Uutiset ja blogit

Söpöläisen tieteellinen nimi on Trigonognathus kabeyai, vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei ole olemassa. Se kuuluu lyhtyhaiden sukuun ja englanniksi nimi on viper dogfish tai viper shark eli kyyhai. Kutsutaan sitä tässä jutussa käärmehaiksi.

Laji löydettiin vasta vuonna 1986 ja kovin montaa kertaa tätä syvyyksissä elävää kalaa ei ole sen jälkeen nähty. Sen tiedetään elävän Japanin ja Taiwanin syvissä rannikkovesissä ja myös Havaijin ympäristössä.

Käärmehai saalistaa päivisin noin 300 metrin syvyydessä, öisin se nousee noin 150 metriin. Sillä on lukuisia valoelimiä eri puolilla ruumistaan, joilla se todennäköisesti houkuttelee saaliseläimiä.

Käärmehain purukalusto on kenties sen huomionarvoisin ominaispiirre. Hampailla ei ole tarkoitus pureskella vaan ottaa kiinni. Käärmehai syö pääasiassa muita kaloja ja se nappaa ne kiinni niin, että sisempi osa leukaluusta singahtaa ulos, kuin Alien-elokuvan olennolla.

Käärmehai nielee saaliinsa kokonaisena. Se pystyy popsimaan saaliita, jotka ovat noin 60 prosenttia sen omasta koosta.

Käärmehain naaras voi kasvaa noin puolimetriseksi, uros on hieman pienempi. Painoa sille kertyy täysikasvuisena kilon verran. Käärmehai synnyttää eläviä poikasia, yleensä noin 20.

Sähköautojen hinnat laskevat ja tästä vuodesta näyttäisi tulevan suoranainen järkevästi hinnoiteltujen sähköautojen juhlavuosi.

Markkinoilla on jo useita noin 25 000–30 000 euron sähköautoja esimerkiksi Citroënilta, Dongfengiltä, Fiatilta, Hyundailta ja Renaultilta. Muun muassa Byd Dolphin Surf ja uusi Dacian edullisin sähköauto ovat tulossa puristamaan Euroopan hintoja entisestään alas.

Kuluttajien taloudelliseen neuvontaan erikoistuva brittiläinen verkkosivusto This Is Money listaa kolme syytä sähköautojen hintojen putoamiselle.

Akkujen hinnat laskevat

Ajoakku on ylivoimaisesti kallein yksittäinen komponentti autonvalmistuksessa, mutta Bloomberg NEF kertoo litiumioniakkujen hintojen laskeneen vuodessa peräti 20 prosenttia. Tämä oli samalla suurin vuotuinen pudotus sitten vuoden 2017.

Taustasyitä on useampia, mutta Kiinan valtavat akkukennojen tuotantomäärät lisäävät kummasti painetta laskea hintoja. Myös edullisempien litiumrautafosfaattiakkujen (lfp) laajempi hyödyntäminen laskee keskimääräistä kustannusta.

Akkujen hintojen odotetaan jatkavan laskuaan, mutta mitään yksittäistä romahdusta ei tiettävästi ole näkyvissä.

Kiinasta tulee halpoja vaihtoehtoja

Viime vuonna kiinalainen BYD ohitti Teslan maailman suurimpana sähköautovalmistajana.

Kiinalaismerkkien tarjonta kasvaa jatkuvasti myös Euroopassa. Vuonna 2023 noin 60 prosenttia Kiinassa myydyistä sähköautoista oli vastaavia polttomoottorimalleja halvempia.

Sen sijaan Euroopassa sähköauton keskihinta on keskimäärin noin 40 prosenttia polttomoottorin auton keskihinnan yläpuolella. Kilpailun koveneminen pakottaa hintoja alas.

Tarjonta kasvaa

Eikä vain uusien kiinalaismerkkien ja -mallien saapuminen kasvata tarjontaa. Myös sekä eurooppalaisilta että aasialaisilta autonvalmistajilta tulee jatkuvasti uutta ja yhä edullisempaa ehdokasta.

Jo tällä hetkellä Suomessa on valtavan pitkät listat erilaisia sähköautoja moneen eri tarpeeseen 25 000 euron alapuolelta alkaen ja useisiin satoihin tuhansiin euroihin päättyen.

Iso syy sähköautojen tarjonnan jatkuvaan kasvuun on Euroopan unionin päätös kieltää kaikkien muiden paitsi täysin paikallispäästöttömien uusien autojen myynti vuodesta 2035.

Autonvalmistajilla ei ole muuta mahdollisuutta.

Tehtävälistat kelloon

Tehtävälistasovellus tehostaa huomattavasti ajankäyttöä. Varsinkin, kun tehtäviä voi hallita näppärästi myös kellosta. Suositulla Todoist-sovelluksella on helppo tarkastella tehtävälistaa, katsoa päivän näkymää, merkitä tehtäviä tehdyksi ja seurata tehtävien edistymistä omasta näkymästä. Myös uusia tehtäviä ja alitehtäviä voi luoda ja aikatauluttaa kellossa, ja ne synkronoituvat automaattisesti muihin laitteisin.

Android, iOS, ilmainen, Pro-versio 4€/kk

Chat GPT ranteeseen

Chat GPT:tä paljon käyttävän ei tarvitse aina kaivaa puhelinta esiin, jos ranteessa on Apple Watch. Petey-sovelluksella voi kysyä Chat GPT:ltä kysymyksiä kirjoittamalla tai näppärästi sanelemalla. Vastauksen voi lähettää näppärästi eteenpäin viestinä ja Petey lukee vastaukset myös halutessa ääneen. Kehittyneemmät gpt-4 –tekoälymallit saa käyttöön rekisteröimällä oman Open AI:n api-avaimen tai tilaamalla Premium-version.

iOS, ilmainen, Premium 7,99€/kk

Kellosta älykäs sanelin

Äänimuistio on näppärä ja nopea tapa tallentaa ideoita ja pidempiä haastatteluja. Noted-sovelluksella voi äänittää puhetta Apple Watchilla ja yhteensopivalla Android-kellolla. Äänitykset synkronoidaan puhelimeen, jossa ne voidaan liittää muistiinpanoihin ja hyödyntää aikaleimoja ja avainsanoja. Äänityksistä suodatetaan kuunneltaessa tekoälyllä tauot ja häiriöt. Äänitykset saa myös litteroitua automaattisesti tekoälyn vauhdittamana.

Android, iOS, ilmainen, Pro-versio 4,49€/kk

Nopeampaa kirjautumista kellolla

Monivaiheinen tunnistautuminen on yleistynyt nopeasti. Se parantaa tietoturvaa, mutta puhelimen kaivaminen esiin tunnistautumiskoodin hakemiseksi voi olla välillä hankalaa. Authy tuo monivaiheisen kirjautumisen Apple Watchiin. Tilit määritetään iPhonessa, Authyssa on valmiit esiasetukset useille suosituille palveluille. Kirjautumiskoodin näkee sen jälkeen Apple Watchista, myös vaikka mukana ei olisi iPhonea.

iOS, ilmainen

Matkasuunnitelmat kellon ruudulle

Älykello vähentää tarvetta kaivaa puhelin esiin sovellusten lähettämien ilmoitusten lukemiseksi. Ilmoitusten tarkka seuraaminen on erityisen tärkeää matkan lentojen päivitysten seuraamisessa. Tripsy-matkailusovellukseen saa koottua tarkat matkasuunnitelmat niin työ- kuin lomamatkoista. Apple Watchista näkee sen jälkeen lentoihin liittyvät tiedot ja muutokset, hotellivaraukset, sijaintikohtaiset säätiedoitukset ja -varoitukset.

iOS, ilmainen, Pro-versio 5,49€/kk

Kielten käännöspalvelu kelloon

Käännössovellukset korvasivat perinteiset sanakirjat lopullisesti. Käännöksien tekemiseen ei enää tarvita edes älypuhelinta, sillä iTranslate Converse tekee käännökset suoraan Apple Watchilla. Sovellus tukee peräti 38 kieltä kiinasta suomeen. Sovellus tunnistaa kielen automaattisesti ja käännökset tapahtuvat lähes reaaliajassa. Puheentunnistus toimii myös taustamelussa. Keskusteluista jää lisäksi talteen transkriptiot.

iOS, ilmainen, Pro-versio 8,99€/kk

Outokumpu suunnittelee uudistuksia Kemin-kaivokselle. Yhtiön mukaan Kemin-kaivoksen laajennus käsittää mahdollisten ympäristö- ja maanpintavaikutusten hallinnan sekä malmioiden syvyysjatkeiden hyödyntämisen.

Hankkeen tavoitteena on parantaa kaivoksen tuottavuutta, lisätä sen elinikää ja varmistaa ferrokromin tuotantoa.

Outokummun Ferrokromi-liiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassi selventää, että kyse ei ole kaivoksen kapasiteetin laajentamisesta. Louhintamäärät tulevat kasvamaan, koska Outokumpu on muuttamassa louhintamenetelmää, hän kertoo.

”Muutoksen tavoite on, että kykenemme hyödyntämään mineraalivaroja entistä tehokkaammin ja kasvattamaan mineraalien saantia maasta.”

Nykyinen Kemin-kaivoksella käytössä oleva louhintamenetelmä on pengerlouhinta. Uusi korvaava menetelmä puolestaan sorroslouhinta, joka mahdollistaa koko malmin hyödyntämisen.

Kromimalmi jalostetaan edelleen ferrokromiksi, joka on tärkeä raaka-aine ruostumattoman teräksen valmistuksessa.

Outokummun Kemin ja Keminmaan rajalla sijaitseva kromikaivos on ainut laatuaan Euroopan unionin sisällä.

Aiemmat investoinnit mahdollistavat

Outokumpu on aiemmin tehnyt investoinnit, jotka mahdollistivat kaivoksen laajentamisen kilometrin syvyyteen.

”Emme ole varsinaisesti investoimassa uuteen kapasiteettiin”, Sassi sanoo ja kuvailee louhintamenetelmiin nyt meneviä investointeja pieniksi.

Outokummun aiempi, vuosien 2017–2023 aikana tekemä 280 miljoonan euron syväkaivosinvestointi mahdollista myös louhintamenetelmän muutoksen.

Menetelmä on jo tänä päivänä käytössä osalla toiminta-alueesta. Menetelmän toiminta-alue tulee laajenemaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, Sassi arvioi.

Vanha menetelmä säilyy osin käytössä kaivoksen yläosissa ensi vuosikymmenen alkupuolelle.

”Uudistus parantaa työturvallisuutta, mutta ennen kaikkea se mahdollistaa mineraalivarantojen paremman ja tehokkaamman hyödyntämisen.”

Louhintamenetelmän muutoksella itsessään ei ole vaikutusta työvoiman tarpeeseen Kemin-kaivoksella. Kaivos työllistää vuodessa runsaat 220 outokumpulaista ja noin 300 alihankkijaa. Hankeen arvioidaan lisäävän kaivoksen elinikää.

Outokumpu tiedotti vuoden alussa kaivoksen malmivarojen arvioidun määrän tuplaantuneen. Outokumpu nosti arvion yhteensä noin 62,5 miljoonaa tonniin aiemmasta noin 32,1 miljoonasta tonnista.

”Näemme niin, että tuonne 2050-luvun alkuun saakka me pärjäämme näillä nykyisillä investoinneilla ja sillä tietämyksellä, jota meillä on olemassa tästä malmivarannosta.”

Outokumpu hakee luonnonsuojelualueen lakkauttamista

Laajennuksen yhteydessä Outokumpu hakee lakkautusta hehtaarin kokoiselle osalle yksityistä luonnonsuojelualuetta, Riston ikikuusikkoa, joka jäisi laajennuksen myötä kaivosalueelle.

Outokummun mukaan ympäristövaikutukset alueella jäävät pieniksi. Mahdolliset vaikutukset ovat seurausta pitkän ajan kuluessa pohjaveden alenemasta.

Sassin mukaan Outokummun Kemin-kaivoksella ei ole aiempaa kokemusta luonnossuojelualueen lakkauttamisluvan hakemisesta. Sassin mukaan Outokumpu on hankkinut Riston ikikuusikon tilalle 13,5 hehtaarin kompensointialueen. Lakkautettavan alueen laajuus on hehtaari.

”Ymmärrys on aikataulusta sellainen, että se tulee toivottavasti tapahtumaan tässä tämän vuoden puolella.”

Sassi sanoo, että entinen luonnonsuojelualue jätettäisiin nykyiseen tilaansa. Outokumpu ei sinänsä tarvitse aluetta, mutta kaivoslaki edellyttää, että kaivosalueen pitää olla maantieteellisesti yhtenäinen alue.

Riston ikikuusikon suurempi osa, noin kahden hehtaarin kokoinen luonnontilainen alue jäisi edelleen suojelualueeksi.

Toimitus ei tavoittanut kaivosluvista vastaavaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesia kommentoimaan Outokummun hanketta keskiviikkona 16.4.

Outokumpu Oyj:n liikevaihto vuonna 2024 oli 5,9 miljardia euroa.

Talo pitäisi saada tontille. Haetaan siis lähimetsästä risuja ja sieniä, ja ei kun kasvattamaan sienitaloa. Pian se on jo noussut. Rakennusprojekti toimi hiilinieluna, ja kun taloa ei enää tarvita, se kompostoidaan.

Mielikuva kuulostaa scifiltä, mutta se on lähitulevaisuutta. Sienirihmastojen vallankumousta ennustetaan rakennusteollisuuteen parhaimmillaan 5–10 vuoden päähän.

Sienirihmastojen hämmentäviin mahdollisuuksiin havahduttiin 2000- ja 2010-luvun taitteessa yhdysvaltalaisissa taidepiireissä. Pian rakennusala höristeli korviaan, ja tutkimus- ja oppilaitokset ympäri maailmaa syöksyivät työstämään sienirihmastoja. Yritysmaailmassa on jo aloiteltu teollista tuotantoa.

Alkuvuonna 2024 ohitettiin tärkeä merkkipaalu: Mycohab-säätiö kasvatti Namibiassa maailman ensimmäisen talon, jossa sienirihmastomateriaali toimii myös talon kantavana rakenteena.

Ympäristön kannalta sienimateriaalit ovat ihmeaineita. Rihmasto sitoo kasvaessaan paljon hiiltä.

”Siinä missä betoni, teräs ja alumiini vastaavat 23 % maailman hiilidioksidipäästöistä, Namibian projektimme sitoi tonnin hiilidioksidia jokaista tuotettua tonnia kohti”, kertoo Chistopher Maurer.

Hän on perustaja ja pääarkkitehti yhdysvaltalaisessa Redhouse-arkkitehtitoimistossa, joka oli Mycohabin sienitalon isä.

Sienirihmastoharkoista pystytetty talo toimi ilmastohyviksenä siitä huolimatta, että rakennustyöt ja kuljetukset hoidettiin fossiilisin polttoainein. Lupausta on siis vielä paremmista luvuista.

Maurerin mukaan sienirihmastoharkot muistuttavat työstettävyydeltään, tiheydeltään, käsituntumaltaan ja jopa tuoksultaan massiivipuuta. Puun tavoin harkot täytyy suojata säältä, joten talo sai ulkopintaan savilaastin.

Harkot kestänevät myös Suomen pakkasissa. Niitä on testattu jo ääriolosuhteissa: avaruudessa. Hankkeen merkittävä yhteistyökumppani on Nasa, joka aikoo rakentaa sienitaloja Marsiin ja Kuuhun. Sienirihmastoharkot ovat osoittautuneet erinomaisiksi suojiksi avaruussäteilyä vastaan.

Sienitalojen kasvatus ei itsessään ole rakettitiedettä. Kasvualustaksi tarvitaan oljen, järviruo’on tai sahanpurun kaltaista puoliturhaa biomateriaalia. Myös poistotekstiili käy. Namibiassa kerättiin ja haketettiin haitallista Acacia mellifera -piikkipensaikkoa.

Kasvualustaan istutetaan haluttua sienirihmastoa. Sen annetaan kasvaa kosteassa, lämpimässä tilassa, kuten teltassa.

”Sieni hajottaa pohjamateriaalia ja sitoo sitä samalla kiinteäksi kappaleeksi. Sienirihmaston haaroittuessa kitiinit ja muut polysakkaridit ulottuvat lukemattomiin eri kohtiin pohjamassaa. Syntyvän materiaalin lujuus on hämmästyttänyt kaikki”, taustoittaa VTT:n erikoistutkija Géza Szilvay, joka on tutkinut Suomessa sienirihmastojen hyödyntämistä.

Yleensä hyödynnetään kääpiä eli kovia lajeja. Rihmaston annetaan kasvaa muotissa haluttuun kokoon ja muotoon, minkä jälkeen sieni tapetaan kovalla lämpötilalla ja tuote on valmis. Aikaa menee yhteensä muutama viikko.

Mycohab kasvatti kääpien sijaan osterivinokkaita eli pehmeitä ruokasieniä – ja ne syötiin. Tämä on sienirihmastoprojekteille tavallista: samasta pohjamateriaalista saadaan useita hyötyjä.

Yhdestä rihmastoharkosta kerättiin ensin sienisatoa noin kolme kiloa. Jäljelle jäänyt kasvualustajäte puristettiin kasaan hydraulipuristimella, jolloin metrin korkuinen kasvatusharkko rusentui 12-senttiseksi. Lopuksi palikka kuumennettiin uunissa.

”Prosessi on yksinkertainen ja voisi laajentua välittömästi muualle”, Maurer toteaa.

Samaa viestittävät muut Tekniikka&Talouden yhyttämät asiantuntijat: isoja investointeja ei tarvita. Periaatteessa kuka tahansa voisi kasvattaa talon lähiympäristönsä aineksista.

Ensin hartiapankkirakentajan pitäisi hakea metsästä sopiva sieni, neuvoo Niina Kuusanniemi-Abbotts. Hän vetää sienirihmastoista muotoilukurssia Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Sienenpala laitetaan petrimaljaan agariin kasvamaan. Kun rihmasto lähtee alkuun, se ympätään vaikkapa risusilppuun. Tämä on vaikein osuus.

Risusilppu on ensin steriloitava, jotta väärät sienet eivät syrjäytä haluttua. Pieniä määriä voi Kuusanniemi-Abbottsin mukaan steriloida painekattilassa, mutta pettymysten välttämiseksi rihmasto kannattaa istuttaa laminaarivirtauskaapissa, jonka puhtaudesta huolehtii Hepa-suodatin.

Toisaalta markkinoilta on tilattavissa kasvatuspaketteja, joissa sopiva rihmasto on jo saanut jalansijan. Silloin harkot saa valmistettua kotikeittiön varustein.

Valmiiden tuotteiden epätasalaatuisuus voi aiheuttaa päänvaivaa rakennelaskelmissa. Hajonnan laajuuden selvittämiseksi tarvitaan vielä tutkimusta, sanoo Tuula Jyske, joka vetää sieniavusteisten materiaalien hankkeita Helsingin yliopistossa.

”Sinälläänhän kaikki biopohjaiset materiaalit ovat epätasalaatuisia.”

Maurer sanoittaa, että sienten viljely ei ole yhtä yksinkertaista kuin kasvien mutta riittävän helppoa. He ovat saaneet hajontaa kuriin tarkkaan standardoidulla prosessilla.

Hän suhtautuu innostuneesti mahdolliseen yhteistyöhön myös suomalaistahojen kanssa.

Kuluttaja pystyy tilaamaan verkosta myös valmiita sienirihmastotuotteita. Rakennuksiin on tällä hetkellä saatavilla akustiikkapaneeleita, lampunvarjostimia ja muita sisustustuotteita – ei siis vielä mitään, jolla aidosti ratkaistaisiin rakennusalan ilmastopäästöjä.

Tilanne voi muuttua nopeasti. Maurer on keräämässä rahoitusta saadakseen teollista massatuotantoa käyntiin.

Hän ei usko, että sienitalot jäisivät rikkaiden huvitukseksi, päinvastoin. Harkkoja on helppo valmistaa resurssiköyhimmilläkin alueilla, kuten aavikolla.

Mikrobiologi Milla Koponen huomauttaa, että jatkossa sienirihmastot voivat olla tärkeä tekijä Suomen huoltovarmuudelle. Niiden avulla jätteistä ja paikallisista materiaaleista saa helposti valmistettua ruokaa ja suojia.

Tiettävästi suomalaistahot eivät vielä ole tuoneet kaupallisille markkinoille sienirihmastoista kasvatettuja tarvikkeita. Helsingin yliopistossa ja VTT:llä on tutkittu sienirihmastojen käyttöä esimerkiksi eristeinä, ja toiveissa on saada yrityksiä kiinnostumaan. Sienieriste on luonnostaan palonkestävää.

Vielä ei ole varmuutta siitä, miten sienituotteet ikääntyvät. Maurer uskoo harkkojensa vanhenevan puurakenteiden tavoin.

Toisaalta yksi sienituotteiden eduista on, että ne voi palauttaa luonnon kiertokulkuun ilman huonoa omaatuntoa. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on tarvetta lyhytikäisille rakennelmille.

Kaikki haastateltavat arvioivat, että sienimateriaalien läpimurto tulee muuttamaan perustavalla tavalla ihmisten luontosuhdetta ja asennoitumista rakentamiseen.

”Tähän mennessä luonnon resurssit ovat olleet ihmisen kannalta passiivista materiaalia. Jatkossa rakentaja muuttuu hoivaajaksi ja materiaali kasvattaa itse itsensä”, miettii Kuusanniemi-Abbotts.

Kiina on kieltänyt lentoyhtiöitään vastaanottamasta yhdysvaltalaisen Boeingin lentokoneita, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Kiinan hallinto on lisäksi pyytänyt kiinalaisia lentoyhtiöitä pidättäytymään lentokoneisiin liittyvien laitteiden tai osien ostamisesta yhdysvaltalaisilta yrityksiltä.

Määräys on uutistoimiston mukaan tuorein käänne suurvaltojen välisessä kauppasodassa. Tähän mennessä Trump on määrännyt valtaosalle kiinalaisista tuotteista yhteensä peräti 145 prosentin tuontitullit, joihin Kiina on vastannut 125 prosentin tulleilla kaikille yhdysvaltalaisille tavaroille.

Boeingin ongelmat jatkuvat

Kahden suurvallan tullinokittelun väliin jääminen on tuorein takaisku muun muassa tuotanto-ongelmista viime vuodet kärsineelle Boeingille. Uutisen jälkeen tiistaina 15.4. yhtiön osakkeen hinta ensimarkkinoilla yli kolmen prosentin laskussa hieman puoli kolmen jälkeen iltapäivällä Suomen aikaa.

Bloombergin mukaan noin 10 Boeingin 737 Max -konetta on valmiina liittymään kiinalaisten lentoyhtiöiden laivastoihin. Uutistoimiston lähteiden mukaan osa koneista saatettiin toimittaa ja maksaa ennen Kiinan julistamien vastatullien voimaantuloa, ja niitä saatetaan päästää maahan tapauskohtaisesti.

Kiinan odotetaan muodostavan seuraavien kahden vuosikymmenen aikana viidesosan lentokoneiden globaalista markkinasta, Bloomberg kertoo. Vuonna 2018 lähes neljäsosa Boeingin tuotannosta päätyi Kiinaan.

Viime vuosina yhdysvaltalaisyhtiö ei kuitenkaan ole kertonut merkittävistä Kiinasta tulleista tilauksista.

Boeing tunnetaan paitsi lentokoneyhtiönä, myös yhtenä maailman suurimmista aseteknologiayhtiöistä. Vuonna 2023 Boeing myi sotaa ja aseita 33 miljardilla dollarilla, Defense Newsin listauksessa kerrotaan. Puolustusala muodostaa lähes puolet yrityksen myynnistä.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Kauppalehdessä lauantaina 12.4. – – Monen suomalaisyhtiön kurssi on laskenut osin Donald Trumpin aiheuttamien shokkien vuoksi. Torstaina illalla Trump yllätti taas, ja pörssit ampuivatkin nousuun.

Toisaalta nämä suomalaisyhtiöt voivat olla vakaampia sijoituskohteita, kun heilunta jatkuu.

”Kun tullit aiheuttavat maailmantalouteen negatiivisia shokkeja, niin sellaiset, joissa tuotanto ja kysyntä ovat paikallisia, ovat enemmän immuuneja. Toisaalta nämä yhtiöt ovat sitten alttiita kotimaan talouden kehitykselle. Suomen talous on vientivetoinen, ja Yhdysvallat on tärkeä vientimaa”, sanoo Inderesin pääanalyytikko Petri Gostowski.

Hän muistuttaa, että ruokakaupassa pitää käydä, ja energiaa tarvitaan aina. Gostowskin mukaan vähiten kärsivät ne yhtiöt, joilla ei ole vientiä Yhdysvaltoihin ja jotka ovat muutenkin vähemmän riippuvaisia suhdanteista.

”Eli välttämättömyyshyödykkeitä myyvät yhtiöt. Mieleen tulevat Kesko ja Fortum. Myös It-palvelusektori on suurelta osin kotimarkkinavetoinen. Siellä tosin kärsitään muista tekijöistä johtuen heikosta kysynnästä”, sanoo Gostowski.

Monesti palkittu Mika Heikkilä on vaihtoehtorahasto Proprius Partnersin salkunhoitaja.

”Jonkin verran pörssissä on tapahtunut sitä, että rahaa on siirretty yhtiöihin, jotka eivät suoranaisesti tai edes välillisestä kärsi tulleista. Isoista yhtiöistä Kesko on ollut nousussa. Sitä auttaa myös euron vahvistuminen, joka auttaa pikkaisen ostoissa.”

Terveyttä ihan Suomesta

Myös operaattoreiden liiketoiminnan riippuvuus Yhdysvalloista on pientä.

”Elisa toimii lähes kokonaan Suomessa. Sitten ovat Terveystalo ja Pihlajalinna, joilla ei ole mitään tekemistä USA:n kanssa”, sanoo Heikkilä.

Puuiloa ja Tokmannia voi hiukan haitata tullinokittelu, mutta Heikkilä muistuttaa, ettei Yhdysvallat ei ole halpatuonnin maa.

”Korot ovat laskemassa, ja se näkyy asuntovelallisten taloudessa. Sen lisäksi tulevat palkankorotukset. Näistä on etua kaupalle. Toisaalta työttömyyden kasvu on riski ja voi syödä kotimaisen kulutuksen kasvua.”

It-konsulttien markkinat ovat pääosin Suomessa. Tällaisia ovat muun muassa Siili Solutions ja Gofore.

”It-firmoilla on asiakkaina julkinen ja yksityinen sektori. Jos vienti ei vedä, niin ict-hankkeita laitetaan jäihin. Toisaalta puolustusteollisuuden elpyminen voi johtaa esimerkiksi Saksan markkinoiden vetoon.”

Heikkilä muistuttaa, että myös tilitoimistot, kuten Talenom ja Aallon Group ovat riippumattomia Yhdysvalloista.

”Marimekon USA:n vienti on tosi pientä. Ravintolayhtiö NoHo on myös täysin kiinni kotimaisessa kulutuksessa. Ellei tule suurta työttömyyspiikkiä, niin ei ole mitään huolta.”

Eikä yhtiöiden lista lopu tähän.

”Lassila & Tikanoja. Täysin suojattu. Nykytilanne voi heijastua ehkä sen verran, että vientiyrityksissä saattaa syntyä aiempaa vähemmän teollisuusjätettä. Lääketukkuri Oriolan osalta en keksi mitään syytä, miksi nykytilanne vaikuttaisi.”

Kaikilla näillä yhtiöillä ei välttämättä mene hyvin, mutta Yhdysvaltojen vaikutus liiketoimintaa on vähäinen.

Loppua ei näy

Kuinka pitkään tätä hullunmyllyä jatkuu?

”Sitä on hyvin vaikea ennustaa. Paljon riippuu siitä, miten nopeasti hän pääsee tavoitteisiinsa. Niistä yksi on kaupan saaminen tasapainoon Kiinan ja laajemmin Aasian kanssa”, sanoo Gostowski.

Heikkilä pitää tullirumbaa päättömänä.

”Jos t-paita maksaa Yhdysvalloissa 20 taalaa, niin sen tuotantokustannukset ovat Aasiassa ehkä kaksi taalaa. Jos siihen laitettaisiin sadan prosentin tulli, niin kustannus nousee neljään taalaan. Se tarkoittaa kymmenen prosentin hinnan nousua kaupassa. Eihän sitä t-paitaa kannatta millään tehdä jenkeissä.”

Heikkilä uskoo, että Euroopalla on nyt mahdollisuus.

”Aiemmin pelättiin kotimarkkinayhtiöitä. Nyt tilanne on kääntynyt toisin päin. Korot laskevat ja palkat nousevat. Ja jos Eurooppa saa taloutensa liikkeelle, niin täällä toimivat yhtiöt menevät suhteellisesti paljon paremmin kuin Yhdysvalloissa toimivat.”

Heikkilän mukaan nykyisessä markkinassa on jotain hyvääkin.

”Kun tilanne menee riittävän huonoksi, niin Yhdysvalloissa ymmärretään, että näin ei voi jatkua. Nyt kyse on vain siitä, kuinka kovapäinen Trump on.”