Uutiset ja blogit

Työsuhdeautomarkkinan voittaja oli viime vuonna Volvo. Se otti merkkikohtaisen ykköspaikan kärkyttyään sitä kärjen tuntumassa useita vuosia.

”Volvo nousi keulaan ja onnistui säilyttämään myös kappalemääräiset rekisteröintinsä edellisen vuoden tasolla”, sanoo Jarmo Mäenpää, ajoneuvodatan asiantuntija Dun & Bradstreet Marketingista.

Useimmat muut automerkit menettivät yritysautomyyntiään. Top-kympissä kasvuun ylsi Volvon lisäksi vain kahdeksanneksi eniten rekisteröity Toyota.

Volvolla on kärkikymmenikössä kolme mallia. Sijaluvuilta neljä, viisi ja kahdeksan löytyvät V60-farmari, XC60-katumaasturi ja täyssähköinen EX30. Laaja mallisto avitti Volvon merkkien paalupaikalle, vaikkakaan yksikään malleista ei yltänyt kolmen kärkeen.

”Selkeästi yritysasiakkaat hakevat ympäristöystävällisiä ratkaisuja, ja siihen Volvon mallisto istuu hyvin. Lisäksi Volvolla on perinteisesti ollut hyvä jäännösarvo”, sanoo Lasse Ahlstedt, maahantuojan Volvo Car Finlandin toimitusjohtaja.

Volvon uutuusmalli EX30 nousi todella nopeasti yritysautoilijoiden suosioon. Ahlstedtin mukaan yritysautomarkkinassa uusi malli vetääkin yleensä hyvin.

Melkeinpä ikuinen ykkönen Škoda jäi tällä kertaa kakkostilalle, Volkswagen pysyi kolmosena ja Tesla nousi viime vuoden viidenneltä sijalta yhden pykälän.

Seuraavat sijat menivät saksalaispremiumeille. Germaanien taistossa BMW peittosi Mercedes-Benzin ja Audin. Kärkikymmenikön loput sijat menivät edellisen vuoden tapaan Toyotalle, Kialle ja Fordille.

”Top-10 merkit vastaavat yritysautomyynnistä 88:aa prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että se joka yritysautoa harkitsee, valitsee jonkin noista automerkeistä”, Mäenpää sanoo.

Suosituin yksittäinen automalli oli Tesla Model Y. Se säilytti edellisenä vuonna saavuttamansa paalupaikan huolimatta siitä, sen että ensirekisteröinnit työsuhdeautoissa putosivat 30 prosenttia, kappalemääräisesti 1 396 autosta 974:ään.

Myös toisella sijalla on täyssähköauto. Škoda Enyaq ohitti ensimmäistä kertaa saman merkin kestosuosikin Octavian.

Täyssähköisten autojen suosiota pönkittävät yritysten työsuhdeautoille määrittämät päästörajat ja verokannuste työntekijälle. Täyssähköauton verotusarvosta vähennetään tuloverotuksessa 170 euroa kuukaudessa.

”Sähköautot lisääntyvät eri merkeillä ja mallisto laajenee. Tarjottavat vaihtoehdot painottuvat sähköautoihin”, sanoo Mäenpää.

Työsuhdeautoja rekisteröitiin viime vuonna reilut 15 000 kappaletta. Vuonna 2023 rekisteröintejä oli yli 18 000, eli markkina kutistui noin 17 prosenttia.

Toisaalta etätyön värittämiin vuosiin 2021 ja 2022 verrattuna rekisteröinnit lisääntyivät noin 1 500 autoa.

Mäenpään mukaan viime vuonna palattiinkin siihen tasoon, joka kuvastaa keskimääräistä tarvetta yritysautoille.

Uusi tilanne

Aiempina vuosina hybridiautot ovat vielä peitonneet sähköautot, mutta viime vuonna tilanne muuttui. Sähköautojen osuus oli 47 prosenttia, hybridiautojen 42,5. Tässä tilastossa hybridiautoiksi lasketaan ladattavat hybridit ja ajon aikana latautuvat. Sähköautoilla tarkoitetaan täyssähköautoja.

Top-kympissä ladattavien hybridien määrä oli noin 2,5-kertainen muihin hybrideihin nähden.

Sähköistyminen tietää roimaa pudotusta autojen lähipäästöissä. Viime vuonna työsuhdekäyttöön myydyt uudet autot tupruttelivat hiilidioksidia enää vain 4,6 grammaa kilometriä kohti, kun vuonna 2023 luku oli yli kaksinkertainen.

Päästögrammat perustuvat viralliseen wltp-mittaukseen, joten ladattavien hybridien kohdalla todelliset päästöt riippuvat auton käyttäjän innokkuudesta ladata. Kuitenkin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna muutos on massiivinen: 2014 hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 126 grammaa.

Rajuinta pudotus on ollut aivan viime vuosina sähköistymisen edetessä. Esimerkiksi vuonna 2022 keskimääräiset päästöt olivat vielä 65 grammaa.

Viime vuonna 56 prosenttia työsuhteeseen rekisteröidyistä autoista oli nelivetoisia. Katumaasturimuodista huolimatta farmarikorisen auton valitsi yli 60 prosenttia.

Työsuhdeauto on useimmiten automaattivaihteinen, ja ykköshaltijoiden pääkonttoreista yli 70 prosenttia on Uudellamaalla. Auton väriksi valitaan useimmiten valkoinen, musta tai harmaa.

Insinööriliitto kertoo tekemäänsä työmarkkinatutkimukseen viitaten, että edellisvuoden lokakuuhun verrattuna mediaanipalkka nousi 2,5 prosenttia ja keskipalkka 2,7 prosenttia.

”Palkat nousivat varsin maltillisesti. Yleiskorotuksen osuus on huomattava, ja henkilökohtaisten korotusten taso laski aiemmasta”, sanoo Insinööriliiton vastaava tutkija Elina Ahti tiedotteessa.

Sopimusaloittain korkein mediaanipalkka oli tietotekniikan palvelualalla, jossa se ylsi 4 819 euroon kuussa.

Suhteellisesti eniten palkkataso nousi suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, joissa mediaanipalkka kasvoi 4,5 prosenttia 4 110 euroon kuukaudessa.

Tiedotteessa nostetaan esille, että insinöörien keskuudessa miesten ja naisten keski- ja mediaanipalkoissa on edelleen eroa.

”Ylemmän keskijohdon tehtävissä miesten mediaanipalkka oli 6 091 ja asiantuntijatehtävissä 4 500 euroa kuukaudessa. Naisten vastaavat palkat olivat 5 550 ja 4 040 euroa”, tiedotteessa avataan.

700 euroa lisää kuukaudessa

Palkka nousi vuoden aikana 83 prosentilla Insinööriliiton kyselyyn vastaajista ja kaikkiaan 69 prosenttia oli saanut työehtosopimukseen perustuvan palkankorotuksen.

Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan meriittikorotuksen sai 18 prosenttia insinööreistä ja se oli keskimäärin 300 euroa. Insinööriliitto huomauttaa, että tällaiset korotukset ovat yleisimpiä työuran alussa.

Joka kymmenes puolestaan kertoi palkan nousseen uuden työnantajan palvelukseen siirtymisen yhteydessä, jolloin palkka nousikin eniten. Palkka kasvoi työpaikkaa vaihtaessa keskimäärin 700 euroa kuukaudessa, Insinööriliitto kertoo.

Saman työnantajan palveluksessa uusiin tehtäviin siirtyneiden palkka nousi keskimäärin 500 euroa.

Lähes joka toinen insinööri on tulospalkkauksen piirissä. Käytäntö on yleisin teollisuudessa ja rakennusalalla. Kolme neljästä tulospalkkauksen piiriin kuuluvasta insinööristä sai liiton mukaan tulospalkkion.

Vastavalmistuneiden työttömyys kasvoi huimasti

Insinööriliitto kertoo, että talouden heikko suhdanne on vaikeuttanut myös insinöörien työllistymistä. Työttömyysaste oli lokakuussa 4,8 prosenttia eli noin viidenneksen vuodentakaista enemmän.

Erityisesti heikko taloustilanne näkyi vastavalmistuneiden kohdalla. Viime lokakuussa vastavalmistuneista oli työttömänä 531, eli 38 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Siitä huolimatta alkupalkat kehittyivät: vastavalmistuneiden mediaanipalkka nousi 3,1 prosentilla 3 300 euroon kuukaudessa”, tiedotteessa kerrotaan.

Tutkimuskyselyyn vastasi yli 9 000 insinööriä.

Suomalaisten kasvuyritysten rahankeruu vauhdittuu tänä vuonna, arvioi Suomen startup-yhteisö tuoreessa talousennusteessaan.

Viime vuonna suomalaiset startupit keräsivät yhteensä noin 1,1 miljardin euron rahoituspotin. Summa paisui vuoden lopulla, kun Oura ja Hostaway kertoivat merkittävistä rahoituskierroksista.

Älysormusyhtiö Oura kertoi keränneensä rahoituskierroksellaan noin 192 miljoonaa euroa, ja sijoituksen myötä yhtiön arvostus nousi jo yli viiteen miljardiin euroon. Matkailualan ohjelmistoyhtiö Hostaway puolestaan kertoi keränneensä yli 345 miljoonan euron rahoituksen.

Startupien kokonaispotti nousi viime vuonna edellisvuoden kertymää suuremmaksi, mutta jäi huippuvuoden 2022 summasta, joka oli noin 1,7 miljardia euroa.

Startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad arvioi, että tänä vuonna sijoitukset kasvavat noin 20 prosenttia 1,3 miljardiin euroon.

Hän perustelee arviota etenkin korkojen laskulla sekä rahoituksen historiallisella kehityksellä. Vuosina 2013–2022 rahoitussumma kasvoi vuodessa keskimäärin 28 prosenttia.

”Startup-kentällä ei riitä, että on vähän kasvua, sen pitäisi itse asiassa olla aika reipasta, että asia on hyvällä mallilla”, Zad sanoo.

Viime vuosi oli startupeille huomattavan vaikea. Monet irtisanoivat ja lykkäsivät kasvusuunnitelmiaan. Muutama meni nurin.

”Itse asiassa olen ollut yllättynyt siitä, kuinka vähän startup-yrityksiä on mennyt konkurssiin. Se on ollut positiivinen yllätys.”

Alkaneena vuonna Zad odottaa sijoittajien kiinnostuvan muun muassa Ourasta sekä satelliittiyhtiöistä Iceye ja Kuva Space.

”Oura on onnistunut tekemään kiinnostavan kuluttajatuotteen, mikä on jotain, missä kovin moni ei Suomessa ole onnistunut. Oura voisi olla tulevaisuudessa 10 miljardin arvoinen yritys, Supercellin tasoa.”

Lue myös:

Valkeakosken perinteiselle tehdasalueelle Tervasaareen tulee uusi paperikone.

Valkeakosken Sanomien mukaan suomalainen Sharp Cell -yhtiö siirtää Saksasta kuivapaperikoneen Valkeakoskelle. Konelinja tulee UPM:n puretun PK6:n rakennukseen, jonka yhtiö vuokraa.

Suomalaisyhtiö ostaa tuotantolinjan saksalaiselta Ascutec-yhtiöltä. Koneen osto, siirto ja käynnistys maksaa noin 12–14 miljoonaa euroa.

Alkuvaiheessa Valkeakoskelle tulee noin 15 työpaikkaa. Kahden vuoden sisällä suoriksi työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 30–40 henkilötyövuotta.

Kuivapaperin valmistuksessa tarvittavan sellun yhtiö aikoo hankkia UPM:n Rauman tehtaalta.

Kuivapaperia käytetään sairaaloissa, intiimihygieniassa, pyyhkimisessä ja kattamisessa.

Valkeakoskelle siirrettävän koneen tuotanto menee vientiin.

Sharp Cellin liikevaihto oli toissa vuonna vajaat 32 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Ukrainan erikoisjoukkojen drooniryhmä räjäytti tammikuun 5. päivänä tarkoituksellisesti palasiksi yhden Ukrainan arvokkaista, Yhdysvaltain toimittamista Abrams-taistelupanssarivaunuista. Tämä tapahtui rintamalla Kurskin alueella eli Venäjän puolella rajaa fpv-pommidroonin hyökkäyksellä, kertoo Forbes.

Fpv-drooni (engl. first-person view) tarkoittaa virtuaalitodellisuuslaseilla ohjattua droonia.

Oman materiaalin tuhoaminen tapahtui osana taistelua, jossa Venäjä hyökkäsi lähettäen oman puolen sotilaitaan lihamyllyyn Ukrainan tulitusta vastaan. 45 Venäjän puolen sotilasta kuoli ja 53 haavoittui tuleen lyhyessä ajassa – miehistö oli ehkä pohjoiskorealaista, ehkä venäläistä, ehkä molempia.

Näitä kymmeniä venäläisiä ei tappanut räjähdys, mutta tapahtumat linkittyivät Forbesin mukaan toisiinsa. Ukraina päätti tuhota melkein hyökkääjien ulottuville joutuneen Abramsin, Ukrainan puolella levinneestä taistelukenttävideosta on paljastunut.

Ukrainan äkkiseltään erikoisen kuuloista peliliikettä oman kaluston tuhoamiseen lienee motivoinut halu estää hylätyn, mutta mahdollisesti toimintakykyisen panssarivaunun joutuminen Venäjän käsiin. Miksi tämä nimenomainen vaunu oli hylätty, ei kuitenkaan tiedetä julkisesti.

Alkuvuodesta 2023 Yhdysvallat myöntyi toimittamaan Ukrainaan 31 kappaletta Abrams M1A1 -mallin vaunuja. Niistä jopa puolet on menetetty taisteluissa, joten teknisesti edistyneet vaunut ovat Ukrainalle arvokkaita. Ukrainalle onneksi Australia kuitenkin myöntyi viime syksynä toimittamaan sille vajaat 50 Abramsia.

Abrams-vaunun M1A1-muunnelma painaa 57 tonnia. Vaunun runko on 793 cm pitkä ja 366 cm leveä. Tankkia liikuttaa 1 500 hevosvoiman eli 1 120 kilowatin turbiinimoottori, joka antaa vauhtia maantiellä 72 kilometriä tunnissa.

M1A1:n pääaseena on 120 mm kaliiperin sileäputkinen tykki. Sisään mahtuu 40 ammusta, neljän hengen miehistö ja 1 900 litraa polttoainetta.

Vientiin tarkoitetut Abrams M1A1 -vaunut maksavat noin 15 miljoonaa dollaria kappaleelta. Tämä tieto on laskettu loppuvuodesta 2022 Yhdysvaltain ja Puolan tekemistä kaupoista.

Tämä juttu on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän artikkelin voit lukea täältä.

Liikenne- ja viestintäministeriö toi kuusi vuotta sitten melko puskista esityksen maanteiden runkoverkosta. Se nostatti maakunnissa ärtymystä ja huolta.

Mikä tuolloisessa runkoverkkosuunnitelmassa oikein huoletti teitä, Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore?

Siinä jaettiin tiet vuohiin ja lampaisiin. Tiettyjen keskeisten teiden palvelutaso, kunto ja huolto taattiin. Runkoverkkoon ei ollut kelpuutettu meidän mielestämme joitakin aivan keskeisiä väyliä kuten valtatie 8:aa Porista Vaasan suuntaan sekä valtatie 11:tä Porista Tampereelle.

Keneen Suomessa kannattaa pitää yhteyttä, jos haluaa lobata ison tiehankkeen puolesta?

Meidän kokemus on, että ensimmäisenä kannattaa selvityttää asia liikenneministeriön ja Väyläviraston asiantuntijoilla. Selvityksen kanssa on sitten helpompi lähestyä kansanedustajia ja muita poliittisia päättäjiä.

Mikä teidän ykköshankkeenne nyt on?

Kärjessä on valtatie 2:n ja valtatie 8:n leventäminen 2+2-kaistaiseksi Porin kohdalla. Tie oli kesällä niin huonossa kunnossa, että sillä oli 50 km/h nopeusrajoitus. Uskomme ja toivomme, että töihin päästään pian. Olemme myös ajaneet Turun ja Porin välisen tien nelikaistaistamista. Tiellä kulkee paljon erikoiskuljetuksia, koneita ja laitteita.

Tämä juttu on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän artikkelin voit lukea täältä.

Lue myös:

Tämä juttu on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän artikkelin voit lukea täältä.

Ovatko ikääntyneet ongelmajätettä vai osaavinta työvoimaa?

Tähän kysymykseen voi hakea vastausta Tekniikan akateemiset Tekin tuoreesta tutkimuksesta.

Sen mukaan ainoastaan 35 prosenttia yli 50-vuotiaista tekniikan alan ammattilaisista uskoo työllistyvänsä omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin, jos jäisi työttömäksi.

Yli viisikymppiset myös kokevat iän hidastavan urakehitystä: 42 prosenttia kokee ikänsä haittaavan uralla etenemistä ja 24 prosenttia on huolissaan työpaikkansa vakaudesta.

Yli 50-vuotiaista vastaajista 58 prosenttia olisi työttömäksi jäätyään valmis tinkimään työn vaativuudesta päästäkseen uudelleen työn syrjään kiinni. 54 prosenttia tinkisi palkasta ja 38 prosenttia työn kiinnostavuudesta.

”Nämä ovat hurjia lukuja. Erityisesti silmään pistää palkasta tinkiminen. Palkka on tekkiläisille kaikissa kyselyissä huipputärkeä. Jäsenet odottavat yleensä palkkojensa paranevan erityisesti työpaikan vaihdon yhteydessä”, Tekin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh sanoo.

Tekin toiminnanjohtajaa Jari Jokistakin tulokset hämmästyttävät.

”Tulokset ovat pysäyttäviä. Parhaassa työiässä olevat ihmiset kokevat suurta epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Voi kysyä, ovatko ikääntyneet ongelmajätettä vai osaavinta työvoimaa”, Jokinen sanoo Tekin tiedotteessa.

Tämä juttu on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän artikkelin voit lukea täältä.

Suomeen on suunnitteilla mittavia vedyntuotantohankkeita, ja vedyn siirtoputkistoakin on jo hahmoteltu kartalle.

Teollisessa kokoluokassa vetyputken leveys on yksi metri. Se kulkee maan alla 10 metriä leveällä kaistaleella, niin sanotulla infrakäytävällä.

Valtio-omisteisen kaasuyhtiö Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilän mukaan vetyputken turvallisuusmääräykset ovat pitkälti samanlaisia kuin maakaasurakentamisessa.

”Syynä vetyputken maanalaisuuteen on tietty turvallisuus. Ulkopuolisten tekemät kaivuut ovat suurin yksittäinen tekninen riski maan alla, jos he eivät kysy meiltä neuvoa”, Sipilä sanoo.

Gasgridin vetylaaksohankkeiden päällikkö Heli Virkin mukaan toinen syy maanalaiseen putkeen on, että esimerkiksi peltoalueella elinkeinon harjoittaminen säilyy.

Maanalaisen rakentamiseen syy on sekin, että maan alla on vakaata. Luonnonilmiöt eivät vaikuta putkeen aivan helposti.

Vetyputken tekninen suunnittelu, kuten turvallisuusseikat, on tosin vasta käynnissä viranomaisten kanssa.

Sipilä huomauttaa, että Suomessa on käytetty vetyä teollisuuslaitoksien sisällä 150 vuotta.

Puolijoukkueteltta on kaikille asepalveluksen käyneille suomalaisille ja monille muillekin kansalaisille tuttu nukkumapaikka. Ukrainan sodasta saatujen karvaiden oppien vuoksi Puolustusvoimat kuitenkin harkitsee sen syrjäyttämistä historiaan.

Aiheesta uutisoitiin joulukuussa useissa medioissa sen pohjalta, mitä majuri Kalle Tuominen kirjoitti loppuvuodesta julkaistussa Jalkaväen Vuosikirjassa.

Maavoimien esikunnan koulutusosastolla työskentelevä Tuominen huomauttaa siitä, että lennokkien ja droonien takia taistelukenttä on muuttunut täydellisesti läpinäkyväksi. Sen takia joukkoja on nykyisin mahdotonta koota samaan paikkaan ilman riskiä. Kaikki kolmea sotilasta suuremmat osastot muodostavat drooneille sotilaallisen maalin.

Niinpä telttojen – siten myös puolijoukkuetelttojen – ”käytettävyyteen taistelukentällä tulisi alkaa suhtautua kriittisesti”, Tuominen kirjoittaa. Pj-teltan kaltaisia lämmitettyjä telttoja voidaan hänen mukaansa hyödyntää vain tukeutumisalueella eli kaukana rintaman takana.

Telttojen sijasta miehistö nukkuisi kukin yksin esimerkiksi laavukankaan alla tai niin sanotussa bivy-pussissa. Se tarkoittaa vettähylkivää suojakangaspussia, jonka sisälle myös makuupussi mahtuu.

Koska yksittäisen sotilaan makuusija ei olisi lämmitetty, se ei myöskään loistaisi lämpökameroiden kuvaan niin räikeästi kuin pj-teltan kamiinan hormi.

Tuominen huomauttaa kirjan sisältämässä artikkelissaan myös siitä, miten paljon ammuksia tavalliset sotilaat ovat joutuneet käyttämään Ukrainan sodassa. Hänen mukaansa jokaiselle sotilaalle pitäisi Suomessakin jakaa vähintään kuusi rynnäkkökiväärin lipasta.

Tuominen arvioi, että Suomen varusmieskoulutuksessa on huomioitu Ukrainan sodan oppeja ”pääpiirteittäin erittäin hyvin”.

Kolme miljoonaa miestä teltassa

Puolijoukkueteltta on kamiinalla lämmitettävä, vajaat 20 sotilasta kerralla vetävä teltta. Sen kehittäminen aloitettiin Suomessa 1920-luvulla, Helsingin Sanomat kirjoitti joulukuussa aiheesta uutisoidessaan.

Käyttöön pj-teltta tuli 1930-luvun jälkipuoliskolla. Toisessa maailmansodassa se oli yleinen varuste, vaikka asemasodan aikana varsinaisella rintamalinjalla miehistö tunnetusti nukkui pääasiassa kiinteissä korsuissa.

Puolijoukkueteltassa tai jossakin sitä läheisesti vastaavassa teltassa – kuten hieman pienemmässä sissiteltassa – on yöpynyt vuosien saatossa noin 3 miljoonaa suomalaista miestä. Naisia pj-teltassa tai vastaavassa on yöpynyt arviolta ehkäpä noin miljoona. Nämä luvut voidaan haarukoida väestötilastoista ja eräistä muista tilastoista.

Käyttöönoton ajankohdasta voidaan laskeskella, että pj-teltta on tullut tutuksi suurimmalle osalle suomalaisia miehiä syntymävuoden mukaan ainakin välillä 1915–2005.

Teltassa lienee yöpynyt noin 90 prosenttia tästä miesjoukosta. Vielä nykyisinkin yli 70 prosenttia nuorten miesten ikäluokasta määrätään asepalvelukseen, ja monien vuosikymmenten ajan tämä luku oli melkein sata.

Tilastokeskuksen aineistoista voidaan summata, että mainitulla vuosilukuvälillä Suomessa on syntynyt miehiä reilut 3,4 miljoonaa. Tästä 90 prosenttia tekee pyöreästi 3 miljoonaa.

Koska lapsikuolleisuus on ollut jo sata vuotta sitten melko vähäistä ja nykyisin lähes olematonta, tätä tekijää ei tarvitse ottaa huomioon likimääräisessä laskussa.

Naisista melko harva on käynyt asepalveluksen. Päätellen alkujaan muutaman sadan tai nykyisin reilun tuhannen naisen vuotuisesta määrästä, on summaa kertynyt edellisen 30 vuoden kuluessa vain parikymmentä tuhatta.

Kuitenkin partion tai retkeilyn parissa monet naisistakin ovat joskus nukkuneet puolijoukkueteltassa.

Partio.fi-sivuston mukaan parhaassa partioiässä 10–11 ikävuoden kohdalla noin 5000 lasta per ikäluokka eli noin kymmenen prosenttia kaikista harrastaa partiota. Koska osa on saattanut jo lopettaa, eivätkä aivan kaikki ole vielä aloittaneet, nousee partiota joskus harrastaneiden määrä kiistatta yli kymmenen prosentin.

Harrastuksena partio lienee melko sukupuolineutraali, joten voidaan laskeskella, että partiossa olisi käynyt vuosikymmenten saatossa suuruusluokkaa puolisen miljoonaa tyttöä.

Koska monet tytöt ja naiset ovat varmasti nukkuneet pj-teltassa myös satunnaisissa yhteyksissä, reipas pyöristys ylöspäin noin miljoonaan naiseen lienee kohtalainen arvaus. Tähän perustuu yllä mainittu arvio.

Suomeen suunnitellaan nyt kovaa vauhtia peräti 1 500 kilometrin pituista vety­putkistoa.

Jos putkihanke toteutuu, kyse on poikkeuksellisen suuresta infrainvestoinnista, joka myös auttaisi vetyhankkeiden houkuttelemisessa.

Mutta mihin putken linjaus perustuu?

Kaiken kaikkiaan vetyputken kulmakiviä tai perusteita on seitsemän.

Näet ne kaikki klikkaamalla Supergraafia eteenpäin kartan alapuolella näkyvästä nuolesta.

Lähde: Gasgrid

Lue myös: