Uutiset ja blogit

Maailman suurimpiin kaivosyhtiöihin lukeutuva brittiläis–australialainen Rio Tinto aloittaa selvitystyön vähähiilisen teknologian alumiinisulaton rakentamisesta Kokkolaan ja Kruunupyyhyn.

Mukana selvitystyössä on Rio Tinton tiedotteen mukaan useita kansainvälisiä ja paikallisia kumppaneita, joista mainitaan ruotsalainen sijoitusyhtiö Vargas, teollisuudessa toimiva monialayhtiö Mitsubishi Corporation, energiayhtiö Fortum ja valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus eli Tesi.

Projekti perustuu Rio Tinton kehittämään, AP60-nimiseen teknologiaan, jota yhtiö kuvaa tiedotteessaan ”yhdeksi tehokkaimmista alumiinin sulatustekniikoista, joita on tällä hetkellä markkinoilla saatavilla teollisessa mittakaavassa”. Teknologiaa on toistaiseksi käytetty vain Kanadan Quebecissä.

Selvityshanke alkaa nimellä Arctial, jonka ensimmäinen askel on hankkeen kannattavuusselvitys ja ympäristövaikutusten arviointi.

Projektin oman tiedotteen mukaan arviona on, että investointipäätös hankkeesta voitaisiin tehdä vuosien 2026–2027 aikana. Arctial on hanketta varten perustettu projektiyhtiö, jonka muodostavat Rio Tinto, Mitsubishi Corporation, Vargas ja Tesi.

Kokkolaan tämän jälkeen suunniteltavan investoinnin arvoa Rio Tinton tai Arctialin tiedotteissa ei kerrota. Suuret sulattohankkeet ovat tyypillisesti satojen miljoonien eurojen mittaluokassa.

”Onnistuessaan projekti olisi ensimmäinen alumiinin primäärituotannon hanke Manner-Euroopassa yli 30 vuoteen”, Rio Tinto kertoo.

Fortum vastaa energiasta

Hankkeessa Fortum on mukana energiantoimittajana, jonka kanssa selvitetään vähähiilisen energian hankintaa olemassa olevasta ja uudesta energiantuotannosta. Alumiinin tuotanto vaatii perinteisesti hyvin paljon energiaa.

”Tavoitteenamme on olla merkittävä sijoittaja ja alkuunsaattaja tässä yhteistyössä, joka mukailee strategiaamme globaalisti johtavan asemamme vahvistamisesta vähähiilisessä alumiinintuotannossa”, Rio Tinton alumiiniliiketoiminnan johtaja Jérôme Pécresse sanoo tiedotteessa.

”AP60-teknologiamme yhdistäminen sähköön, joka ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin, tarjoaa houkuttelevan mahdollisuuden tarjota vähähiilistä alumiinia, joka vahvistaa Euroopan teollista perustaa ja tukee energiasiirtymän edellyttämiä valmistavan teollisuuden kykyjä."

Kokkolassa sijaitsee jo nyt merkittävää metallintuotantoa. Kaupungissa on muun muassa Bolidenin sinkkisulatto, ja käyttöönottoa ensi vuonna odottava Keliberin litiuminjalostamo. Keliberin litiumkaivos ja -sulatto ovat tulossa tuotantoon naapurikunnassa Kaustisella.

Joulukuussa moni matkustaa. Samalla lentoyhtiö Finnairin lentäjien työriita on edelleen vailla ratkaisua.

Suomen Liikennelentäjäliitto SLL on ilmoittanut Finnairin liikennelentäjiä koskevista vuorokauden työnseisauksista 9. ja 13. joulukuuta. Ensimmäinen lakkopäivä on siis jo alle viikon päästä maanantaina.

Finnair on ilmoittanut peruneensa lakkojen takia noin 300 lentoa.

Finnairin viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist kertoo, että yhtiö on pystynyt tarjoamaan noin 90 prosentille peruttujen lentojen asiakkaista uuden reitityksen.

”Tietysti vaihtoehtoina asiakkaille on ollut myös siirtää matkaa tai hakea lipunhinnan takaisinmaksua”, Tallqvist kertoo.

Uhkana uudet peruutukset

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi tiistaina viestipalvelu X:ssä, että SLL on siirtänyt varallaolokiellon toimeenpanoa viikolla. Nyt se on alkamassa 12. joulukuuta.

Tallqvist sanoo lentoyhtiön toivovan, ettei varallaolokielto ala.

”Varallaolokielto tarkoittaisi sitä, etteivät lentäjät lähtisi päivystysvuorolta lennolle.”

Tallqvist arvioi, että jos varallaolokielto toteutuu, se tulee näkymään uusina yksittäisten Finnairin lentojen peruuntumisina.

”Tässä kohtaa on vielä mahdotonta arvioida, kuinka paljon näitä peruuntumisia tulisi. Toivomme, että tämä ei toteudu, vaan neuvotteluissa päästään hyvässä ja rakentavassa hengessä eteenpäin.”

Millainen viikko lentoliikenteessä on ensi viikolla?

”Suurin osa lentojen peruutuksista on tehty jo hyvissä ajoin etukäteen ja huolehdittu asiakkaille uudet reititykset. Jos tulee joitain yksittäisiä uusia lentojen peruutuksia, niin niistä me kerromme asiakkaille heti ja pyrimme tarjoamaan uuden reitityksen”, Tallqvist sanoo.

Hän sanoo joulunajan olevan tärkeää matkustusaikaa.

”Toivomme, että pystymme operoimaan mahdollisimman sujuvasti.”

Rakentavassa hengessä

Finnairin lentäjien työriita on kestänyt jo hyvän tovin. SLL on neuvotellut Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa Finnairin liikennelentäjiä koskevasta työehtosopimuksesta lähes koko syksyn.

Sopimukseton tila alkoi syyskuun lopussa, ja työsulkujen myötä osapuolet ovat olleet valtakunnansovittelijan toimistolla marraskuun alusta lähtien. Nyt pöytään on lyöty lakkovaroituksia.

Valtakunnansovittelijan toimisto kuvaili tiistaina X:ssä neuvotteluja rakentavassa hengessä käydyiksi. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa keskiviikkona.

SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto sanoi marraskuussa, että neuvotteluissa he tavoittelevat vastinetta aiempien vuosien merkittävien tehostusten jäljiltä.

”Työnantajapuoli on kuitenkin ollut haluton keskustelemaan sellaisistakaan muutoksista, joilla ei olisi taloudellista vaikutusta”, Uuspelto kommentoi tuolloin tiedotteessa.

Työnantajapuolelta korostetaan, että Finnairin toimintaympäristö on kokenut isoja muutoksia viime vuosina, jotka pitää huomioida neuvotteluissa.

Paltan neuvottelujohtaja Heini Wiik-Blåfield sanoi Kauppalehdelle marraskuussa, että aiemmin Finnairin painopiste oli Aasian pitkänmatkan lennot, ja nyt Venäjän ilmatilan sulkeuduttua liikenne on aivan toisenlaista.

Wiik-Blåfield sanoi, että työnantaja ei ole sovittelussa hakemassa säästöratkaisua, vaan ratkaisua, jonka palkankorotukset noudattelevat työmarkkinakierroksella muotoutuvaa yleistä linjaa.

Kiinan teollisuus kasvoi marraskuussa odottamatonta tahtia. Kansainvälistä kauppaa seuraavien asiantuntijoiden mukaan kasvu oli nopeinta yli puoleen vuoteen ja kehitys päinvastaista kuin odotettiin.

Tilannetta tulkitaan niin, että Yhdysvaltojen seuraavan presidentin Donald Trumpin suunnitelmat kymmenien prosenttien tuontitulleista ovat saaneet monet yritykset sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa täyttämään varastojaan Kiinasta.

Kiinan talouden kiihtyminen kävi ilmi Kiinan ostopäällikköindeksistä PMI:stä. Asiasta uutisoi muun muassa uutistoimisto Reuters.

Lisää yrityskauppoja, kuluttajille ostoslistoja

Trumpin talouspolitiikan seurauksista on alkanut muodostua muutakin konkreettisempaa käsitystä.

Saksassa ounastellaan, että saksalaiset yritykset ryhtyvät pian ostamaan yrityksiä ja tuotantoa Yhdysvalloista yhä enemmän.

Yhdysvalloissa paikallinen media on alkanut julkaista kuluttajille listoja tuotteista, joita kannattaa ostaa ajoissa ennen Trumpin kauden alkua. Tuotteet ovat Kiinasta tuotavaa elektroniikkaa ja kulutustavaraa, joiden hinnat nousevat tuontitullien astuttua voimaan.

Yhdysvaltojen suurimmat tuontimaat ovat Meksiko, Kiina, Kanada, Saksa ja Japani.

Trump on uhannut tulleilla myös Kanadaa. Kanadasta viedään Yhdysvaltoihin paljon esimerkiksi energiaa.

Kanadan Yhdysvaltain-kaupan ylijäämä on jopa 100 miljardia dollaria, mikä sapettaa Donald Trumpia. Kanada siis vie naapurimaahansa huomattavasti enemmän tavaroita ja palveluita kuin tuo sieltä.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau kiirehtikin viikonloppuna tapaamaan Trumpia Floridaan. Daily Mail -lehden mukaan Trump tuli ehdottaneeksi Trudeaulle, että Kanada voisi liittyä Yhdysvaltojen 51. osavaltioksi välttääkseen tullit.

Eräs paikalla ollut oli huomauttanut, että Kanada on liberaali maa. Daily Mailin mukaan Trumpin ratkaisu oli, että Kanada voitaisiin jakaa kahtia, konservatiiviseen ja liberaaliin valtioon.

Tämä juttu on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä.

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan akkujen anodimateriaalin valmistamista piistä, jota saadaan muun muassa ohran kuoresta.

”Litiumioniakuissa käytetään yleensä anodimateriaalina grafiittia, tietyntyyppistä hiiltä. Korvaamalla se piillä pystyttäisiin kymmenkertaistamaan anodin kapasiteetti, koska pii pystyy ottamaan vastaan 10-kertaisen varauksen verrattuna grafiittiin”, professori Vesa-Pekka Lehto sanoo.

Hänen mukaansa materiaalin korvaaminen tapahtuu kuitenkin todennäköisesti vähä vähältä, niin että uusissa akkusukupolvissa on aina vähän enemmän piitä ja vähemmän grafiittia. Tähän on syynsä.

”Piissä on yhä tiettyjä materiaaliin liittyviä ongelmia. Pii ei sellaisenaan kestä syklausta, litioitumista ja delitioitumista, vaan hajoaa pienemmiksi partikkeleiksi syklauksen yhteydessä tapahtuvan suuren tilavuudenmuutoksen takia. Tällöin komponenttien välinen kontakti häviää eikä sähkö kulje.”

Hyvin pienessä määrin grafiitin seassa piitä on jo käytössä, ilmeisesti esimerkiksi Teslan akuissa jo viiden prosentin luokkaa.

Lehdon tutkimusryhmä on tehnyt piianoditutkimusta puhtaalla, piikiekoista valmistetulla materiaalilla. Se on kuitenkin liian kallista materiaalia käytettäväksi tulevaisuudessa kaupallisesti. Tutkijoilla onkin myös toinen kiinnostava tutkimushaara: biopohjaisen piin hyödyntäminen anodeihin.

Ohran kuoressa on piitä noin 3–4 prosenttia. Entisen Altian, nykyisen Anoran Koskenkorvan tehdas on toimittanut viinan ja tärkkelyksen tuotannon sivuvirtana syntyvää ohran kuorta tutkijoille.

Tämä juttu on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä.

Lue myös:

Kysyimme Suomen suurimmilta insinööritoimistoilta heidän suurimpia projektejaan.

Vastauksista ilmeni, että suuret rakennushankkeet ovat usein isoimpien toimistojen hallussa.

Tämä on osa T&T:n suurta insinööritoimistoselvitystä. Lue koko juttu täältä ja katso suurimpien insinööritoimistojen talousluvut:

Esimerkiksi Keliberin litiumhanke on tuonut töitä ainakin Fimpecille, Rejlersille ja Swecolle.

Swecon tehtäviin kuuluu hankkeen suunnittelu- ja hankintapalvelut sekä rakentamisen johtaminen, Rejlersin sopimus sisältää vesienkäsittelylaitoksen perus- ja toteutussuunnittelun ja Fimpec johtaa hankkeeseen kuuluvan rikastamon rakentamista.

Litiumhanke käsittää Kaustiselle, Kokkolaan ja Kruunupyyhyn sijoittuvat kaivos- ja rikastamotoiminnot sekä Kokkolan litiumhydroksiditehtaan.

Suuret sairaalahankkeet työllistävät useita toimistoja.

”Suurin hankkeemme on tällä hetkellä Helsinkiin rakenteilla oleva Laakson yhteissairaala, jossa vastaamme koko taloteknisestä suunnittelusta, energia- ja elinkaarisuunnittelusta sekä muutamista kustannusohjaukseen ja aikatauluihin liittyvistä asiantuntijapalveluista”, Granlundilta kerrotaan.

Laakson sairaalan mittavassa rakennushankkeessa on mukana myös ainakin Afry, A-insinöörit ja Solwers.

”Rakennuttamisen asiantuntijoitamme työllistävät Laakson, Jorvin, Taysin, OYS:n ja Hämeenlinnan sairaalat. Eri liiketoiminta-alueemme ovat olleet mukana kaikissa mittavissa sairaalaprojekteissa Suomessa viimeisten vuosien aikana”, Kari Kauniskangas A-insinööreiltä kertoo.

Myös Granlund on mukana Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden projekteissa ja Taysin uudistamisohjelmassa Tampereella.

Infrarakentaminen ja erityisesti ratahankkeet ovat tuoneet insinööritoimistoille paljon hommia. Tampereen ja Vantaan ratikkahankkeet tuovat töitä useammalle toimistolle.

”Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa-allianssihankkeessa Sweco osallistuu yhtenä osapuolena muun muassa raitiotien, katualueiden, geotekniikan, taitorakenteiden, liikennesuunnittelun, riskienhallinnan, ratajohdon ja teknisten järjestelmien suunnitteluun”, Swecosta kerrotaan.

Rambollista paljastetaan, että yrityksessä on tänä vuonna käynnistynyt Turun ja Vantaan raitioteiden suunnittelu.

Sitowiselle yksi suurimpia juuri alkavia hankkeita on Tikkurilan osaamiskeskuksen ohella Vantaan Ratikka.

Rakennuttajatoimisto Haahtela on puolestaan mukana Keskon mittavassa, 85 000 neliön logistiikkakeskushankkeessa.

”Tänä syksynä alkoi Suomen korkeimman toimistorakennuksen hanke Keski-Pasilaan. Sinne nousee Varman omistama Elisan uusi pääkonttori, 130 metriä korkea The Node”, Haahtelasta kerrotaan.

Arkkitehtina kohteessa on JKMM Arkkitehdit, rakennesuunnittelijana Ramboll ja lvias-suunnittelusta vastaa Granlund.

Lue myös:

Pohjanmaa-luokka tuo mukanaan aivan uusia suorituskykyjä. Ne mahdollistavat muun muassa tulenkäytön maamaaleihin, reaaliaikaisemman tilannekuvan muodostamisen, kattavamman yhteistoiminnan Puolustusvoimien muiden joukkojen kanssa sekä tehokkaamman valvonta- ja vaikuttamiskyvyn vedenalaisiin kohteisiin.

Tekniikka&Talous selvitti, millaiset tulot liikevaihdoltaan Suomen 20 suurimman insinööri- ja suunnittelutoimiston johtajilla oli vuonna 2023.

Listalta löytyy vain yksi nainen, Rambollin toimitusjohtaja Maija Jokela. Hänen ansiotulonsa olivat vähän yli 280 000 euroa. Pääomatulojen kanssa vuositulot yltävät vajaaseen 317 000 euroon.

Yrityslistaus perustuu T&T:n tekemään selvitykseen suurimmista insinööritoimistoista. Taulukon kaikkien toimitusjohtajien verotettavista tuloista pääset katsomaan jutun lopusta.

Verotietojen avoimuus on tärkeä osa läpinäkyvää yhteiskuntaa.

Aiemmassa tuloselvityksessä vain yksi insinööritoimiston johtaja pääsi miljoonatuloille. Tuolloin se oli Haahtelan Anssi Haahtela, jonka pääomatulot olivat vuonna 2022 vajaat 1,38 miljoonaa euroa.

Nyt miljoonatuloille pääse ansiotulojen avulla. Vuonna 2023 Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki tienasi yli 1,54 miljoonaa euroa. Tähän tulee päälle eli 325 000 euroa pääomatuloja. Hän oli toiseksi eniten tuloja kerryttänyt insinööritoimistojohtaja.

Näkin edelle kipusi Weladon perustaja ja entinen toimitusjohtaja Matti Tervonen. Hänen ansiotulonsa jäivät alle 121 000 euroon, mutta pääomatuloja kertyi hulppeasti yli viisi miljoonaa.

Tervonen on listalla, koska hän oli toimitusjohtaja vielä vuonna 2023. Toukokuussa 2024 hän jätti toimitusjohtajan työt 13 vuoden jälkeen ja siirtyi Weladon hallitukseen. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Noora Haverinen.

Nelikymppinen Tervonen on myös listauksen nuorin johtaja. Hänen kotimaakuntansa on Pohjois-Karjala, kun 14 muuta listan 20 johtajasta asuu Uudellamaalla.

Suomen 20 suurimman insinööritoimiston johtajien keski-ikä on 55 vuotta. Vanhin on melkein 80-vuotias Insinööritoimisto Comatecin toimitusjohtaja Aulis Asikainen.

T&T on jo aiemmin selvittänyt laajasti eri teollisuudenalojen palkkoja ja kunkin alan suurimpien yritysten keskipalkkoja, joten tasapuolisuuden nimissä tarkastelemme myös suurimpien yritysten johtajien ansiotasoa. Suomalaisten insinööritoimistojen keskipalkat pääset katsomaan täältä.

Usein etenkin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat saavat ansioitaan erilaisina palkkioina ja bonuksina, jotka voivat olla myös yhtiön osakkeita. Näiden osakkeiden myynti katsotaan yleensä veronalaiseksi ansiotuloksi.

Helsingin käräjäoikeus on asettanut risteilijöiden sisustamiseen erikoistuneen Vallila Marine Oy:n konkurssiin 15. marraskuuta.

Yhtiötä haki konkurssiin asianajotoimisto I&O Partners. Vallila Marine on oman ilmoituksensa mukaan maksukyvytön.

Vallila Marinen hallitus käsitteli yhtiön tilannetta 6. marraskuuta ja päätyi tuolloin yksimielisesti hakemaan yhtiötä konkurssiin.

Kokouksessa todettiin, että yhtiön liiketoiminta on kutistunut eikä tiedossa ole uusia projekteja tai tilauskantaa, joilla pystyttäisiin järkevästi jatkamaan yhtiön toimintaa.

Pääsyy liiketoiminnan lähes täydelliselle pysähtymiselle on se tosiasia, että yhtiölle ei ole saatu järjestettyä rahoitusta, jota tarvitaan projektien voittamiseksi.

Rahoitusvaikeudet juontavat juurensa Vallilan emoyhtiön yrityssaneeraukseen. Design-alan brändiyhtiö Manna & Co hakeutui vuosi sitten lokakuussa yrityssaneeraukseen.

Emoyhtiö Manna & Co:n ohella saneerausmenettelyyn hakeutuivat myös sen tytäryhtiöt Finlayson, Makia ja Vallila. Syyksi ilmoitettiin kohonneet rahoituskustannukset sekä kuluttajien heikentynyt ostovoima.

Vallila Marine ilmoittaa palvelleensa yli 30 vuoden ajan eri puolilla maailmaa toimivia telakoita ja laivanvarustajia laivojen sisustamiseen ja kunnostamiseen liittyvissä projekteissa.

Vallila Marinen liikevaihto tammikuussa 2024 päättyneellä tilikaudella oli reilut 5,8 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa oli 6 henkeä.

Viimeisimpänä Vallila Marinen toimitusjohtajana toiminut Riku Ruusu harmittelee perinteikkään yhtiön kohtaloa.

”Kysyntää olisi ollut vaikka kuinka, mutta homma kaatui vakuuksien puutteeseen emoyhtiön hakeuduttua velkasaneeraukseen”, Ruusu sanoo.

Yhtiön isoimmat asiakkaat olivat viime vuonna Meyer, Skanska ja Itäkeskus, jonka kaikki alumiinikaiteet ovat Vallilan toimittamia. Myös Royal Caribbean oli Vallilan asiakas.

Vallilan liikevaihto työntekijää kohden oli miljoona euroa, eli varsin hyvä. Liikevaihto myös tuplaantui 2023 edellisvuodesta.

”Meillä oli Turun telakalle Icon-sarjan seuraavan laivan sopimus. Se kaatui, kun vakuuksia ei ollut. Myös kolmanteen Iconiin meillä oli optio.”

Lue myös:

ChatGPT:n ja muiden generatiivisen tekoälyn palveluiden käyttöön liittyy ympäristövaikutuksia, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi palveluita käytettäessä.

Tekoälyasiantuntija ja professori Kate Crawford on avannut tekoälyn hyödyntämisen merkitystä ympäristölle pitämällään luennolla, josta uutisoi australialaislehti The Sydney Morning Herald.

Crawford sanoi lehden mukaan, että jokainen ChatGPT:n käyttökerta vastaa sitä, että puoli litraa vettä kaadettaisiin maahan.

Käyttökerta oli kuitenkin todennäköisesti tulkittu artikkelissa virheellisesti. Crawford on aiemmin viitannut muissa lähteissä Australian tutkimusneuvoston keskuksen eli ARC Centren arvioon, jonka mukaan 26 ChatGPT-kyselyn tekeminen kuluttaisi yhteensä noin puoli litraa vettä. Yksittäisen kyselyn vedenkulutus olisi siis noin 20 millilitraa.

Tekoälyjärjestelmien käyttöön tarvittavat palvelinkeskukset kuluttavat joka tapauksessa suuria määriä vettä jäähdytykseen. Käytännössä vesi useimmiten haihtuu jäähdytysprosessin aikana ilmaan.

”Tuhlaamme paljon vettä näiden järjestelmien kanssa, ja vain harvat ihmiset ymmärtävät, että se on merkittävä ongelma”, Kate Crawford sanoi lehden mukaan.

"Siksi mielestäni alan tärkein prioriteetti pitäisi olla ekologinen kestävyys, ei tekoälykilpailu”, hän jatkoi.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vähemmän energiaa kuluttavien järjestelmien kehittämistä, uusiutuvan energian käyttöä sekä veden kierrättämistä. Crawfordin mukaan tekoälyn kehittämistä tulee myös sääntelyn tasolla ohjata ympäristön kannalta vastuulliseen suuntaan.

Kate Crawford toimii professorina USC Annenbergin yliopistossa ja johtavana tutkijana Microsoftin tutkimusyksikössä New Yorkissa. Hän toimii myös tekoälyn ja oikeudenmukaisuuden vierailevana professorina École Normale Supérieure -korkeakoulussa Pariisissa. Time-lehti valitsi hänet hiljattain tekoälyssä sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon maailmassa.

"Olemme valtavan paineen alla yrittäessämme vähentää hiilidioksidipäästöjä vuosisadan puoliväliin mennessä, ja jos emme onnistu, edessämme on kiihtyviä planeetan laajuisia vaikutuksia, jotka koskettavat meitä kaikkia”, Crawford korosti.

Hän ei ole ajatustensa kanssa yksin. Myös OpenAI:n perustajiin kuuluva Sam Altman on korostanut, että tekoäly kaipaa uusia innovatiivisia energiaratkaisuita. Altman uskoo, että ydinfuusio voi tarjota yhden vaihtoehdon ja on kehottanut panostamaan sen tutkimukseen.

Tekoälyn tulisi Altmanin mukaan tulevaisuudessa auttaa ratkaisemaan ilmastonmuutosta sen sijaan, että se pahentaa sitä.

Oikaisu 4.12. klo 9.46 Artikkelin lähteenä käytetty The Sydney Morning Herald kirjoitti, että Kate Crawfordin mukaan jokainen käyttökerta kuluttaisi puoli litraa vettä. Muissa lähteissä Crawford viittaa kuitenkin tutkimukseen, jonka mukaan 26 kyselyä kuluttaisi puoli litraa vettä. Artikkelia täsmennetty tämän tiedon pohjalta.

Teslan pääjohtajan Elon Muskin ennätyksiä murskaava bonuspaketti karahti karille jo toistamiseen. Delawaren osavaltion oikeusistuin hylkäsi maanantaina päätähuimaavaan 101 miljardiin dollariin paisuneen kannustepaketin, uutistoimisto Bloomberg kertoo.

Delawaren oikeusistuimen päätös on historiallinen. Se mitätöi Yhdysvaltain yrityshistorian mittavimman bonuspaketin.

”Hallitus antautui Muskille”

Oikeusistuimen tuomari Kathaleen St. J. McCormick perusteli tuomiotaan maanantaina 101-sivuisella päätöslauselmalla. Sen mukaan bonukset myöntänyt Teslan hallitus oli hyväksynyt Muskin vuonna 2018 esittämän kannustesuunnitelman tämän asiattoman vaikutuksensa alaisena.

McCormick hylkäsi Muskin megajättipotin jo toistamiseen. Samoin kävi myös kuluvan vuoden tammikuussa. Tuolloin McCormick piti päänsä osakkeenomistajien ja Muskin painostuksesta huolimatta.

”Hallitus olisi voinut päättää merkittävistä mutta samalla järkevistä Muskille maksettavista summista. Sen sijaan hallitus antautui Muskin vaatimusten edessä”, McCormick kirjoitti päätökseensä.

Käytännössä päätös tarkoittaa, että Teslan hallituksen on laadittava yhtiön pääjohtajan kannustepaketista uusi ehdotus.

Teslan hallitus ilmoitti kuitenkin maanantaina valittavansa tuomiosta osavaltion korkeimpaan oikeuteen. Ylimmän oikeusistuimen on käytännössä otettava asia listalleen. Lopullisen ratkaisun syntyyn voi kulua vielä kuukausia.

”Korruptiota”

Moninkertainen miljardimies reagoi nopeasti oikeusistuimen päätökseen. ”Täydellistä korruptiota”, Musk kirjoitti omistamansa pikaviestipalvelu-X:n tilille.

Vaikka McCormickin päätös jättää merkittävän tyhjiön Muskin henkilökohtaiseen kirjanpitoon, miljardiomaisuuden kasannut autopohatta on silti edelleen maailman rikkain ihminen.

Hänen henkilökohtainen omaisuutensa kohosi uusiin ulottuvuuksiin viime kuussa Donald Trumpin noustua Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajaksi. Trumpia voimakkaasti tukeneen Muskin omaisuuden arvo ylitti vuonna 2021 saavutetun edellisen 340 miljardin dollarin rajapyykin.

Elon Musk tuki Trumpin vaalikampanjaa noin 100 miljoonalla dollarilla. Summa näyttää poikineen sievoisen tuloksen.

Kuvaavaa on, että kuluvan vuoden tammikuussa autopohatan omaisuudeksi kerrottiin 210 miljardia dollaria. Rakettinousua selittää muun muassa vaalituloksen jälkeen pilviin noussut Teslan osakekurssi.

Lisäksi automoguli nimettiin johtamaan Trumpin hallinnon alaista toimielintä, jonka tarkoituksena on tehostaa liittovaltion hallinnon toimintaa. Arvostelijoiden mukaan Muskin rooli herättää kysymyksiä hänen jääviydestään, sillä useat hänen omistamansa liikeyritykset toimivat liittovaltion alihankkijoina.