Uutiset ja blogit

Pohjois-Norjassa sijaitsevan Tromssan kunnan päättäjät ovat möhlineet tekoälyn kanssa pahasti, Digi.no-sivusto kertoo.

Kunnan päättäjät ovat luonnostelleet uutta koulu- ja päiväkotirakennetta, jossa kahdeksan koulua ehdotetaan suljettavaksi.

Luonnoksessa viitataan Innlandetin yliopiston pedagogiikan professori Thomas Nordahlin kirjaan Quality in School: Learning, Satisfaction and Relationships vuodelta 2018.

Muuten hyvä, mutta kyseistä teosta ei ole olemassakaan.

”Minua on siteerattu ennenkin väärin. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, että minua siteerataan asioista, joita en ole koskaan kirjoittanutkaan”, Nordhal kertoo iTromsø-paikallislehdelle.

Lue myös:

Myös kasvatustieteiden professori Peder Haugin viitattiin kirjoittaneen viime vuonna kirjan Inclusion and Quality in Kindergarten and School.

”En minä sellaista ole kirjoittanut”, vuonna 2014 Inclusion-nimeä kantaneen teoksen kirjoittanu Haug kertoo lehdelle.

Haug lisää, että jos hänen oikeasti kirjoittamaansa kirjaan olisi viitattu oikein, olisi sen ydinsanoma jyrkästi kouluverkon supistamista vastaan.

”Näin ei olisi pitänyt tapahtua”

Paikallislehti sai käsiinsä kouluverkkoluonnoksen ja kävi läpi sen lähteet. 18 lähteestä vain seitsemän pystyttiin jäljittämään.

VG-lehdelle antamassaan haastattelussa Nordahl epäilee, että kunnan päättäjät ovat käyttäneet ChatGPT:tä tai jotain vastaavaa generatiivista tekoälyä ilman, että sen tuotoksia on tarkistettu.

Tromssan kunnanjohtaja Stig Tore Johnsen myöntää Norjan yleisradioyhtiö NRK:n haastattelussa, että tekoälyä on käytetty apuna luonnosta laadittaessa. Hän kuitenkin painottaa, että luonnoksen tietoperusta on ihmisten kirjoittama.

”Olemme myös huomanneet nämä virheet, ja kadumme [niiden päätymistä luonnokseen] syvästi. Näin ei olisi pitänyt tapahtua”, Johnsen kertoo lehdistötiedotteessaan.

Kunnan päättäjät ovat keskeyttäneet kouluverkkoselvityksen etenemisen puoleksi vuodeksi ja selvittävät nyt, miten möhläys on päässyt tapahtumaan.

Tutkija: Vuosikymmenen pahin poliittinen skandaali

Kuten useista norjalaismedialähteistä voi päätellä, tapaus puhuttaa läpi valtakunnan. Tromssan yliopiston apulaisprofessori, tutkija Jonas Stein arvioi tapauksen olevan Norjan ensimmäinen suuren luokan tekoälyskandaali.

”Tämä voi olla pahin poliittinen skandaali tällä vuosikymmenellä. On mielenkiintoista nähdä, mitä vaikutuksia tapauksesta aiheutuu jatkossa.”

Tietoevry on päässyt työntekijäpuolen kanssa sopimukseen seuraavan vuoden palkankorotuksista. Tänä vuonna palkat nousevat 2,7 prosenttia. Kokonaiskorotus koostuu yleiskorotuksesta ja työnantajan jakamasta erästä. Yleiskorotus on 1,6 prosenttia ja Tietoevryn jakama erä 1,1 prosenttia.

Korotus on yhtiökohtainen, sillä Tietoevry siirtyi alan yleisen työehtosopimuksen piiristä yhtiökohtaiseen työehtosopimukseen vajaat pari vuotta sitten.

Työntekijöitä neuvotteluissa edustavan Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperin mukaan työntekijäpuoli on sopimukseen tyytyväinen. Se vertautuu alan muihin yhtiökohtaisesti sovittuihin korotuksiin.

”En voi vertailla yritysten palkkaratkaisuja yksityiskohtaisesti, mutta olemme Tietoevryn ehdotuksen hyväksyneet.”

Vain vuodeksi sovitut palkankorotukset johtuvat Kopperin mukaan epävarmasta markkinasta. Kasvuennusteet näyttävät lähitulevaisuuden osalta karuilta.

Lue myös:

”Euroopan ja Yhdysvaltain tilanteet heijastuvat kaikkeen, eikä vienti vedä. Meillä on alalla paljon alihankintaa vientiyrityksille ja palvelusektorille. Jos näillä lähtisi menemään hyvin, meillä menisi hyvin. Nousu tietysti näkyisi palkoissa viiveellä.”

Moni suurempi it-alan yhtiö siirtyi yrityskohtaisiin sopimuksiin 2022–2023. Tietoevryn yrityskohtainen sopimus on muiden yrityskohtaisten sopimusten tavoin toistaiseksi voimassa oleva. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sopimus katkea kokonaisuudessaan vaikkapa kolmen vuoden välein, kuten valtakunnallisissa sopimuksissa. Neuvotteluissa voidaan tarvittaessa käydä läpi vain palkankorotuksia.

”Nämä yhtiökohtaiset sopimukset ovat olleet hyvätasoisia. Valtakunnallisissa neuvotteluissa työnantajapuolella on aina pitkä lista heikennysehdotuksia, mutta yhtiökohtaisissa neuvotteluissa tällaisia ei ole tuotu esille. Käytännössä sopimukset ovat siis olleet työntekijäpuolelle parempia”, Kopperi sanoo.

Kun moni yritys pohti yhtiökohtaiseen työehtosopimukseen siirtymistä kaksi vuotta sitten, niiden eduksi mainittiin myös selkeys ja helppolukuisuus. Siinä missä valtakunnallinen sopimus voi olla mitaltaan kymmeniä sivuja täynnä tekstiä, yksityiskohtia ja poikkeuksia, voi yrityskohtainen sopimus olla merkittävästi lyhyempi. Tämä perustuu siihen, että yrityksellä ei välttämättä ole tarvetta kaikille samoille kirjauksille kuin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa.

Kopperi sanoo, että sama pitää edelleen paikkaansa.

”Niissä on käytetty myös entistä paremmin visuaalisia apukeinoja ja selityksiä, jotta niistä on tullut helpompia luettavia myös niille työntekijöille, jotka eivät ole perehtyneet asiaan syvällisemmin.”

Yhtiökohtaisia työehtosopimuksia on sorvattu it-alalla nyt 20 kappaletta, pääosin suurimpiin alan firmoihin.

”Kaikkiaan nämä sopimukset kattavat noin 40 yritystä, sillä osa sisältää saman konsernin useita yhtiöitä. Palkkaratkaisut ovat kaikissa ainakin lähes valmiita.”

Tällä hetkellä neuvotellaan yhden uuden yrityskohtaisen työehtosopimuksen sisällöstä. Sen jälkeen näköpiirissä ei ole uusia sopimuksia. Kesken ovat myös valtakunnalliset työehtosopimusneuvottelut.

”Muilla toimialoilla on sovittu tällä neuvottelukierroksella kolmivuotisista sopimuksista, joka on varteenotettava vaihtoehto myös tietoalan sopimukselle”, Kopperi toteaa.

Tivi otti palkankorotuksista yhteyttä myös työnantajaan eli Tietoevryyn. Viestinnän mukaan yhtiö ei kuitenkaan kommentoi omaa työehtosopimustaan julkisesti. Prosessi saatiin Tietoevryn mukaan maaliin hyvässä yhteistyössä työntekijäpuolen kanssa. Yhtiö julkaisee päivitetystä työehtosopimuksestaan mahdollisesti julkisen version lähitulevaisuudessa, viestinnästä todetaan.

Laatikkomaisen tehdasrakennuksen takapihalta avautuu apokalyptinen näkymä.

Kymmeniä metrejä syvä ja leveä kuoppa, jota reunustavat teräväsärmäisesti leikatut, veistokselliset kiviseinämät.

Nunnanlahden Uuni Oy:n kaivos sijaitsee vain kivenheiton päässä tulisijavalmistajan tuotantotiloista. Louhoksesta riittää takkojen ja leivinuunien raaka-ainetta, vuolukiveä, vuosikymmeniksi eteenpäin.

”On tutkittu, että tästä esiintymästä on otettu vasta yhdeksäsosa”, Nunnauunin toimitusjohtaja ja pääomistaja Johannes Uusitalo kertoo.

Lue myös:

Nunnauunin tehtaalta lähtee satoja takkoja ja leivinuuneja maailmalle vuosittain.

Viime vuosina meno on ollut kuin vuoristoradassa, kun tulisijamarkkinoilla on myllertänyt. Koronavuodet ja Ukrainan sota käänsivät myynnin huimaan kasvuun.

”Kun maakaasun virtaaminen loppui Keski-Euroopassa, niin kysyntä tärähti aivan tappiin”, Uusitalo kertoo.

Varaavien takkojen kultakausi

Varaavien takkojen ja leivinuunien valmistus käynnistyi Nunnanlahdella, Juuassa vuonna 1982, kun Juhani Lehikoinen perusti Nunnanlahden Uuni Oy:n.

Nunnanlahden magnesiittivuolukivestä valmistetut ensimmäiset takat lähtivät asiakkaille vuonna 1983.

Tulisijavalmistuksen käynnistys osui hyvään saumaan. Toisen öljykriisin jälkimainingeissa puulla lämmittäminen nousi uuteen arvoon.

Avotakkoja korvattiin varaavilla tulisijoilla ja uusiin omakotitaloihin asennettiin varaava takka tai leivinuuni.

”Se oli varaavien takkojen kultakausi. Melkein kaikki takkavalmistajat ovat syntyneet tuolloin”, Uusitalo toteaa.

”Ei sellaisiin kasvulukuihin voi nykyisin päästä. Kaikki uunit, jotka saimme tuotannosta ulos menivät heti kaupaksi.”

Ensimmäiset vientikaupat Nunnauuni teki Saksaan vuonna 1986.

Nyt tuotannosta menee vientiin yli 60 prosenttia. Kohdemaina ovat Saksan lisäksi Keski-Eurooppa, erityisesti Sveitsi, Belgia ja Ranska. Myös Baltiassa kysyntä on kasvanut energiakriisin myötä.

Finanssikriisi rysäytti markkinan

Tulisijamarkkinan ensimmäinen isompi notkahdus alkoi vuoden 2008 finanssikriisistä.

Vielä vuonna 2007 Suomessa myytiin yli 70 000 tulisijaa. Vuosikymmen myöhemmin luku oli pudonnut alle 20 000:een.

Tilalle tulivat ilmalämpöpumput ja maalämpö. ”Tulisijamarkkina rysähti”, Uusitalo huokaisee.

Nunnauunin synkimmät vuodet osuvatkin juuri 2010-luvulle.

Liikevaihto oli vielä vuonna 2014 yli kahdeksan miljoonaa euroa, mutta vain kuusi vuotta myöhemmin se oli puolittunut tästä.

Tappiota takkavalmistaja teki koko 2010-luvun.

”Muutoksen tunnistaminen oli meillä heikkoa. Olimme tehneet tietyllä tavalla, kauppaa oli tullut ja tulostakin, niin yritimme vanhalla tavalla edelleen”, Uusitalo analysoi.

”Olimme olleet suuri yhtiö, niin yhtäkkiä oli vaikea ajatella, että pitäisi kasata liiketoimintaa uudestaan.”

Johannes Uusitalo aloitti Nunnauunin toimitusjohtajana vuonna 2018. Uuden suunnan etsintä käynnistyi välittömästi.

”Yritimme tunnistaa asiakkaat ja ne vahvuudet ja hyödyt, joita Nunnauunin tuotteet antavat asiakkaille. Päätimme, ettemme tee kaikkea kaikille”, Uusitalo painottaa.

Laajaa mallistoa karsittiin niin, että jäljelle jäi ainoastaan yksi kivimitoitus. Tuotannossa tekemistä tehostettiin kautta linjan.

Henkilöstömäärän supistuminen jatkui. Kun vuonna 2006 Nunnauuni työllisti 224 henkilöä, niin nyt vakiväkeä on 45.

Myös digimarkkinointiin, asiakasvirran seurantaan ja omiin verkkosivuihin panostettiin.

Energiakriisi synnytti kysyntämyrskyn

Suurimmat mullistukset tulivat jälleen ulkoapäin. Nunnauuni oli niihin valmiina uudistustensa myötä.

”Korona nosti varaavien takkojen kysyntää kesämökeillä. Moni halusi viettää myös kylmempiä aikoja mökillään, eikä peltisen kamiinan lämmitysteho riittänyt.”

”Ukrainan sodan ja energiakriisin tuoma huima kasvu oli yllätys. Yksi maahantuoja totesi, että nyt ei ehdi edes mainostamaan. Kaikki menee”, Uusitalo sanoo.

Vuonna 2023 Nunnauuni teki 2,5 miljoonaa euroa voittoa ja liikevaihto nousi yli kymmeneen miljoonaan euroon.

Kysyntäpiikki ajoi yrityksen kapasiteetin äärirajoille. Toimitusajat hyppäsivät muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.

Tehdasta ajettiin kahdessa vuorossa ja uutta henkilöstöä rekrytoitiin kiivaasti.

”Tulisijamarkkinan kasvu oli positiivinen häiriö. Se oli meille lottovoitto, sillä saimme nuoria töihin ja he ovat myös pysyneet meillä”, Uusitalo toteaa.

Viime vuonna taantuma puraisi Nunnauunin myyntiä, mutta toimitusjohtaja katsoo positiivisella mielellä eteenpäin.

”Kyllä tästä energiakriisistä jää monelle sellainen muistikuva, että tulisija on lämmityslaite ja osa huoltovarmuutta. Kun talous virkistyy, niin uskon, että meidän myynti jatkaa kasvu-uralla”, Uusitalo summaa.

Sadat tekoälytutkijat uskovat, että alalla edistetään yleisen tekoälyn (agi) kehitystä väärällä tavalla. Tutkijoista koostunut asiantuntijapaneeli arvioi sekä tekoälyinfrastruktuurin nykytilaa että tekoälyyn liittyviä yhteiskunnallisia näkökulmia, Gizmodo kertoo.

475 tutkijan ajatuksia luotaavan raportin julkaisi alan järjestö Association for the Advancement of Artificial Intelligence (AAAI).

Tekoälykäsityksiä ja nykytilaa kuvattiin Gartnerin tunnetun hypekäyrän avulla. Marraskuussa 2024 Gartner arvioi, että luova tekoäly oli juuri ohittanut käyrän huipun ja lähdössä laskuun. Tutkijoiden näkemyksen mukaan nykyinen suuren yleisön mielikuva luovien tekoälytekniikoiden kyvyistä ei vastaa tekoälytutkimuksen tai -kehityksen realiteetteja. 74 prosenttia tutkijoista katsoi, että hype ajaa tekoälykehityksen suuntaa tällä hetkellä. 90 prosentin mielestä tämä hypen ja todellisuuden ristiriita haittaa alan tutkimusta.

Gartnerin hypekäyrä ei kuitenkaan pääty syvimpään alhoon vaan tekniikoiden vakiintumiseen hypehuipun jälkeen jatkuvan käytön tasolle. Tällaista kehitystä on odotettavissa nopeasti kehittyneelle luovalle tekoälyllekin.

Kolme neljästä tutkijasta arvioi, että nykyisen suppean eli tehtäväkohtaisemman tekoälyn kehittyminen ihmisen kaltaiseksi tai taitavammaksikin yleiseksi tekoälyksi ei tule onnistumaan vain skaalaamalla nykytekniikoita suuremmiksi. Tutkijoista olisi muutenkin parempi, että kehitystä yleistä tekoälyä kohden tehtäisiin vastuullisesti ja asteittain eikä kilpajuoksuna siitä, kuka ehtii ensimmäisenä.

Lue myös:

Suomalaiset ovat tänä vuonna tankanneet salkkuihinsa urakalla puolustusalan yhtiöiden osakkeita.

Eurooppalaiset puolustusteollisuuden yhtiöt ovat olleet alkuvuonna kovassa nousussa pörssissä. Sijoittajat odottavat Euroopalta kieli pitkällä investointeja puolustukseen, kun Yhdysvallat on kääntänyt kelkkaansa suhteissaan Ukrainaan ja Eurooppaan.

Presidentti Donald Trumpin hallinnon nousu valtaan tammikuussa toi muutoksen Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikkaan. Tämä muutos on näkynyt selkeästi suomalaisen sijoittajien käytöksessä.

Vielä vuoden 2024 alussa kiinnostus puolustusteollisuuden osakkeisiin oli melko vähäistä. Esimerkiksi Nordnetin omistajadatan mukaan suurella osalla alan yhtiöistä omistajamäärät pysyivät varsin muuttumattomina pitkälle viime vuotta.

Tilanne muuttui radikaalisti vuoden vaihduttua.

Lue myös:

”Helmi–maaliskuussa 2025 valtaosassa yhtiöitä on nähtävissä omistajamäärissä hockey stick -tyylinen (jääkiekkomailatyylinen) nousu eli jyrkkä nousu suhteellisen tasaisen jakso jälkeen”, toteaa Nordnetin Suomen-maajohtaja Suvi Tuppurainen.

Hän mainitsee, että eurooppalaisyhtiöistä vain norjalainen Kongsberg Gruppen kasvatti omistajamääriään jokseenkin tasaisesti jo viime vuoden aikana. Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Norjan ja Yhdysvaltain asevoimat.

Tarkastelimme kahtatoista eurooppalaista puolustusalan yhtiötä, joita Nordnetin suomalaisasiakkaat ovat rynnänneet joukolla ostamaan. Vain yhdellä niistä on analyytikoiden mielestä enää todellista nousuvaraa, eli tavoitehinta on osakkeen nykyistä hintanoteerausta paljon korkeampi.

Ostosuosituksia satelee

Viime kuukausien vahvan kurssinousun ansiosta moni alan yhtiö on jo saavuttanut tai ylittänyt analyytikoiden asettamat tavoitehinnat.

Tällä hetkellä analyytikot eivät suosittele myymään yhtäkään puolustusalan osaketta, vaan ostosuosituksia satelee. Analyytikot joutunevat jossain vaiheessa laskemaan suosituksiaan tai säätämään tavoitehintoja ylöspäin.

Esimerkiksi kommunikaatiojärjestelmissä toimiva suomalainen Bittium on nyt 8,10 eurossa, ja analyytikoiden tavoitehinta sille on alempi, 7,40 euroa. Suomen Puolustusvoimat on Bittiumin tärkein asiakas, ja maanpuolustukseen erikoistunut segmentti tuo valtaosan yhtiön tuloksesta.

Suomalaiset omistivat Bittiumia muihin tarkasteltaviin yhtiöihin nähden runsaasti jo ennen alan kuumentumista. Nyt sen ohi omistajamäärässä mitattuna Nordnetissä on kiirinyt ruotsalainen lentokone- ja puolustusteollisuusyhtiö Saab. Saabin osakkeenomistajia on nyt pitkälti yli 5 000 enemmän kuin vuoden 2024 alussa.

Myöskään Saabille ei hinnoitella nousuvaraa.

Saksalaisen Rheinmetallin suomalaisomistajien määrä Nordnetissä on noussut joulukuusta hurjat 180 prosenttia. Se tarkoittaa lähes 3 400:aa uutta omistajaa pelkästään tänä vuonna.

Rheinmetall on yksi Euroopan suurimmista asevalmistajista. Yhtiö tekee muun muassa sotilasajoneuvoja, asejärjestelmiä ja ammuksia. Rheinmetallin osake on listan ehdottomasti kallein. Sen osakkeen hinta on noussut helmikuun puolivälistä yli 400 euroa. Myös tavoitehintaa on nostettu, ja nousuvaraakin vielä näyttäisi hieman olevan.

Ruotsalainen kasvuyhtiö on listan harvinaisuus

Ruotsalainen W5 Solutions on listan ainoa osake, jolla on merkittävää nousuvaraa eli 33,9 prosenttia suhteessa osakkeen nykyisen hintanoteeraukseen.

W5 Solutions työllistää vajaat parisataa ihmistä. Yhtiö kehittää edistyksellisiä ratkaisuja puolustus- ja turvallisuusalalle. Yrityksen tuotealueisiin kuuluvat esimerkiksi koulutukset ja simulaatiot, akut, laturit ja generaattorit.

Osakkeen arvostusta mittaava p/e-luku eli osakkeen hinnan ja tuloksen suhde on huimat 88,4. Korkea luku kuvastaa sitä, että W5 Solutions on profiililtaan kasvuyhtiö, jonka riskit ja tuotto-odotukset ovat suuremmat kuin vakiintuneen pörssiyhtiön.

W5 Solutionsin markkina-arvo on noin miljardi kruunua eli vajaat sata miljoonaa euroa. Vuonna 2018 nykyisen muotonsa yhdistymisissä saanut yhtiö on kansainvälistynyt ja laajentunut vauhdilla yritysostoin.

Vuoden 2022 lopussa se perusti tytäryhtiön Suomeen ja osti perheomisteisen, ammunnassa käytettäviä kiekkoja ja niiden heittimiä valmistavan Nastakiekon.

Loppuvuodesta 2024 W5 Solutions kertoi saaneensa 80 miljoonan kruunun (7,4 milj. euroa) arvoisen tilauksen merkittävältä eurooppalaiselta puolustusalan toimijalta. Niin ikään loppuvuodesta se kertoi 43 miljoonan kruunun (4,0 milj. euroa) arvoisesta puitesopimuksesta eurooppalaisen laitevalmistajan kanssa.

Kaksi suomalaista hyötyjää

Puolustussektorin osakkeiden nousulle on todennäköisesti luvassa jatkoa. Noste ulottuu myös alan ulkopuolelle.

Nordnetin Suvi Tuppurainen mainitsee, että puolustusalan noususta ovat hyötyneet esimerkiksi suomalaiset Componenta ja Aspocomp. Kummankin yhtiö osake on noussut pikemmin Euroopan pörssinoteerattujen puolutusalan yhtiöiden osakkeiden kuin Helsingin pörssin yleisindeksin vauhdissa.

Konepajateollisuuden sopimusvalmistaja Componentan osakkeenomistajien määrä on kehittynyt samaan suuntaan kuin puolustusalan yhtiöiden ja lähentelee Nordnetissä kolmea tuhatta. Componenta toimittaa vuosien 2025–2028 aikana 50 miljoonan euron edestä komponentteja Puolustusvoimien kranaatinheittimistölle.

Myös piirilevyvalmistaja ja -toimittaja Aspocompin omistajamäärät ovat nousseet pitkän laskukauden jälkeen, ja kurssi huitelee korkealla. Etenkin Puolijohdeteollisuus- sekä Turvallisuus-, puolustus- ja ilmailu-segmentit ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Yhtiö arvioi jälkimmäisen kysynnän jatkuvan hyvänä.

Kun asuntosijoittaja Matti Kossila pisti Turussa sijaitsevan yksiön vuokralle vuodenvaihteessa, siihen löytyi uusi asukas vasta, kun vuokraa laskettiin 595 euroon kuussa – eli tasan samaan hintaan, jolla Kossila oli vuokrannut asunnon ensimmäistä kertaa yli kuusi vuotta sitten.

”Nimellisvuokrassa ei ole tapahtunut mitään muutosta”, hän sanoo.

Kossila pyysi asunnosta ensin 625 euron vuokraa, olihan hän aiemmin vuokrannut samasta talosta vastaavanlaista asuntoa reilulla 600 eurolla. Mutta nyt asuntoon ei löytynyt sellaista vuokralaista, jolla olisi ollut joko luottotiedot kunnossa tai takaaja.

Kun hän pudotti hintaa ja tarjosi kahta ensimmäistä kuukautta puoleen hintaan, yhteydenottoja alkoi tulla.

Lue myös:

”Minulla on sellainen taktiikka, että otan mieluummin vähän iskua vuokran määrässä kuin pidän vapaan kuukauden.”

Hyväkuntoinen asunto sijaitsee vuonna 2019 valmistuneen talon 3. kerroksessa, kävelymatkan päässä Kauppatorilta ja Turun yliopistolta.

Kossila vuokraa asuntoja myös muun muassa Helsingin ja Tampereen seuduilla. Hän on huomannut, että asunnot menevät nyt aiempaa hitaammin vuokralle.

Vuokraoven lukujen mukaan pisimmät markkinointiajat olivat Suomessa viime vuonna Uudellamaalla, keskimäärin 30 päivää, kertoo Suomen Vuokranantajien tuore katsaus.

Pahin pudotus takana päin

Asuntomarkkinoilla on nyt hiljaista, vaikka pahimmasta pudotuksesta on alettu elpyä. Taustalla on korkotason jyrkkä nousu vuonna 2022.

Korot kääntyivät laskuun viime vuonna, mutta markkinoilla on vielä paikoin ylitarjontaa. Suomen Vuokranantajat arvioi kuitenkin, että viime vuosien vähäinen asuntorakentaminen alkaa tänä vuonna näkyä vuokramarkkinoilla tarjonnan vähenemisenä.

Pitkällä aikavälillä asuntojen tarpeen odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Rakennusteollisuus RT:n ja muiden toimijoiden tilaamassa, VTT:n toteuttamassa selvityksessä arvioidaan, että Suomessa tarvittaisiin joka vuosi ainakin 31 000 uutta asuntoa vuoteen 2045 asti.

Asunnontarvetta kasvattaa Suomessa muun muassa yksinasumisen yleistyminen. Kaikista asuntokunnista jo lähes joka toisessa asuu vain yksi ihminen, vuokra-asunnoista peräti 66 prosentissa, kertoo Tilastokeskus.

Lisäksi tarvetta uusille kodeille vauhdittavat väestönkasvu ja muuttoliike isoimpiin kaupunkeihin.

Kun arvioidaan tulevaisuuden asunnontarvetta yksinasujien näkökulmasta, on hyvä huomata, että yksinasujat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heidän määräänsä kasvattaa Suomessa kaksi ääripäätä: toisaalta vaurastuminen ja toisaalta vähävaraisuus, jopa syrjäytyminen.

Kun elintaso on noussut, yhä useammalla on nykyään varaa asua yksin, eikä esimerkiksi alivuokralaisena tai kimppakämpässä, sanoo Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen.

Suomalaisten kotitalouksien keskikoko on 1,9 ihmistä, EU:n matalinta tasoa. Taustalla on useita syitä. Suomessa nuoret esimerkiksi muuttavat omilleen varhemmin kuin vaikkapa Etelä-Euroopan maissa.

Suomessa nuoret muuttavat omilleen varhain.

Määttänen arvioi, että myös paine parisuhteeseen ja perheen perustamiseen on laskenut yhteiskunnassa, ja se on lisännyt yksinasumista.

Vaikka hyvä toimeentulo lisää mahdollisuuksia asua halutessaan yksin, voi yksin asuminen johtua myös varattomuudesta.

”On syrjäytyneitä, joille yksinasuminen jää ainoaksi vaihtoehdoksi”, Määttänen kertoo ääripäästä.

Yksinasuminen käy yleensä kalliimmaksi, kun ei ole toista aikuista jakamassa kuluja. Pieni asunto yhdelle maksaa enemmän kuin hieman isompi, jossa kulut jaetaan kahtia.

Yksinasujan talous on myös alttiimpi esimerkiksi työttömyyden uhalle, kun asumiskuluista pitää vastata yksin. Asumisesta on vaikea tinkiäkään, kun koti on usein jo valmiiksi pieni.

”Osa yksinasuvista on taloudellisesti muita heikommassa asemassa”, Määttänen sanoo.

Myös yksinasujien varallisuus on Suomessa muita pienempi, kertovat Tilastokeskuksen tuoreimmat varallisuustilastot. Yhden hengen talouksilla kotitalouden nettovarallisuuden mediaani eli keskimmäinen havainto oli vuonna 2023 runsaat 39 000 euroa, kun taas esimerkiksi lapsettomilla pareilla mediaani oli noin 197 000 euroa ja pareilla, joilla on lapsia, noin 144 000 euroa.

Taustalla ovat erot etenkin asuntovarallisuuden karttumisessa.

”Hetkellinen notkahdus”

Nykyinen asuntomarkkinoiden jumi ei Määttäsen mielestä kerro niinkään asuntojen riittävyydestä, vaan on seurausta korkojen nopeasta nousupiikistä, joka pysäytti rakennus- ja asuntosijoitusbuumin vuonna 2022.

”Isossa kuvassa tämä on hetkellinen notkahdus”, Määttänen sanoo.

Määttänen huomauttaa, että Suomessa asuntotilanne on parempi kuin monessa muussa maassa, missä asuntopula jarruttaa kasvua isoissa kaupungeissa.

”Hyvä että meillä on rakennettu asuntoja. En ihan ymmärrä tätä hirveää huolta siitä, että asuntojen hinnat ja vuokrat ovat laskeneet ja asuntoja on paljon saatavilla."

Yksinasumista kiihdytti Suomessa osaltaan lakimuutos, jossa opiskelijat siirtyivät vuonna 2017 yleisen asumistuen piiriin. Tänä syksynä luvassa on täyskäännös, kun opiskelijat palaavat aiempaan tukimalliin, opintotuen asumislisään.

Muutos koskettaa noin 200 000 opiskelijaa, ja voi vähentää yksittäisen opiskelijan tukia jopa yli 2000 eurolla vuodessa.

Matti Kossila uskoo, että muutos vähentää yksiöiden kysyntää selvästi. Samalla se voi kasvattaa kiinnostusta esimerkiksi kimppa-asunnoille.

Kossilakin on vuokrannut joitakin asuntoja parille kolmelle opiskelijalle kerrallaan.

”Sillä pystyy pudottamaan asumiskustannuksia.”

Tekniikka&Talous ja Vuokraovi.com ovat osa Alma Mediaa.

Polttoaineyhtiö Nesteen kurssi on perjantaina vajonnut sinne, missä se oli viimeksi kymmenen vuotta sitten. Neljältä iltapäivällä kurssi oli 7,7 eurossa.

Nesteellä on ollut haasteensa Yhdysvaltojen markkinoilla ja nyt kiristyvä kauppasota haastaa sitä entisestään. Uudet tullit ovat riski, mutta voivat olla Nesteelle myös mahdollisuus.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin keskiviikkona julkistamat tuontitullit ovat vetäneet energiasektorin osakkeet laskuun niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Näin siitä huolimatta, etteivät tullit kohdistu öljyyn, maakaasuun tai jalostettuihin energiatuotteisiin. Pelot talouskasvun hidastumisesta ja globaalin energiakysynnän hiipumisesta varjostavat kuitenkin sektoria.

Lue myös:

Lisäksi öljynviejämaiden järjestö Opec ja sen liittolaiset, mukaan lukien Venäjä, yllättivät markkinat torstaina kertomalla, että ne kasvattavat tuotantoaan ensi kuussa selvästi odotettua enemmän.

Liike on poikkeuksellinen, sillä raakaöljyn hintoihin on jo pidempään kohdistunut laskupainetta, ja tyypillisesti Opec on pyrkinyt keinottelemaan sitä ylöspäin tuotannon rajoituksilla. Järjestö vetosi nyt positiivisiin markkinanäkymiin.

Nesteen tuotteet ovat tullien ulkopuolella, tulivat ne sitten Euroopasta tai Singaporen-tuotantolaitokselta. Nimenomaan jälkimmäiselle Yhdysvaltojen markkinat ovat keskeinen vientikohde.

Lisäksi Nesteellä on Kaliforniassa yhteisyritys, Martinez Renewables, yhdessä yhdysvaltalaisen jalostajan Marathon Petroleumin kanssa.

Mitä tullit siis tarkoittavat Nesteelle?

Iso kuva ratkaisee

Yhtiö ei itse lähde kommentoimaan asiaa pitkästi, mutta kuittaa: ”Nämä ovat monimutkaisia asioita. Analysoimme parhaillaan esityksen yksityiskohtia ja sen mahdollisia vaikutuksia Nesteen tuotteisiin.”

OP:n analyytikko Henri Parkkinen katsoo, että skenaarioita on monia. Energiatuotteet on suljettu tullien ulkopuolelle, mutta OP:n tulkinnan mukaan esimerkiksi raaka-aineina käytettäviä, ulkomailta tuotavia maatalous- ja muita tuotteita ei.

Siinä missä monet yhdysvaltalaiset biopolttoainejalostajat ovat riippuvaisia ulkomailta tuotavista raaka-aineita, on Martinez Renewablesilla Parkkisen ymmärryksen mukaan kattava raaka-aineverkosto nimenomaan Yhdysvaltojen sisällä.

”Jos Nesteen kilpailijoiden raaka-ainehankinnan kustannus nousee, se voi vahvistaa Martinezin asemaa suhteessa paikallisiin kilpailijoihin”, Parkkinen sanoo.

Nesteen tulosta painoi viime vuonna etenkin uusiutuvien tuotteiden ylitarjonta markkinoilla, mukaan lukien Yhdysvalloissa.

Nesteen kannalta parhaita skenaarioita olisi, että raaka-aineiden kallistuminen ajaa yhdysvaltalaisia kilpailijoita rajoittamaan omaa tuotantoaan, Parkkinen pohtii.

Toisaalta kysyntätilanne ei siitä parane, mikäli talouden aktiviteetti hidastuu maailmanlaajuisesti ja globaali energiankysyntä painuu.

”Lisäksi uusiutuvien polttoaineiden tukimekanismit ovat Yhdysvalloissa yhä levällään”, Parkkinen sanoo.

Tukipolitiikassa epäselvyyttä

Yhdysvalloissa luovuttiin vuodenvaihteessa aiemmasta Blender’s Tax Credit -verohelpotuksesta, jonka paikkasi uusi Clean Fuel Producer Credit -tukiohjelma (CFPC).

Muutos oli tiedossa jo ennen vallanvaihdosta Valkoisessa talossa, mutta yksityiskohdat ovat yhä epäselvät, sillä Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA:n kriteeristön julkistaminen on viivästynyt.

Siinä missä aiempaa sekoittajien verohelpotusta pystyi soveltamaan myös Yhdysvaltojen ulkopuolella tuotettuihin polttoaineisiin, koskee jalostajien verohelpotus vain Yhdysvalloissa tuotettuja polttoaineita.

Vaikka Nesteellä on tuotantoa Kaliforniassa, ei se siis saa verohelpotuksia Singaporesta Yhdysvaltoihin vietävään polttoaineeseen.

Nesteen vientimääristä Singaporesta Yhdysvaltoihin ei ole tarkkaa tietoa, mutta Parkkinen on pyrkinyt seuraamaan tullidataa, josta voi saada asiasta osviittaa. Sen perusteella vienti Singaporesta USA:han ei ole ainakaan alkuvuodesta ollut järin suurta.

Raakaöljyn hinta voi heijastua marginaaleihin

Kansainväliset öljy- ja kaasuyhtiöt ovat painuneet pörsseissä kuluvalla viikolla tullien varjostaessa maailmantalouden kasvunäkymiä. Lisäksi raakaöljyn hinnat ovat tulleet loppuviikosta alas poikkeuksellisen voimakkaasti.

Nesteen operatiiviseen toimintaan raakaöljyn hinnalla ei ole välittömiä vaikutuksia, Parkkinen sanoo.

Koska raakaöljyn hinta kuitenkin heijastuu öljyjalosteiden kuten dieselin hintoihin, ja nämä vuorostaan heijastuvat isossa kuvassa myös muiden polttoaineiden, mukaan lukien uusiutuvien sellaisten hintoihin, voi raakaöljyn laskupaine näkyä marginaaleissa.

Nesteen öljytuotteet olivat varsin kannattavia Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, kun energiamarkkinat olivat sekasorrossa ja öljyn hinta kipusi.

Harva on sittemmin kuvitellut, että samanlaisia öljytuotteiden marginaaleja saavutettaisiin lähitulevaisuudessa – tai ehkä koskaan enää.

Raakaöljyn hintaan on jo pidempään kohdistunut laskupaineita, ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA varoitteli jo viime vuonna öljyn ylitarjonnasta markkinoilla etenkin Kiinan talouden heikkojen näkymien takia.

Jos maailmantalouden näkymät synkkenevät entisestään, hinnat tuskin siitä virkoavat. Opecin ja sen liittolaisten tuotannon lisääminen lisää laskupainetta entisestään.