestä vuodesta ja toiminta saatettiin pidettyä juuri ja juuri kannattavina. Yhtiön aiemmin maksama tasainen osinkovirta tyrehtyi.
Myös Teboilin henkilöstön määrä on vähentynyt tasaista tahtia ja yrittäjävetoisia huoltoasemia on lakkautettu. Ero suurten ja pienten asemien välillä on suuri: Teboil-huoltoasemia on boikotoitu Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ja Talouselämä selvitti aiemmin, että boikottien vaikutus suurimpiin Teboil-asemiin on ollut vähäinen.
"Ulkoinen paine Yhtiötä kohtaan jatkui, vaikka Yhtiötä tai sen lopullista omistajaa ei mainittu missään Ukrainan sodan alkamisen jälkeen asetetuissa sanktiopaketeissa", todetaan kuitenkin Teboilin tuoreessa toimintakertomuksessa.
Vuoden 2022 tilinpäätöksessään Teboil vielä kaunisteli viestiään Venäjän hyökkäyksestä ja Ukrainan sotaa nimitettiin Venäjän hallintoa myötäillen ”Ukrainassa jatkuvaksi sotilaalliseksi konfliktiksi.”
Vuoden 2023 toimintakertomuksessa puhutaan kuitenkin sodasta.
Teboil mainitsee toimintakertomuksessaan, että ei hanki öljytuotteita Venäjältä, ja ylipäätään yhtiö painottaa toimivansa paikallisen sääntelyn mukaan.
2. Nornickel Harjavalta
Nornickel Harjavalta kuuluu Norilsk Nickel -konsernin Norilsk Nickel Holdings -alakonserniin. Sen emoyhtiö on PJSC MMC Norilsk Nickel, jonka kotipaikka on Venäjä.
Siinä missä Teboilin omistaja ei ole pakotteiden piirissä, Norilsk Nickel -konsernin suurin omistaja on Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva oligarkki Vladimir Potanin, joka on pakotteiden piirissä Britanniassa.
Yhtiöllä on kuitenkin keskeinen rooli Euroopan nikkelintuotannossa. Talouselämä on kertonut aiemmin, että vuonna 2021 noin 27 prosenttia Euroopan nikkelituonnista oli peräisin Norilsk Nickeliltä.
Myös Harjavallassa käytetty nikkeli tulee Venäjältä ja nikkelin kuljetuksia Suomen puolella on hoitanut Nurminen Logisticsin tytäryhtiö North Rail. Nurminen Logisticsin Olli Pohjanvirta on kertonut Talouselämälle, että ”kansallisella tasolla on tuotu ilmi”, että kuljetukset täytyy saada jatkumaan.
Nornickel Harjavalta kertoo tilinpäätöksessään, että ”yhtiö on sitoutunut pitkäaikaisella sopimuksella” toimittamaan nikkeliä ja kobolttia myös BASF:in akkumateriaalitehtaalle tehtaan toiminnan käynnistyessä.
Kun VTV tarkasti aiemmin tänä vuonna kansallisen akkustrategian toteutumista, se kiinnitti huomiota Kiina-riskiin, mutta Nornickeliä ei mainittu lainkaan tarkastusraportissa.
Nornickelin kannattavuudessa ei näkynyt notkahdusta, mutta sen liikevaihto putosi edellisvuodesta jopa reilut 35 prosenttia ja osinkovirrat tyrehtyivät Teboilin tavoin myös Nornickelillä. Yhtiö kertoo tilinpäätöksessään, että liikevaihdon putoamisen taustalla oli myyntimäärien vähenemisen lisäksi myös metallien maailmanmarkkinahintojen lasku.
3. Tournorruss
Tournorruss on etenkin nykyisellä hieman yli neljän miljoonan euron liikevaihdollaan selvästi Teboilia ja Nornickeliä pienempi toimija. Yhtiön tilinpäätöksestä ei käy ilmi, että se kuuluisi suureen monikansalliseen konserniin.
Matkailualan yrityksen liikevaihto romahti 90 prosenttia jo ensimmäisenä koronavuonna 2020. Liikevaihto elpyi hieman vuosien 2020 ja 2022 välillä, mutta se ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle, jolloin liikevaihto ylsi jopa 30 miljoonaan euroon. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen Venäjältä Suomeen kohdistuvan matkailun romahduksen myötä Tournorussin liikevaihto notkahti jälleen 25 prosenttia.
Suhteessa tuloksentekokykyyn yhtiöstä on maksettu ulos reippaasti osinkoa.
Tournoruss maksoi vuoden 2023 aikana edellisen vuoden tuloksestaan puoli miljoonaa euroa osinkoina ja ehdottaa vuoden 2023 tuloksesta maksettavan vielä 100 000 euroa osinkoa, vaikka liiketoiminnan laajuus ja tuloksentekokyky ovat heikentyneet selvästi.
Yhtiö ei kommentoi tilinpäätöksessään Venäjältä Suomeen kohdistuvia matkoja järjestäneen yrityksensä liiketoiminnan edellytyksiä nykyisessä markkinaympäristössä.