Uutiset ja blogit

Tampereella sijaitsevan Ratinan kauppakeskuksen parkkihallia pyörittävän Finnparkin toimitusjohtaja Antti Marttila vahvistaa Iltalehdelle, että Telian tiistaiset laajat ongelmat vaikuttivat myös pysäköintilaitosten puomien toimintaan.

– Pysäköintijärjestelmä ei toiminut pysäköintikohteissa normaalisti palveluntarjoajan tietoliikennekatkosta johtuen, Marttila kommentoi sähköpostitse.

Marttilan mukaan ”ennakoimaton katkos” vaikutti kaikkiin niihin Finnparkin kohteisiin, joiden yhteydet ovat Telialta, mutta hän ei täsmentänyt ongelmia kohdanneiden hallien määrää tai kertonut, missä muissa yhtiön halleissa käytetään Telian yhteyksiä.

– Olemme keskittäneet tietoliikenneyhteydet sopivimmalle palveluntarjoajalle, hän sanoi.

Finnparkilla on nettisivujensa mukaan viitisenkymmentä pysäköintikohdetta ympäri Suomea.

Varajärjestelmät käyttöön

Telian katko kesti tiistaiaamuna puolisen tuntia.

Marttila sanoo, että kulkeminen parkkihalleissa palautui normaaliksi pian yhteyksien korjaantumisen jälkeen. Asiakkaat joutuivat hänen mukaansa odottamaan ”vaihtelevan ajan” hieman kohteesta riippuen.

– Pääsääntöisesti asiakkaiden odotusaika on ollut selvästi tietoliikennekatkoa lyhyempi, ja puomeja saatiin hallittua varajärjestelmien avulla.

Katkon aikana Finnparkin asiakaspalveluun tuli yhteydenottoja jumiin jääneiltä autoilijoilta, mutta Marttila ei täsmentänyt niiden määrää.

– Poikkeustilanteissa yhteydenottojen määrä nousee, kun asiakkaan kulkeminen syystä tai toisesta estyy, Marttila vastasi.

Palveluntarjoajan tietoliikennekatko osui Marttilan mukaan melko rauhalliseen ajankohtaan.

– Näin ollen se ei häirinnyt suurinta osaa työmatkaliikenteestä.

It-yhtiö Gofore tiedottaa aloittavansa muutosneuvottelut. Neuvotteluiden piirissä on 830 työntekijää Suomessa. Arvioitu vähennystarve on 95 työntekijää asiantuntijarooleissa ja hallinnossa.

Goforen hallitus päätti asiasta 7. huhtikuuta. Neuvottelut alkavat 14. huhtikuuta 2025, ja niiden arvioidaan päättyvän toukokuun loppuun mennessä.

Suunnitellun muutoksen arvioidaan tuovan vuositasolla 7,6 miljoonan euron säästöt.

It-yhtiö Gofore tiedottaa aloittavansa muutosneuvottelut. Neuvotteluiden piirissä on 830 työntekijää Suomessa. Arvioitu vähennystarve on 95 työntekijää asiantuntijarooleissa ja hallinnossa.

Goforen hallitus päätti asiasta 7. huhtikuuta. Neuvottelut alkavat 14. huhtikuuta 2025, ja niiden arvioidaan päättyvän toukokuun loppuun mennessä.

Suunnitellun muutoksen arvioidaan tuovan vuositasolla 7,6 miljoonan euron säästöt.

Goforen hallitus ei näe tarvetta muuttaa pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita, jotka yhtiö julkisti viime vuoden lopulla.

Säästöjen on tarkoitus vahvistaa yhtiön kilpailukykyä ja mahdollistaa kasvu alueilla, joilla asiakaskysynnän arvioidaan jatkuvan vahvana. Erityisiä vahvan kysynnän alueita ovat dataan ja tekoälyyn liittyvät palvelut sekä kyberturvallisuus-, arkkitehtuuri-, ERP-, projekti- ja teknologiajohtamisen palvelut.

Gofore-konserniin kuuluvat yritykset Creanex Oy, Rebase Consulting Oy ja Sleek Oy eivät ole neuvottelujen piirissä.

”Olemme vuodesta 2023 alkaen toimineet heikentyneen asiakaskysynnän markkinassa. Tällä hetkellä markkinassa vallitseva käsitys on, että nopean piristymisen sijaan kysyntä alkaa toipua vaiheittain. Aiemmin ennakoimamme vuoden 2025 alkuun liittyvä epävarmuus on toteutunut ja osalla palvelualueitamme kysyntä on ollut heikkoa. Tämä yhdistettynä tiukkaan kilpailutilanteeseen ja hintapaineeseen on aiheuttanut sen, että vapaa kapasiteettimme on kroonisesti liian korkealla tasolla. Siksi joudumme tekemään raskaan päätöksen käynnistää muutosneuvottelut henkilöstömäärämme pienentämiseksi”, toimitusjohtaja Mikael Nylund kertoo tiedotteessa.

”Gofore on strategiansa mukaisesti kasvuyhtiö, ja pitkän aikavälin tavoitteemme ovat voimassa. Perusfundamentit digitaalisen muutoksen takana ovat edelleen vahvat. Osassa liiketoimintaamme ja palvelualueitamme kasvu jatkuu, ja tuemme sitä erityisillä panostuksilla. Nyt suunnitteilla olevat toimenpiteet mahdollistavat investoinnit tulevaisuuteen ja vahvistavat Goforen kykyä luoda poikkeuksellista asiakasarvoa, mikä on kilpailukykymme kulmakivi”, Nylund jatkaa.

”Goforen menestykseen ovat aina liittyneet vahva kannattavuus, tehokkuus ja kyky toimia kevyellä hallinnolla. Tästä pidämme kiinni myös tulevaisuudessa, jolloin pystymme panostamaan asiakastyötä tekeviin asiantuntijoihin. Siksi tavoitteenamme on myös parantaa tukitoimintojen tehokkuutta ja rakenteista laskutusastetta muun muassa keskittymällä tärkeimpiin liiketoimintaa, kasvua ja asiantuntijoita tukeviin palveluihin ja karsimalla osan nykyisistä tehtävistä.”

Lakkoviikon maanantaina Atrian logistiikka- ja tuotantojohtaja Tommi Leikkarin puhelin soi taukoamatta. Seinäjoen Nurmossa sijaitseva tehdaskompleksi on mukana lakossa tiistaista 8. huhtikuuta alkaen.

Normaalisti tehtaalta lähtee päivittäin puoli miljoonaa kiloa tuoretoimituksia, pääasiassa kauppoihin, mutta myös esimerkiksi tukuille, ravintoloihin, kouluihin ja palvelutaloihin.

"Niissä tuoteryhmissä, missä toimimme, karkeasti arvioituna neljäsosa Suomen ruuasta lähtee täältä. Iso lovi on, jos tämä tehdas seisoo, niin kuin nyt näyttää tapahtuvan”, Leikkari sanoo.

Lakon on määrä kestää kolme päivää.

"Lakon aikana priorisoimme laitosruokailut, sairaalat ja koulut. Jossain määrin tuotepuutteina lakko näkyy väkisinkin."

Videolla trukit lastaavat elintarvikelaatikoita rekkoihin Atrian Nurmon-tehtaan logistiikkakeskuksessa:

Leikkarin mukaan lakko on tietysti harmillinen tapahtuma aina.

"Ei me mielellämme tähän haluttaisi mennä. Mutta välillä näin."

Atrian logistiikkakeskuksessa lakkoon varautuminen näkyy, kun valkoisten elintarvikelaatikkojen pinot ovat normaalia korkeammat.

Leikkarin mukaan asiakkaat, kuten kaupat, varautuvat lakkoon ja täyttävät varastojaan.

Atrialla tehtiin erilaisia tuotantosuunnitelmia lakon varalle, mutta lopulliset päätökset päästiin tekemään vasta sunnuntaina ja maanantaina, sillä osapuolet kävivät työehtojen sopimusneuvotteluja viime metreille.

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) kertoi lauantaina 5. huhtikuuta, että sovittelija Janne Metsämäellä ei ollut lauantaina edellytyksiä uuden sovintoehdotuksen antamiseen elintarvikealojen työehtoriitaan. Suomen elintarviketyöläisten liiton (SEL) ilmoittama kolmipäiväinen lakko liha-alan yrityksissä toteutuu tiistaista 8. huhtikuuta alkaen.

Ilmakehän olosuhteet voivat voimakkaasti vaikuttaa radioaaltojen etenemiseen. On tilanteita, joissa radioaallot voivat taipua niin voimakkaasti, että syntyy kanavoitumisen nimellä tunnettu ilmiö, kirjoittaa tekniikan lisensiaatti Risto Korhonen Puolustustutkimuksen vuosikirja 2025 -julkaisussa.

Korhonen toimii vanhempana tutkijana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen informaatiotekniikkaosastossa radiotaajuiset sensorijärjestelmät -tutkimusalalla.

Kanavoitumisilmiön avulla Ukraina kykeni upottamaan venäläisen ohjusristeilijä Moskvan Mustallamerellä vuonna 2022. Korhonen kirjoittaa:

”Huhtikuun 13. päivänä 2022 noin kello 16 paikallista aikaa Mustaamerta valvova Ukrainan Mineral-U-tutka havaitsi maalin 135 km:n päässä. Kyseessä oli Venäjän ohjusristeilijä Moskva, joka normaaliolosuhteissa olisi ollut selvästi tutkan kantaman ulkopuolella.”

Korhosen mukaan ukrainalaiset ymmärsivät, mistä on kyse, ja hyödynsivät tilaisuuden. Heidän laukaisemansa kaksi R-360 Neptun -ohjusta osuivat ohjusristeilijään tunnetuin seurauksin.

Kanavoituminen, joka tapahtuu ilmakehän alimmassa osassa eli troposfäärissä, on sekä paikallisesti että ajallisesti rajallinen ilmiö, jota on vaikeaa ennustaa täsmällisesti. Korhosen mukaan kanavoitumisen ennustaminen usean päivän päähän avaisi toiminnan suunnitteluun ”merkittäviä mahdollisuuksia”.

Suomi on Norjan ja Ruotsin kanssa kansainvälisessä polaaritutkimuksen yhteistyöohjelmassa, jonka alla kanavoitumista tutkitaan.

Vuonna 2023 Ukrainan merivoimien komentaja vara-amiraali Oleksiy Neizhpapa kertoi, että Moskvan upottaneiden aseidenkin kanssa oli onnea.

Neptun-meritaisteluohjusten kehitys aloitettiin pian Krimin miehityksen jälkeen, ja varsinainen tuotanto alkoi vuoden 2021 alussa.

Helmikuun 24. päivään mennessä valmistuneet ohjusten laukaisualustat olivat vielä säilössä Kiovan ulkopuolella, ja ne piti kuljettaa kiireen vilkkaa pois etenevien venäläisjoukkojen tieltä. Itse Neptun-ohjukset tuotiin myöhemmin rekka-autoihin piilotettuina.

Vanhaan neuvostoliittolaiseen Kh-35-ohjukseen perustuva viisimetrinen Neptun lentää yli 300 kilometrin matkan 900 km/h tuntinopeudella ja kymmenen metriä merenpinnan yläpuolella. Sen taistelukärki painaa 150 kg. Ensimmäistä kertaa sitä käytettiin operatiivisessa toiminnassa maaliskuussa 2022.

Pian laivan sijainnin varmistumisen jälkeen Neizhpapa antoi käskyn kahden Neptun-ohjuksen laukaisusta. Niiden lento kohteeseen kesti kuusi minuuttia, minkä jälkeen alkoi odotus.

Sitten venäläiset sotilasradiokanavat täyttyivät keskusteluista. Neizhpapa päätteli, että Moskvaan oli osunut, mutta vaurioiden suuruuden varmistumisessa meni tuntikausia.

Seuraavaksi satelliittidata paljasti suuren punaisen pisteen lämpökamerakuvissa. Neizhpapa sai Nato-upseereilta puhelinsoiton, jossa ”he kertoivat, että jotakin siellä kauniisti palaa”.

Alus upposi aamuyöllä huhtikuun 14. päivänä.

Lue myös:

Talousnäkymät ovat synkentyneet Suomessa ja ympäri maailman sen jälkeen kun presidentti Donald Trump viime viikolla ilmoitti kovista tulleista Yhdysvaltoihin tuotaville tavaroille.

EU-tuotteille on tällä tietoa luvassa 20 prosentin tullimaksu. EU-maiden kauppaministerit keskustelevat maanantaina mahdollisista vastatoimista.

Osakemarkkinoiden jyrkkä alamäki on jatkunut maanantaina.

”Odottavalla kannalla olemme, että mihin tämä kokonaistilanne lopulta asettuu”, kommentoi Suomen suurinta vientialaa edustavan Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras maanantaina.

”Syvä huoli on siitä, että jos tämä meneekin näin rankasti kuin mitä on kerrottu, niin kyllä vaikutukset tulevat olemaan aika suuria suomalaiseenkin teknologiateollisuuteen.”

Suomen tavaraviennistä noin 10 prosenttia menee Yhdysvaltoihin. Ilmeistä on, että tämä vienti tulee tullien myötä pienenemään.

Vielä suurempi vaikutus yrityksille voi olla välillinen, Rautaporras muistuttaa. Kaksi kolmasosaa viennistä suuntautuu Eurooppaan.

”Viemme Eurooppaan paljon välituotteita. Esimerkiksi saksalainen konepaja käyttää suomalaista tuotetta edelleen omassa tuotannossaan. Jos tämä saksalainen konepaja ei saa myytyä yhtä paljon kuin aiemmin Yhdysvaltoihin, niin ei se täältä Suomestakaan sitten osta välituotteita.”

Erityisesti meikäläistä teknologiateollisuutta varjostaa kauppasodan kynnyksellä myös se, että suomalaisyritykset tekevät paljon investointihyödykkeitä.

”Tällainen epävarmuuden aika on omiaan laittamaan investointisuunnitelmia vähintäänkin jäihin. Taloudelliset toimijat muuttuvat erittäin varovaisiksi, mikä on tietysti myrkkyä kysynnälle.”

Tulli-ilmoitukset vetivät myös maton alta teknologiateollisuuden suhdanneodotuksilta, joissa näkyi pitkästä aikaa pientä valon pilkahdusta.

Maaliskuussa tehty kysely osoitti alan yritysten tuotannon, tilausten ja tilauskannan olevan kasvussa sekä työpaikkamäärän mahdollisesti lähtevän kasvuun kevään aikana.

”Kyllä ne tulokset näyttävät nyt hapantuvan käsiin todella nopeasti.”

Tilanteet muuttuvat nopeasti ja jäitä on syytä pitää hatussa, mutta kaiken kaikkiaan huolestuttavalta näyttää, Rautaporras kiteyttää tilanteen.

Teknologiateollisuuteen lasketaan toimialoista elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Jäsenkuntaan kuuluvat muun muassa Nokia, Vaisala, Kone, Metso, Meyer Turku, Outokumpu, SSAB ja Tietoevry.

Alankomaalainen startup-yritys BlueHeart Energy on kehittänyt uudenlaisen lämpöpumpun, joka käyttää perinteisestä poikkeavaa tekniikkaa lämmön ja kylmän siirtämiseen.

Yritys on saanut sijoituksen yhdysvaltalaiselta Copelandilta, joka valmistaa lämpöpumppujen komponentteja. Sijoituksen tarkkaa summaa ei ole julkistettu, mutta sen kerrotaan mahdollistavan BlueHeartin siirtymisen kaupalliseen vaiheeseen. Copelandin mukaan BlueHeartin teknologia sopii hyvin täydentämään nykyisiä kompressoripohjaisia ratkaisuja.

Tavanomaisten lämpöpumppujen toiminta perustuu lämmön siirtämiseen ulkoilmasta tai maaperästä sisätiloihin kylmäaineen höyrystymisen ja tiivistymisen avulla. Kompressori puristaa kylmäaineen korkeaan paineeseen, mikä nostaa sen lämpötilan. Haittapuolena on, että järjestelmän hyötysuhde heikkenee, jos tulo- ja menolämpötilat poikkeavat liikaa kylmäaineen kondensoitumispisteestä.

BlueHeartin lämpöpumppu perustuu sen sijaan termoakustiikkaan, jossa lämpö siirtyy ääniaaltojen avulla suljetussa, heliumilla täytetyssä paineistetussa putkistossa. Helium pysyy koko ajan kaasumaisessa olomuodossa, eikä järjestelmä ole sidottu tiettyyn lämpötila-alueeseen. Tämän ansiosta se voi toimia tehokkaasti monenlaisissa olosuhteissa.

BlueHeartin mukaan sen kehittämä lämpöpumppuyksikkö on pienikokoinen (noin 55 cm joka suuntaan) ja erittäin hiljainen, äänitasoltaan alle 30 desibeliä, mikä vastaa nykyaikaista jääkaappia. Lämpöpumppu voidaan yhdistää moniin eri lämmönlähteisiin, kuten maalämpöön, ilma–vesijärjestelmään tai kaukolämpöön. Se toimii lämpötila-alueella –20 °C:sta aina +50 °C:een saakka.

Koska järjestelmä käyttää lämmönsiirtoon heliumia eikä perinteisiä kylmäaineita, se täyttää jo nyt EU:n F-kaasuasetuksen tulevat vaatimukset. EU on linjannut, että hfc- eli hydrofluorihiilivety-yhdisteitä sisältävät kylmäaineet poistuvat markkinoilta vuoteen 2050 mennessä.

Myös Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on sijoittanut BlueHeart Energyyn. Yritys sai alkunsa vuonna 2016 alankomaalaisen tutkimusorganisaation TNO:n tutkimusprojektista ja irtautui myöhemmin itsenäiseksi yhtiöksi.

Tampereella suunnitellaan radan ylittävän Erkkilän sillan purkamista ja siirtämistä uuteen paikkaan. Vuonna 1983 rakennettu langerpalkkisilta on edelleen hyvässä kunnossa, ja kaupunki haluaa kierrättää sen uusiokäyttöön.

”Meillä on vahva visio, että silta rakennettaisiin uudelleen suunnilleen saman näköisenä ja muotoisena Näsisaareen vieväksi pyörätieyhteydeksi”, sanoo rakennuttamisjohtaja Mikko Tietäväinen Tampereelta.

”Tämä olisi oivallinen kiertotalousjuttu. Olen itse aika innostunut asiasta.”

Näsisaari on Tampereelle rakennettu 12 hehtaarin tekosaari, jota pitkin ratikkakiskot kulkevat Hiedanrannan kaupunginosaan. Noin 800 metriä pitkä ja 200 metriä leveä saareen on kasattu louhetta kaikkiaan noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä.

Kivi on peräisin Tampereen Sulkavuoresta, jossa rakennetaan jätevedenpuhdistamoa kallion sisään.

Tampereen kaupungin tavoitteena on kasvattaa Näsisaari peräti 25 hehtaarin kokoiseksi.

Tietäväisen mukaan silta olisi juuri sopivan pituinen sille suunnitellulle paikalle. Näsisaaren ja mantereen jäävän kanavan leveys on noin 36 metriä ja Erkkilän sillan tukien jänneväli on 42 metriä.

”Silta mahdollistaisi kanavan yli menon ilman välitukia, mikä olisi hyvä asia.”

Toistaiseksi sillan uudelleenrakentamiseen ei ole budjetoitu rahaa, joten Tietäväinen ei voi luvata, että silta tulee suunnitellulle paikalle.

”Lisäksi tarvitaan tietenkin katusuunnitelmat ja luvat”, Tietäväinen muistuttaa.

Tällä haavaa sillan lohkot viedään siis välivarastoon odottamaan päätöksiä.

”Jos tämä suunnitelma kaatuu, niin sitten mietitään joku vaihtoehto”, Tietäväinen sanoo ja muistuttaa, että rakenteiden kunnon puolesta sillalla on vielä vuosia elinikää jäljellä.

”Se vaatii vain pintakäsittelyä ja huoltoa.”

Lue lisää: