Yhdysvaltain osakemarkkinoiden reaktio presidentti Donald Trumpin tullipolitiikkaan oli voimakas ja yksiselitteinen. Pörssipäivä oli pahin sitten vuoden 2020 maaliskuun. Tuolloin koronapandemian alku sai aikaan markkinapaniikin.
Laaja S&P 500 -indeksi laski 4,8 prosenttia. Kolmeakymmentä teollisuusyritystä seuraava Dow Jones -osakeindeksi heikkeni neljä prosenttia ja teknologiapainotteinen Nasdaq kuusi prosenttia. Pienyhtiöindeksi Russell 2000 laski 6,6 prosenttia.
Kaikkiaan yhdysvaltalaisosakkeiden markkina-arvosta haihtui lähes 3 100 miljardia dollaria, kertoo Marketwatch. Syynä ovat pelot siitä, että tullit ja kiihtyvä kauppasota ajavat Yhdysvaltain talouden taantumaan.
Esille on noussut myös pelätty s-sana eli stagflaatio.
Stagflaatiolla tarkoitetaan talouden häiriötilannetta, jossa talouskasvu hidastuu mutta inflaatio on korkea. Siihen liittyy yleensä myös korkea työttömyys.
Suurenmoiseksi seitsikoksi kutsuttujen teknologiayhtiöiden markkina-arvosta katosi torstaina yhteensä yli tuhat miljardia dollaria. Kyse on päiväkohtaisesta ennätyksestä, sijoitusmedia Barron’s kertoo.
”Trumpin hallinto saattaa pelata uhkapeliä kauppakumppaneiden kanssa, mutta markkinat eivät ole valmiita odottamaan tuloksia”, sanoo State Street Global Advisorsin johtava sijoitusstrategi Michael Arone.
“Sijoittajat myyvät ensin ja kysyvät sitten. Jos, ja se on iso jos, Trumpin vastavuoroiset tullit alentavat kaupanesteitä maailmanlaajuisesti, riskipitoiset omaisuuserät elpyvät nopeasti. Mutta jos kauppakumppanit kostavat ja ryhtyvät vastatoimiin, talouskasvu romahtaa ja markkinat todennäköisesti myös”, Arone jatkaa Barron’s-sijoitusmedian mukaan.
Trump ilmoitti keskiviikkona käytännössä kaikille maille asetettavasta kymmenen prosentin tuontitullista. Lisäksi joukolle suuria kauppakumppaneita asetetaan maakohtaiset lisätullit.
Euroopan unionille asetettava uusi tulli on yhteensä 20 prosenttia ja Kiinalle 34 prosenttia. Taiwanin osalta tulli on 32 prosenttia ja Intian 27 prosenttia. Japanille tulee 24 prosentin tuontitulli.
”Tämä on yksi tärkeimmistä päivistä Yhdysvaltain historiassa”, Trump sanoi tulleja koskevassa tiedotustilaisuudessa Valkoisen talon ruusutarhassa.
Alkavatko neuvottelut?
Seuraavaksi odotetaan kauppakumppaneiden vastauksia. Kiinan hallitus kertoi jo, että siltä on tulossa vastatoimia Trumpin asettamille uusille tulleille.
Omaa vastaustaan sorvaa myös Euroopan unioni. EU on jo päättänyt asettaa 26 miljardin euron arvoiset vastatullit yhdysvaltalaisille tuotteille vastauksena Yhdysvaltain aiemmin määräämille 25 prosentin teräs- ja alumiinitulleille.
Komission mukaan jäsenmaat äänestävät ensi viikolla teräs- ja alumiinitullien vastatoimista. Ne tulisivat voimaan 15. huhtikuuta. Trumpin keskiviikkona ilmoittamiin uusiin 20 prosentin tulleihin asetettavat vastatoimet tulisivat voimaan vasta 15. toukokuuta. Syynä on, että neuvotteluille halutaan antaa enemmän aikaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, että Eurooppa pohtii vastatoimia, jotka voivat kohdistua myös yhdysvaltalaisiin teknologiayhtiöihin. Kanadan pääministerin Mark Carneyn mukaan Kanada aikoo vastata Trumpin asettamiin tuontiautotulleihin omilla autotulleillaan.
Trump tosiaan on ehtinyt asettaa monenlaisia tulleja: Omansa on tuontiautoille sekä alumiinille ja teräkselle. Kiinalle on ollut jo aiemmin omansa, kuten on Meksikolle ja Kanadallekin.
Epäselvää on, pystyvätkö kauppakumppanit neuvottelemaan tullitasoa alemmaksi. Trumpin mukaan tuontitullit tulevat kasvattamaan teollisuustuotantoa Yhdysvalloissa sekä vaurastuttamaan yhdysvaltalaisia. Myös liittovaltion kassaan odotetaan täytettä.
Trump tosin sanoi torstaina, että hän on avoin neuvotteluille, jos kauppakumppaneilla on tarjota jotain ilmiömäistä, uutistoimisto Bloomberg kertoo.
Varoituksia sijoittajien painajaisesta
Tullien ja kauppasodan vaikutusten pelätään kuitenkin olevan päinvastaisia kuin Trump lupaa. Yhdysvalloissa inflaation eli kuluttajahintojen nousun ennakoidaan vauhdittuvan ja talouskasvun hyytyvän. Pelkona on, että myös työttömyys kasvaa.
”Trumpin tullimyllerrys 2.0 on aiheuttanut osakemarkkinoilla myyntiaallon, joka on täydessä vauhdissa”, sanoo Yardeni Researchin perustaja Ed Yardeni.
Hänen mukaansa pelot kauppasodasta ovat kasvaneet. Seurauksena voi olla Yhdysvaltain talouden ajautuminen taantumaan, jos tullimaksut pysyvät korkeina.
Yardeni on päivittänyt ennusteensa stagflaatiolle aiemmasta 35 prosentista 45 prosenttiin.
Työmarkkinat ovat Yhdysvalloissa yhä hyvässä kunnossa, mutta tilanne voi heikentyä nopeasti, jos kulutuskysyntä sakkaa ja yritysten näkymät heikkenevät.
”Stagflaatio on kaikille painajainen, myös sijoittajille”, kirjoitti arvostettu sijoittaja Kim Lindström Kauppalehdessä keväällä 2022.
Stagflaatiosta ovat varoittaneet muutkin, kuten luottoluokittaja Fitch Ratingsin Yhdysvaltain talouden tutkimusjohtaja Olu Sonola.
”Stagflaation riski nousi juuri kuin raketti, erityisesti jos otetaan huomioon useimpien kauppakumppaneiden vastatoimet. Toivon, että poistumistietä käytetään ennemmin kuin myöhemmin”, hän sanoi Barron’sille.
Pää kylmänä
Mitä piensijoittajan nyt sitten kannattaisi tehdä?
”Eiköhän tämä ole klassinen esimerkki tilanteesta, jossa piensijoittajan kannattaa pitää pää kylmänä ja katsoa, miten tilanne kehittyy”, sanoi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich Kauppalehden haastattelussa.
Kylmähermoisille sijoittajille voi silti löytyä pelipaikkoja. Yksi vaihtoehto on veikata, että Trump todella seisoo sanojensa takana, ja globalisaatio on julistettu kuolleeksi. Silloin yksi sijoituskohde voisi olla Saksan 10 vuoden valtionvelkakirjat, joiden korot pomppasivat ylös maaliskuussa.
Epävarmuus todennäköisesti jatkuu. Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä arvioi Trumpin hallinnon shokkiterapian jatkuvan vielä jonkin aikaa, ennen kuin Trump on valmis neuvottelupöytään.
”Tavoitteena on siirtyä neuvotteluihin alkushokin jälkeen. Tullit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden taso on kuitenkin vielä neuvoteltavissa”, Penttilä arvioi Kauppalehden haastattelussa.
