Uutiset ja blogit

Etätyökeskustelu on vinksahtanut kummallisesti sijoiltaan. Näin arvioi henkilöstö- ja palkkahallinnon ratkaisuja tarjoavan SD Worxin Suomen-maajohtaja Mikko Uotila.

Erityisen turhauttavaksi hän kokee viime aikoina päätään nostaneen väittelyn niin sanotusta toimistopakosta.

"Toimistopakkokeskustelu on kaikuja sellaisesta menneestä kellokorttiajasta, jossa työntekijän suoriutumista mitattiin työpaikalla vietetyn ajan perusteella”, Uotila sanoo.

Etätyö vyöryi suomalaiseen työelämään koronan jälkeen. Erityisesti asiantuntijatehtävissä etä- ja läsnätyötä yhdistelevä hybridityö on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tilastokeskuksen mukaan etätöitä teki viime vuonna runsas kolmannes kaikista palkansaajista.

Syksyn aikana etätyöstä on vaahdottu poikkeuksellisen paljon. Kiinteistöyhtiö Spondan toimitusjohtaja vaati Helsingin Sanomissa suomalaisia palaamaan työpaikoilleen. Työterveyslaitoksen pääjohtaja puolestaan on arvellut, että yritysjohto on menettänyt valtaansa asiantuntijatyöntekijöille, kun etätyöhön on luisuttu ilman selkeitä päätöksiä.

Kansainvälisistä suuryhtiöstä ainakin Amazon on kutsunut työntekijät takaisin toimistolle. Vastakkaista kantaa edustaa esimerkiksi Microsoft, joka on sallinut täyden etätyön.

Lähes 30 maassa toimivan SD Worxin johtaja äimistelee keskustelua erityisesti suomalaisessa kontekstissa. Etätyöskentelyä tuskin voi syyttää talouden isoista ongelmista, vaikka sellainenkin syy-yhteys on ollut esillä keskustelussa.

"Suomen tuottavuus ei ole kasvanut 15 vuoteen ja kansantalous on polkenut kutakuinkin paikallaan”, hän sanoo.

Uotilan mukaan ongelmia ei ratkota kiistelemällä läsnä- ja etätyön paremmuudesta.

”Jos yritykset ja työntekijät yhdessä luopuisivat vanhasta kellokorttimentaliteetista ja työpaikoilla keskityttäisiin siihen, mitä oikeasti saadaan yhdessä aikaan."

Kellokorttimentaalista luopuminen ei hänen mukaansa tarkoita, että työajan seuranta pitäisi heittää romukoppaan tai että työnantajalla ei olisi oikeutta asettaa työajalle selkeitä raameja.

Tiimit päättävät

Uotilan oma belgialaislähtöinen työnantaja on ratkaissut kysymyksen antamalla kaikille tiimeille oikeuden päättää, missä töitä kulloinkin on viisainta tehdä.

”Uskon että tiimit tunnistavat parhaiten, että milloin on hyvä pitää kokous toimistolla sen sijaan, että työnantaja kertoisi, että tiistai ja torstai ovat pakollisia toimistopäiviä."

Uotilan mukaan perinteisen työajan seurannan ja valvonnan rinnalla tulisi kulkea tuottavuuden mittarointi. Uotilan edustama yritys myy ratkaisuja, joilla esimerkiksi työntekijän kuormittaneisuutta on mahdollista ennakoida ennen kuin tilanne tulee silmille.

Uotilan mukaan ratkaisu voi tunnistaa historiadatan perusteella, että nyt on tulossa jälleen tämä hetki kuukaudesta tai vuodesta, jolloin syntyy kuormitusta.

"Esimerkiksi työajan seurantatyökalu tuottaa tosi paljon arvokasta dataa, jolla työnantaja voi ennakkoon tunnistaa tuottavuuden esteitä ja eri avainprosessien pullonkauloja."

Saksan puolustusministeri Boris Pistorius uskoo, että Itämeren merikaapeleiden vaurioituminen on sabotaasin seurausta.

”Kukaan ei usko, että näitä kaapeleita katkottiin vahingossa.”

”En myöskään halua uskoa versioihin, että nämä olisivat ankkureita, jotka vahingossa aiheuttivat vahinkoa näiden kaapelien päällä”, Pistorius sanoi tiistaina Brysselissä ennen EU:n puolustusministerikokouksen alkua.

Pistorius korosti, että EU:n pitää pystyä vastaamaan tehokkaammin hybridi-iskuihin ja puolustamaan paremmin infrastruktuuriaan.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei halunnut lähteä Saksan kollegansa lailla ennakoimaan, onko kaapelirikossa kyse sabotaasista.

Häkkänen korosti, että asia on ensin tutkittava: ”ketkä alueella ovat liikkuneet ja mitä on tapahtunut”. Vasta sen jälkeen on johtopäätösten aika.

”En lähde ennakoimaan, mutta sillä vakavuudella me näitä tutkimme, että tässä on joku ulkopuolinen toimija. Tätä ei nyt luonnononnettomuutena pelkästään tutkita”, Häkkänen sanoi.

Puolustusministerin mukaan viimeaikaiset putki- ja kaapelihäiriöt eivät vaaranna yhteiskunnan toimintoja ja niiden ”vaikutukset ovat hyvin minimaalisia”.

Puhelu Putinille

Saksan puolustusministeri kommentoi Brysselissä myös liittokansleri Olaf Scholzin taannoista puhelua Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

Pistoriuksen mukaan puhelu oli hyödyllinen siinä mielessä, koska se oli konkreettinen todiste, että Vladimir Putin ei halua rauhaa. Tästä kertoo Pistoriuksen mukaan se, että Venäjä teki 24 tunnin kuluessa Scholzin puhelusta laajamittaisen iskun Ukrainan siviilikohteisiin.

”Nyt ole oikea aika puhua rauhasta”, Pistorius sanoi.

Ukraina-tuki

Ajankohtaisten asioiden ohella EU:n puolustusministerit keskustelevat tiistaina Brysselissä sotilaallisesta tuesta Ukrainalle.

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan kokouksen tärkein anti on sen sopimisessa, mitä EU tekee yhdessä Ukrainan tukemiseksi kaikissa eri tilanteissa, ja mitä lisätoimia Ukrainan auttamiseksi voidaan vielä tehdä.

EU:lla on ollut viime aikoina vaikeuksia useissa hankkeissa, joilla Ukrainaa on tarkoitus tukea. Erityisesti siksi, että Unkari on vastustanut niiden etenemistä.

EU-mailla on myös ollut eri käytäntöjä sen suhteen, minkälaisia rajoituksia Ukrainalle annetuille aseille on pantu. Esimerkiksi Suomi ei ole vaatinut minkäänlaisia käyttörajoituksia, toisin kuin Saksa.

Puolustusministeri Pistorius kertoi tiistaina, ettei Saksa ei ole aikeissa antaa Taurus-ohjuksiaan edelleenkään Ukrainalle.

Pistorius kuitenkin totesi, että Saksa lähetti viime viikolla 4 000 AI-dronea Ukrainaan, joiden avulla Ukraina pystyy puolustautumaan ja hyökkäämään tehokkaammin Venäjän kohteisiin.

Naton pääsihteeri Marki Rutte kertoi kokoukseen saapuessaan, että Naton yleislinjana on, että Ukrainalle toimitettaville aseille ei pitäisi panna mitään käyttörajoitteita, mutta jokainen jäsenmaa saa päättää itse.

Rutten mukaan Venäjä ei tule lopettamaan aggressiotaan, ja siksi Euroopan pitää varmistaa, että Ukraina säilyy – etenkin nyt, kun Kiina, Iran, Pohjois-Korea auttavat Venäjää.

Suomen suurin ammattiliitto Teollisuusliitto on antanut kuluneella viikolla viisi erillistä lakkovaroitusta työnseisauksista yksittäisille päiville joulukuun alkuun. Liitto on jokaisessa lakkovaroituksessa julkistanut myös yhtiöt ja toimipaikat, joita lakkovaroitus koskee.

Teollisuusliiton ilmoittamien lakkojen piirissä on 3. joulukuuta 24 toimipaikkaa, 4. joulukuuta 44 toimipaikkaa, 9. joulukuuta 54 toimipaikkaa, 10. joulukuuta 113 toimipaikkaa ja uusimmassa ilmoituksessa 11. joulukuuta pidettävässä lakossa 83 toimipaikkaa. Kaikki lakkopäivät kattavat koko vuorokauden.

Yhteenlaskettuna toimipaikkoja on näin ollen lakkojen piirissä 318. Monilta yrityksiltä lakon piiriin on listattu useampi toimipaikka, joten lakkojen piirissä olevien yritysten määrä on selvästi pienempi, noin 130.

Teollisuusliiton ohella samoille päiville ja pitkälti samoihin toimipaikkoihin omista työnseisauksista on ilmoittanut toimihenkilöiden ammattiliitto Pro. Perjantaina Pro ei ole vielä antanut lakkoilmoitusta viidennelle lakkopäivälle.

Pro ja Teollisuusliitto ovat perustelleet lakkoja sillä, että niiden sopimusneuvottelut uusista työehtosopimuksista Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Molempien liittojen työehtosopimukset teknologiateollisuudessa päättyvät marraskuun loppuun. Teollisuusliitto esitti viime viikolla julkisesti, että sen tavoitteena ovat kahdelle vuodelle jaksotettuina 10 prosentin palkankorotukset, minkä työnantajapuoli tyrmäsi epärealistisena tavoitteena.

Lakot eivät toteudu, jos uusista työehtosopimuksista päästään sopuun ennen kyseisiä päiviä.

Isoja pörssiyhtiöitä lakkojen kohteina

Lakkopäivät vaikuttavat moniin eri kokoluokkien ja toimialojen yrityksiin eri puolilla maata.

Pörssiyhtiöistä lakkovaroituksen piirissä on useita. 3. joulukuuta lakon kohteiksi on ilmoitettu Helsingin pörssin yhtiöistä satamalaiteyhtiö Kalmarin neljä toimipaikkaa, joista merkittävä on etenkin Tampereen innovaatiokeskus, ja metsäkonevalmistaja Keslan kolme toimipaikkaa mukaan lukien Ilomantsin-tehdas.

Toinen lakkopäivä 4. joulukuuta iskee pörssiyhtiöistä piirilevyvalmistaja Aspocompiin Oulussa, jossa yhtiön päätehdas sijaitsee. Saman päivän lakon piirissä on myös kiuasvalmistaja Harvian päätehdas- ja pääkonttoripaikka Muuramessa.

Kolmannen lakkopäivän 9. joulukuuta listalta löytyvät pörssiyhtiöistä konepajayhtiö valimo- ja koneistusyhtiö Componentan valimo Porissa, nostolaitevalmistaja Hiabin kolme toimipaikkaa ja ilmapuntareista tunnetun Vaisalan toimipaikka Vantaalla, jossa yhtiön tehdas ja pääkonttori ovat.

Neljäntenä lakkopäivänä 10. joulukuuta lakon piirissä on kolme isoa listayhtiötä: Kone, Konecranes ja Nokia. Hissiyhtiö Koneella lakko koskee Kone Hissien 17 toimipaikkaa sekä Kone Industrialin alla toimivaa hissitehdasta Hyvinkäällä. Konecranesilla lakon piirissä ovat naapurissa sijaiseva Hyvinkään-tehdas sekä parikymmentä muuta toimipaikkaa. Nokialta lakkopäivä koskettaa Nokia Solutions and Networksin toimipaikkaa Oulussa. Nokialla on Oulussa parituhatta työntekijää tuotanto- ja tuotekehitystehtävissä.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden lisäksi 10. joulukuuta merkittävä yhtiö lakkolistalla on teollisuuskonserni ABB, jonka kaikki toimipaikat ovat lakossa.

Perjantaina ilmoitetuissa lakoissa, jotka ajoittuvat joulukuun 11. päivälle, kohteena on jälleen useampi pörssiyhtiö: Fiskars, Metso, Ponsse, Valmet ja Wärtsilä. Fiskarsilla lakko koskee tehtaita Billnäsissä ja Sorsakoskella. Metsolta lakko koskee Tamperetta, Lappeenrantaa, Espoota ja Poria. Ponsselta lakon piirissä ovat Vieremän-päätehdas, Iisalmen-logistiikkakeskus ja 14 muuta toimipaikkaa, joista valtaosa on palvelukeskuksia.

Valmetilta lakko koskee kymmentä toimipaikkaa, muun muassa tehtaita Jyväskylän Rautpohjassa ja Tampereella. Wärtsilältä on listattuna lakon piiriin kuusi toimipaikkaa, joista kolme Vaasassa. Siellä sijaitsee Wärtsilän suuri tuotekehityskeskus Wärtsilä Sustainable Technology Hub.

Den nya metoden att omvandla koldioxid till flerkolsprodukter som exempelvis etanol baserar sig på två katalysatorer i tandem, kobolt och koppar.

Tekniken har utvecklats av ett multinationellt forskarteam vid Johannes Gutenberg-universitetet i Tyskland som uttryckligen har siktat in sig på etanol som slutprodukt. Förutom att etanol är ett bränsle med hög energitäthet, kan teknikenåterinföra tillvaratagen koldioxid i ett hållbart kolkretslopp samtidigt som behovet av livsmedelsbaserad etanol minskar.

Tekniken har nu testats i laboratorieskala men professor Carsten Streb som ansvarat för projektet vid JGU:s kemifakultet säger att omvandlingstekniken kan skalas upp i industriell skala. Forskningsresultaten har nyligen publicerats i tidskriften ACS Catalysis och refererats i den amerikanska nätpublikationen Green Car Congress, som specialiserat sig på artiklar om hållbar trafik.

Strebs forskarteam har designat en elektrod täckt med ett svart pulver som innehåller elektriskt ledande kvävedopat kol samt kobolt och koppar i exakt doserade mängder. De två metallerna måste också placeras nära varandra och på mycket specifika positioner på elektroden för att ge önskad effekt.

”Det centrala är att vi funnit lämpliga katalysatorer som kan utföra omvandlingen med hög selektivitet, så att vi får en hög avkastning av den önskade flerkolsprodukten, som i vårt fall alltså är etanol”, säger Streb.

Forskarteamet har nått en selektivitet på 80 procent, det vill säga hur stor del av koldioxiden som kunnat omvandlas till etanol. Enligt ett pressmeddelande från universitetet är det hittills det bästa resultatet som uppnåtts i forskningsvärlden, men målsättningen ligger enligt Streb vid 90–95 eller till och med optimala 100 procent.

I korthet går tekniken ut på att kobolten initialt bryter koldioxidens (CO2 ) bindningar för att producera kolmonoxid (CO) och sedan sedan fullföljer kopparn reaktionen till etanol (C2H6O).

”Designkonceptet ger nya möjligheter att med användning av grön elektricitet omvandla luftens koldioxid till hållbara, kemiska råmaterial utan att behöva använda dyra ädelmetaller. Koldioxidbaserad etanol minskar också behovet av livsmedelsbaserad etanol”, säger Streb.

Lue myös:

Hallitus kiristää muun muassa hoivapalveluiden ostamisesta, remonttien teettämisestä ja siivouspalveluista saatavaa verohelpotusta. Orpon hallituksen esitys muun muassa kotitalousvähennystä koskien hyväksyttiin eduskunnassa tuoreeltaan, joten muutos tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Kotitalousvähennyksen kiristys koskee paitsi tavallisia ihmisiä myös palveluja tuottavia yrityksiä, joista moni on pieni ja naisvaltainen. Kotitalousvähennys on ”kohdennettu verohelpotus kireään työn verotukseen”, kuvailee Veronmaksajain keskusliitto. Keskustassa siihen puuttuminen käännetään tätä kautta veronkorotukseksi.

”Hoidosta ja hoivasta saatavasta kotitalousvähennyksestä leikataan vuodenvaihteessa yli puolet pois. Tämä raju uusi veronkorotus on kova isku sekä palveluja tarvitseville sairaille ja ikääntyneille että näitä palveluja tuottaville yrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Esitys tulee myös kuormittamaan lisää julkista hoivaa, kun koteihin ostettava apu vähenee. Yritykset joutuvat ajamaan toimintaansa alas. Ihmiset menettävät työpaikkoja”, sanoi oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnassa keskiviikkona.

Kotitalousvähennyksen kiristys on herättänyt paljon vastustusta myös suurimmassa oppositiopuolueessa SDP:ssä. Myös esimerkiksi Suomen Yrittäjät ja Veronmaksajain keskusliitto ovat kritisoineet hanketta rajusti. Valtiovarainvaliokunta kertoi jo aiemmin, että ”useimmat valiokunnan kuultavista ovat vastustaneet ehdotettua kotitalousvähennyksen supistamista”.

Sen sijaan hallituksen lakiesityksen lausunnoista ilmeni, että työmarkkinakeskusjärjestöt SAK ja STTK pitivät kiristystä perusteltuna.

Näin kotitalousvähennystä leikataan – Muutokset suuria, sanoo verottaja

Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva muutos on joka tapauksessa suuri, sen toteaa myös Verohallinto. Tällä hetkellä kotitalousvähennystä voi saada 40 prosenttia remonttitöiden työn osuudesta ja 60 prosenttia kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön osuudesta, jos palvelu ostetaan yritykseltä.

Enimmäismäärä on nyt 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä sekä fysioterapiasta.

Ensi vuoden alussa enimmäismäärä laskee 1 600 euroon. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä saatu korotettu vähennys poistuu. Jatkossa vähennys on 35 prosenttia.

Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä on saanut väliaikaisen korotetun kotitalousvähennyksen vuodesta 2022 alkaen. Nyt hallitus siis lopettaa tämän kokeilun.

Lisäksi kotitalousvähennyksen omavastuuosuus nousee nykyisestä 100 eurosta 150 euroon.

Isompaa verohelpotusta ehtii vielä hyödyntää – maksa lasku vuoden 2024 aikana

Jos siis kotiin on suunnitteilla hoivapalvelun ostaminen tai remontti, mojovampaa verohelpotusta ehtii hyödyntää vielä nyt loppuvuoden 2024 aikana. Lasku palvelusta on maksettava tämän vuoden puolella, jotta saat vähennykset tämän vuoden lukemilla ensi vuoden veroilmoitukseen.

”Vuodesta 2025 alkaen remonttitöistä voi saada 650 euroa vähemmän ja kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä jopa 1 900 euroa vähemmän vähennystä kuin tänä vuonna”, sanoo ylitarkastaja Petri Manninen Verohallinnon verkkosivuilla.

Veronmaksajien mukaan kotitalousvähennyksestä hyötyy tänä vuonna, jos hankki kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä yli 167 eurolla.

Sen sijaan hallituksen kiristyksen seurauksena ensi vuonna kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja tulee ostaa yli 429 eurolla vuodessa, jotta vähennykseen on jatkossa oikeutettu, liitto kertoo.

Veronmaksajien julkaiseman taulukon mukaan muun muassa siivouksesta ja hoivatyöstä saa tänä vuonna 140 euron kotitalousvähennyksen, jos palvelua ostaa 400 eurolla. Ensi vuonna 400 euron palvelusta vähennys on nolla euroa.

400 euron arvoisesta remonttipalvelusta taas saa tänä vuonna 60 euron kotitalousvähennyksen, mutta ensi vuonna ei lainkaan vähennystä.

Sote-hämmästys: Julkinen hoito vaikeuksissa – Silti leikataan kotihoivan ostamisesta

Hallitus pyysi kotitalousvähennyksen kiristysesitykseensä lausuntoja kesällä. Useat etujärjestöt ihmettelevät etenkin leikkausta hoivatyön kotitalousvähennyksen tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on suurissa vaikeuksissa.

”Kotihoidon ja -hoivan omaehtoisen hankkimisen esteenä on usein rajallinen maksukyky, jolloin palvelu jää kokonaan toteutumatta. Hoivan- ja hoitotyön kotihoidon kotitalousvähennyksen pienentyminen 1 900 eurolla eli 54 prosentilla vaikeuttaa tärkeiden palvelujen hankintaa esimerkiksi monen ikäihmisen kohdalla. Samaan aikaan hyvinvointialueilla on suuria vaikeuksia riittävien palvelujen turvaamisessa. Usein julkisen kotihoidon piiriin päästään vasta, kun ikäihmisen terveys ja toimintakyky on selkeästi heikentynyt. Varhaisemmalla palvelutarjonnalla voitaisiin ylläpitää ikäihmisten hyvinvointia ja viivästyttää raskaampiin palveluihin siirtymistä. Tämä hyödyttäisi myös julkista taloutta”, esimerkiksi Hyvinvointala Hali ry lausui kesällä.

”Tällä hetkellä iäkkäiden itse kotitalousvähennyksen avulla hankkimasta kotihoidosta yhteiskunta maksaa verotuen muodossa 60 prosenttia ja ikääntynyt (tai hänen perheenjäsenensä) 40 prosenttia omavastuun ylittävältä osalta. Mikäli vastaavan palvelun järjestää hyvinvointialue (esim. kevyt kotihoito, keskimäärin 1 tunti päivässä), maksaa yhteiskunta palvelusta noin 80 prosenttia ja ikäihminen itse noin 20 prosenttia. Julkisesti järjestettyjen palvelujen kustannus yhteiskunnalle on oleellisesti itse hankittuja palveluja suurempi”, Hali lausui myös.

Myös Omakotiliitto muistutti, että ”yhteiskunnan tavoite on, että jokainen voi asua ikääntyessään, tai toimintarajoitteiden kasvaessa, omassa kodissaan mahdollisimman pitkään”.

”Kotitalouksissa asukkaat tarvitsevat apua. Kun palveluita saa ostaa kotiin, myös yhteiskunta hyötyy.”

Hallitus ei usko suuriin vaikutuksiin

Hallituksen esityksessä ei uskota, että kotitalousvähennyksen supistaminen vaikuttaisi laajalti. Muutos on osa Orpon hallituksen laajoja talouden sopeuttamistoimia. Hallitus arvioi, että kotitalousvähennykseen tehtävät muutokset tuovat 100 miljoonan euron vuosittaisen säästön.

Esityksessä viitataan vuoden 2019 tutkimukseen, jonka mukaan kotitalousvähennyksen vaikutukset palveluiden kysyntään ja työllisyyteen ovat hyvin pieniä.

”Kyseisessä tutkimuksessa kotitalousvähennyksellä ei myöskään havaittu olevan vaikutuksia veronkierron määrään”, hallitus toteaa.

”Kotitalousvähennyksen supistaminen saattaa vähentää kotitalousvähennyksen käyttöä nykyisestä jonkin verran. Kotitalousvähennys olisi kuitenkin edelleen merkittävä yhteiskunnan tuki vähennykseen oikeuttavien palveluiden käyttäjille, joten vähennyksen voidaan katsoa olevan jatkossakin merkittävä kannustin vähennykseen oikeuttavien töiden hankkimiseksi. Näin ollen ehdotetulla muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan tai harmaan talouden torjuntaan”, lakiesityksessä sanotaan.

LUE MYÖS:

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on saanut aikaan kryptovaluuttarallin, mikä näkyy myös suomalaisessa virtuaalivaluuttoja välittävässä Coinmotionissa.

”Olemme tässä kohtaa marraskuuta jo ylittäneet sen volyymin, minkä teimme lokakuussa”, Coinmotionin toimitusjohtaja Antti-Jussi Suominen sanoo.

Suomisen mukaan uusia sijoittajia Coinmotioniin on tullut marraskuussa tuhansia, kun normaalina kuukautena uusien asiakkaiden määrä lasketaan sadoissa.

Kaikkiaan Coinmotionilla asiakkaita on yli 100 000. Keväällä julkistettu tutkimus kertoi, että Suomessa on noin 300 000 kryptovaluuttasijoittajaa.

Yritys on perustettu vuonna 2012 ja se tarjoaa virtuaalivaluuttojen osto-, myynti- ja säilytyspalveluja. Coinmotionin sijoittajien suosituin kryptokohde on bitcoin.

Bitcoinin arvo on noussut alkuvuodesta yli 90 prosenttia. Torstaina iltapäivällä Suomen aikaa se maksoi yli 90 900 dollaria.

”Kun bitcoinin hinta liikkuu, meidän asiakkaamme aktivoituvat.”

Trump on antanut kovia lupauksia kryptovaluutojen suhteen.

Hänen mukaansa Yhdysvalloista tulee koko maailman keskus bitcoineille ja muille kryptovaluutoille.

Yksi keino kryptovaluuttojen maaherruuteen on päästä eroon arvopaperi- ja pörssikomission (SEC) puheenjohtajasta Gary Gensleristä, joka on profiloitunut kryptomarkkinoiden sääntelijänä.

Kryptovaluuttamarkkinoilla kryptoalan sääntelyn helpottaminen on otettu riemulla vastaan.

Markkinoilla on lisäksi toivottu, että Yhdysvallat alkaisi myös ostaa valtiolliseen omistukseen lisää kryptovaluuttoja, kuten esimerkiksi Väli-Amerikan El Salvador on viime vuosina tehnyt.

Vetoakin on lyöty

Bitcoinin hinnan nousu on herättänyt kysymyksen siitä, milloin bitcoinin arvo puhkaisee maagisen 100 000 dollarin rajan. Suominen myöntää, että Coinmotionin työntekijät ovat lyöneet aiheesta vetoa.

Kysymykseen, milloin se päivä on, Suominen naurahtaa ja vastaa:

”Sitä me arvuuttelemme joka päivä. Tämän hetkisen tiedon perusteella uskon, että se tapahtuu tämän vuoden puolella, mutta enhän minä voi sitä varmaksi sanoa.”

Bitcoin on hyötynyt spot etf:ien tulosta markkinoille Yhdysvalloissa ja sen jälkeen louhiintumispalkkion puoliintumisesta viime keväänä. Nousua on nähty myös pienemmissä kryptovaluutoissa.

Coinmotion aloitti elokuussa yhteistyön Bitpanda Technology Solutionin kanssa ja pystyi laajentamaan tarjoamaansa. Tällä hetkellä se välittää yli 200 kryptovaluuttaa.

”Kiinnostus uusiin kryptovaluutoihin, joita tarjoamme, on ollut nousussa.”

Suomisen mukaan Coinmotionin asiakkaiden suosikki on bitcoin, mutta myös muun muassa ethereum ja xrp kiinnostavat.

Isännöintiliiton putkiremonttibarometrin mukaan taloyhtiöiden puskureita kerätään nyt vähemmän kuin edellisvuonna, mitä liitto pitää huolestuttavana. Monissa taloyhtiöissä vastike halutaan pitää mahdollisimman matalana eikä vastiketta nosteta edes vastaamaan kulujen yleistä vuosittaista nousua.

”Taloyhtiöllä pitäisi olla puskuria 3–5 kuukauden yhtiövastikkeita vastaava summa. Järkevä puskuri riippuu taloyhtiön kunnosta ja koosta. Varsinkin pienissä taloyhtiöissä tuudittaudutaan liian usein siihen ajatukseen, että taloyhtiöllä on hyvä tilanne, kun sillä on kahden kuukauden vastikkeita vastaava summa puskurina, vaikka asia on ihan päinvastoin”, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Koro-Kanervan mukaan pienissä taloyhtiöissä kahden kuukauden vastiketta vastaava summa riittää usein vain hyvin pieniin yllättäviin korjauksiin tai vaikka lumisen talven ylimääräisiin hoitokuluihin.

Monella taloyhtiöllä on lainaa, jonka kustannuksiin korkojen nousu on vaikuttanut. Nyt korot ovat puolestaan laskeneet.

Taloyhtiön kuluista voi olla vaikea järkevästi säästää, mutta esimerkiksi kilpailuttaminen voi olla hyvä keino.

”Pääomapuoli saadaan kuntoon, kun kilpailutetaan lainat ja vaihdetaan lyhennysväli kuukausittaiseksi. Yleinen tapa on maksaa taloyhtiön lainanlyhennys puolivuosittain”, sanoo isännöitsijä ja yrittäjä Pia Rauvanto porvoolaisesti Isännöinti Taimi Oy:stä.

Rauvannon mukaan puolivuosittaiset lainanlyhennykset voivat olla jäänne niiltä ajoilta, kun lyhennyksiä laskettiin manuaalisesti ja ne teettivät siksi paljon työtä.

”Nykyään, kun ohjelmat ovat hyviä ja automatisoitu, taloyhtiölainat kannattaisi kilpailuttaa ja lyhentää velkaa kuukausittain, tässä saa parhaimmillaan merkittävää säästöä”, Rauvanto sanoo.

”Osakkaat sulkevat silmänsä korjaustarpeilta”

Isännöintiliiton syksyllä tekemän Talousbarometrin mukaan korjausvelka on todellinen ongelma taloyhtiössä.

”Valitettavasti on niin, että usein osakkaat sulkevat silmänsä korjaustarpeilta. Yritetään säästää tekemällä vain akuutit korjaukset tai korjaamalla vanhaa vielä silloinkin, kun käyttöikä on jo tullut tiensä päähän”, Pia Rauvanto sanoo.

Jos taloyhtiön taloudellinen tilanne on vaikea eikä puskuria ole kerrytetty, hidastaa se merkittävästi remontteihin ja korjauksiin lähtemistä.

”Jos taloyhtiöllä ei ole riittävää taloudellista puskuria, remontteja ei voida aloittaa ennen ylimääräistä yhtiökokousta, jossa päätetään rahoituksen keräämisestä. Tämä vie aikaa ja voi pahentaa tilannetta entisestään”, Rauvanto sanoo

Rauvannon mukaan myös osa tilintarkastajista on alkanut kiinnittää huomioita siihen, ettei taloyhtiön tilillä ole riittävää puskuria tai että yhtiövastike ei vastaa taloyhtiön kuntoon tai tuleviin korjaustarpeisiin liittyviä kustannuksia.

”Joissakin tapauksissa tilintarkastajat ovat suositelleet puskuriksi jopa kuuden kuukauden vastikkeita vastaavaa summaa”, Rauvanto sanoo.

Autovalmistaja Suzuki lähtee sähköautomarkkinoille melkoiselta takamatkalta, joskin Kauppalehdelle haastattelun antanut Suzukin toimitusjohtaja Toshihiro Suzuki on asiasta eri mieltä.

Hänen mielestään Suzuki ei ole vielä myöhässä, sillä sähköautomarkkinat eivät ole kehittyneet riittävästi. Toimitusjohtaja lupaa, että kun asiakkaat tottuvat sähköautoihin ja ostavat niitä enemmän, Suzukilla on tarjota sopiva valikoima.

Suzuki aloittaa täyssähköisen eVitaran valmistuksen yhtiön Gujaratin-tehtaalla Intiassa keväällä 2025, ja Suomeen se on tulossa kesällä 2025. Suunnilleen samaan aikaan markkinoille saapuu myös Toyotan näkemys aiheesta, ja senkin valmistaa Suzuki.

Rivien välistä on luettavissa, että eVitaran Heartect-e-perusrakenteelle esitellään nopeaan tahtiin myös muita malleja.

Kysymykseen eVitaran hinnasta Suzuki ei suostu vastaamaan suoraan. Hän myöntää, että Euroopassa vuonna 2025 putoava CO₂-keskiarvo asettaa heille uusia haasteita.

”Sähköautoja on myytävä paljon, että saamme päästökeskiarvon kohdalleen ja vältymme sakoilta.”

Suzukilla sähköautojen kehitystä johtava Takahiko Hashimoto nimeää uuden eVitaran pääkilpailijoiksi Hyundai Konan ja Peugeot E-2008:n. Niihin verrattuna eVitara on korin kooltaan samaa luokkaa, mutta pitkä 2,7 metrin akseliväli antaa edun sisätiloihin.

Tekniikka on pitkälti samanlainen kuin kilpailijoilla. Ajoakun energiasisältö on joko 49 tai 61 kilowattituntia, mikä määrittelee eteen sijoitetun sähkömoottorin tehoksi 106 tai 128 kilowattia.

Mallisarjassa on heti alusta alkaen myös nelivetoinen vaihtoehto, jossa käytetään suurempaa ajoakkua, ja taka-akselilla on 48 kilowatin tehoinen sähkömoottori. Suzukin myynnistä Suomessa yli 90 prosenttia on nelivetoisia, joten myös eVitarassa sen uskotaan nousevan suosituimmaksi vaihtoehdoksi.

Suzukin maahantuojan tuote- ja markkinointipäällikkö Juuso Ruskola kertoo tavoitteeksi, että nelivetoisen eVitaran saisi alle 40 000 eurolla.

Suzuki on suunnitellut eVitaran myös talvea silmällä pitäen, sillä siinä ovat vakiona niin lämpöpumppu kuin ajoakun esilämmitys. Suomalaisittain positiivisiin puoliin kuuluu myös mahdollisuus vetää perävaunua, jonka suurin paino niin jarruttomana kuin jarrullisena on 750 kilogrammaa.

Uuden eVitaran mittasuhteissa ja linjoissa on samaa kuin aiemmissa Suzukin malleissa, mutta kaikki on kuitenkin täysin uutta. Suurin ero nykyiseen Vitaraan on akselivälissä, joka on kasvanut 20 sentillä 2,7 metriin. Ero etenkin takana jalkatiloissa on melkoinen. Mukavuus on aivan eri tasolla ja myös ohjaamo on ikään kuin loikannut yhden sukupolven yli nykyaikaan.

Suzuki eVitara vaikuttaa ns. kylmien tyyppien perusteella varsin valmiilta paketilta omassa kompaktien katumaasturien luokassaan. Suuremmalla ajoakulla toimintamatka on 400 kilometriä ja pikalataus onnistuu 150 kilowatin teholla, mitkä auttavat pidempienkin matkojen taittamisessa. Menestyksen sanelee eVitaran hinta, joka vahvistetaan pian.

Operaattori Elisa on nyt yksi Suomen harvoista osinkoaristokraateista.

Yhdysvalloissa yhtiö saa osinkoaristokraatin ”arvonimen”, kun se on yhtäjatkoisesti maksanut ja kasvattanut osinkoaan vähintään 25 peräkkäisen vuoden ajan. Suomessa ja Euroopassa osinkoaristokraatiksi pääsee jo kymmenessä vuodessa. Elisalla se tuli täyteen tänä vuonna.

”Vahva osinko-osake, jolla on vakaa, maltillinen tuloskasvu. Ennustettava ja matalariskinen yhtiö. Hyvä osinkotuotto”, Inderesin analyytikko Joni Grönqvist kuvailee Elisaa sijoituskohteena.

”Jos tuloskasvu ei hyydy, Elisan voi odottaa jatkavan samalla radalla”, hän vastaa kysymykseen, millaista tulevaa osinkopolitiikkaa Elisalta on odotettavissa.

OP:n analyytikko Kimmo Stenvall muistuttaa, että Elisa maksaa ison osan nettotulokseen ulos osinkoina.

Osakekohtainen osinko on kasvanut viime vuosina 0,10 euroa edellisestä tilikaudesta, mutta kuluvalta tilikaudelta jaettavan osingon kasvu saattaa jäädä aiempia vuosia vaatimattomammaksi.

”Elisan rahoituskulut ovat nousseet tänä vuonna ja tuloskasvu on ollut hieman aiempia vuosia niukempaa. Elisa pystyy maksamaan tämänkin vuoden tuloksestaan hyvän osingon, mutta viime vuosien tyyppiseen osingonkasvuun Elisalla ei varmaankaan ole edellytyksiä”, Stenvall pohtii.

”Ennustamme tämän vuoden tuloksesta jaettavan osingon kasvavan viime vuoden tuloksesta jaetusta osingosta 0,05 euroa”, Stenvall kertoo.

Elisan osakkeen kurssi oli torstaina iltapäivällä noin 43 euroa. OP:n tavoitehinta osakkeelle on 47 euroa, joten OP näkee osakkeessa vielä nousuvaraa.

”Elisalla on paljon hyviä laadullisia tekijöitä. Tuloskasvu on ollut vahvaa vuosikausien ajan suhteessa muihin teleoperaattoreihin. Elisalla on vahva kannattavuus, ja iso osa sen liikevaihdosta kääntyy kassavirraksi. Sen suhteellinen kyky generoida kassavirtaa on toimialan korkeimpia Euroopassa”, Stenvall vastaa kysymykseen, mikä puoltaa Elisan kohonneita arvostuskertoimia.

Stenvall sanoo, että Elisan osake on ollut aina ”korkeahkosti arvostettu”.

”Vahva rahavirta puoltaa korkeita arvostuskertoimia”, hän lisää.

Vaikuttako merikaapelin katkos Elisan bisneksiin?

Suomen ja Saksan välisen merikaapelin ja kaapelissa kulkevien tietoliikenneyhteyksien uutisoitiin katkenneen maanantaina. Kyse on Cinia Oy:n merikaapelista. Yhtiö kertoi tiedotustilaisuudessaan, että sen merikaapelissa havaittiin aamuneljän jälkeen vikatilanne, jonka seurauksena C-Lion1-merikaapelissa kulkevat tietoliikenneyhteydet katkesivat.

Merikaapelin yhteyksiä käyttää Elisan lisäksi teleoperaattori Telia. Kaapelin katkeaminen ei ole vaikuttanut kummankaan operaattorin yhteyksiin. Yhtiöistä kerrottiin maanantaina, että niiden yhteydet toimivat normaalisti.

Analyytikot eivät näe, että kaapelin katkeamisella olisi vaikutusta Elisan liiketoimintaan tai tulokseen.

Bloombergin analyytikoiden tavoitehinnoista koottu konsensus on tällä hetkellä noin 49 euroa. Analyytikot näkevät siis osakkeessa edelleen nousuvaran. Osakekurssi on noussut tämän vuoden aikana noin kolme prosenttia.

Analyysipalvelu Factsetin koostamat suositukset osakkeelle jakautuvat melko tasaisesti osta-, pidä- ja myy-suosituksiin. Kymmenen analyytikkoa antaa osta-suosituksen, kahdeksan pidä-suosituksen ja kahdeksan myy-suosituksen.

Elisan liikevaihto laski kolmannella neljänneksellä, mutta käyttökate parani odotetusti. Factsetin konsensusennuste odottaa Elisan käyttökatteen kasvavan viime vuoden 756 miljoonasta eurosta 780 miljoonaan euroon. Liikevaihdon odotetaan nousevan viime vuoden 2,18 miljardista eurosta 2,186 miljardiin euroon.

Factset povaa Elisan tämän vuoden tuloksesta jaettavan osingon osinkotuotoksi 5,4 prosenttia. Factsetin analyytikkoennuste odottaa tämän vuoden tuloksesta jaettavan osakekohtaisen osingon nousevan viime vuoden tuloksesta jaetusta 2,25 eurosta 2,32 euroon.

Suomesta on viety turkiksia Venäjälle Ukrainan sodan aikana, eläinoikeusjärjestö Animalia selvitti. Tiedot perustuvat Tullin ulkomaankaupan tietokantaan.

Euromääräisesti tarkasteltuna ketunnahkoja on viety Venäjälle noin 2,8 miljoonan euron arvosta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Minkinnahkoja on vuorostaan viety samalla tarkastelujaksolla 1,5 miljoonan euron edestä.

Animalian mukaan Venäjälle on viety viime vuonna noin 28 000 kappaletta ketunnahkoja, mikä on peräti 75 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Venäjää vastaan asetetut pakotteet kieltävät yli 300 euron arvoisten ylellisyystuotteiden viennin Suomen itänaapuriin. Pakotteet eivät kuitenkaan koske esimerkiksi raakaturkiksia tai parkittuja nahkoja.

Tullin tilastoista käy ilmi rajan yli liikkuvan tavaran arvo. Lähettäjää tai vastaanottajaa ei voi selvittää tullin tilastojen pohjalta.

Suomen eläinsuojelu SEY:n torstaina julkaisemasta muistiosta käy kuitenkin ilmi, että ainakin suomalaiset Argento Fur And Leather, Sebbas Fur Trade ja Fanst ovat vieneet useasti turkisnahkoja Venäjälle laajamittaisen sodan sytyttyä Ukrainassa.

SEY:n muistion tiedot pohjautuvat YK:n Comtrade-kauppatilastoihin, joista käy ilmi kuljetuksen lähettäjä ja vastaanottaja.

Näiden vientien rahallinen arvo ei selviä muistiosta, mutta lähetykset ovat painaneet noin 500–5900 kilogrammaa.

Vaikka raakaturkisten vienti Venäjälle on sinänsä laillista, on turkisten huutokauppayhtiö Saga Furs ilmoittanut lopettaneensa kaiken kaupankäynnin Venäjälle. YK:n kauppatilastot vahvistavat Venäjän-viennin loppuneen Saga Fursin osalta.

”Turkisten vientipiikit näyttävät kuitenkin ajoittuvan turkishuutokauppojen jälkeisiin kuukausiin”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo tiedotteessa.

Turkisalan toimialajärjestö Fifur on ohjeistanut turkistarhaajille, että kauppaa Venäjälle ei tulisi käydä yksityisesti.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Vettä myllyyn

Turkisalan myllytys ei kuitenkaan loppunut turkisten vientiä koskeviin kysymyksiin. SEY:n muistio syyttää Saga Fursia soopelinnahkojen tuomisesta Venäjältä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

YK:n kauppatilaston mukaan Saga Furs on tuonut venäläiseltä Saltykovskyn turkistilalta soopelinnahkoja joulukuussa 2022.

Turkistilan omistaa venäläinen oligarkki Mikhail Gutseriev, joka on ollut EU:n pakotelistalla vuodesta 2021 lähtien.

Joulukuun 2022 jälkeen SEY:n muistio ei esitä varmoja todisteita nahkojen tuonnille, mutta huomauttaa, että huutokaupattujen soopelinnahkojen alkuperämaan ilmoittaminen on lopetettu.

Tänä vuonna soopelinnahkoja ei ole enää myyty Saga Fursin huutokaupoissa.

Saga Fursin toimitusjohtaja Markus Gotthardt totesi Kauppalehdelle tekstiviestillä kyseessä olevan vakavia syytöksiä, joiden johdosta yhtiössä on käynnistetty sisäinen selvitys. Tässä vaiheessa yhtiö kuitenkin pitäytyy harvasanaisena.