Uutiset ja blogit

Suomalaisilla insinööritoimistoilla on ollut viime aikoina tiukkaa. Rakentaminen on pohjamudissa, hankkeita on lykätty ja projektit ovat kutistuneet.

Se tarkoittaa, että konsulttialalla on kamppailtu vähenevien toimeksiantojen ja kiristyvien tarjouskilpailujen kanssa. Kaikissa toimistoissa ei ole vältytty myöskään muutosneuvotteluilta.

Tekniikka&Talous selvitti, miten Suomen 30 suurimman insinööritoimiston palkat ovat kehittyneet kurimuksen keskellä. Käytimme vuoden 2023 tilinpäätöstietoja ja tekemäämme selvitystä insinööritoimistojen talousluvuista.

Laskelmiemme perusteella palkkakehityksessä ei ole nähtävissä mitään selkeää linjaa. Osassa toimistoja keskipalkat ovat nousseet edellisvuoteen verrattuna, osassa pysyneet samana ja osassa jopa laskeneet.

Viime vuoden selvityksessä palkkatilaston ykköseksi nousi asiantuntijapalveluita teollisuudelle ja energia-alalle tarjoava Nipromec.

Sama yritys komeilee taas insinööritoimistojen parhaimpana palkanmaksajana. Eikä vain parhaimpana, vaan ainoana, jossa työntekijöiden keskikuukausipalkka on noussut yli maagisen 6 000 euron rajan.

Listan kärjessä keikkuvat muutenkin aika pitkälle samat yritykset kuin vuosi sitten – eli pienehköt asiantuntijayritykset, joiden työtehtävissä vaaditaan pitkää kokemusta ja vankkaa ammattitaitoa.

Tällainen on myös listalla toisena oleva Rapp Valvontakonsultit, jossa keskipalkka vuonna 2023 läheni jo 6 000 euron rajaa.

Toimitusjohtaja Minna Heinosen mukaan korkealle palkalle on selvä syy. Asiakkaat vaativat konsulteilta kokemusta ja referenssejä, mikä luonnollisesti tarkoittaa myös parempia palkkoja.

Esimerkiksi vastavalmistuneiden palkkaaminen on yritykselle hankalaa.

”Markkinatilanteen ja tilaajavaatimusten takia on aiempaa haastavampaa työllistää nuoria”, Heinonen sanoo.

Tämä harmittaa Heinosta.

”Aiemmin mekin käytimme projekti-insinöörejä pöytäkirjan kirjoittajina, nykyään harvemmin.”

Heinonen kyllä ymmärtää, miksi tilaajat asettavat niin tiukkoja vaatimuksia.

”Se on keino erottaa kilpailijat toisistaan. Se on ihan ymmärrettävää, vaatimuksilla haetaan laatua.”

Mutta miten yritykseen löytyy uusia osaajia, jos kokemusvaatimukset ovat niin valtavia, eikä nuoria voi ottaa edes projekti-insinööreiksi?

”Tyypillisesti tänne tulevat uudet osaajat ovat tehneet jo uraa muualla, olleet esimerkiksi suunnittelijana tai urakoitsijana töissä useamman vuoden”, Heinonen kertoo.

Tuttu yritys palkkakärjessä

Rapp Valvontakonsultit on vuodesta toiseen ollut aivan T&T:n palkkaselvityksen kärjessä. Vuonna 2022 tekemässämme selvityksessä yritys oli vertailun kolmas, vuonna 2023 neljäs, viime vuonna taas kolmas ja nyt toinen.

Samalla laskelmissa käytetty henkilöstömäärä on kutistunut vuosi vuodelta.

”Kyllä, se pitää paikkansa, meillä on henkilöstömäärä vähentynyt”, Heinonen sanoo.

Yrityksessä ei ole kuitenkaan käyty muutosneuvotteluja, vaan henkilöstömäärä on kutistunut eläköitymisten myötä.

”Tällä alalla ei todellakaan syrjitä yli 55-vuotiaita, päin vastoin, ala on erinomainen kokeneille tekijöille”, Heinonen korostaa.

Geotekniikan yritys hännillä

Palkkalistan häntäpäähän jäi puolestaan Taratest, joka tarjoaa geotekniikan palveluita ja ympäristötutkimuksia rakentamisen eri vaiheisiin. Laskelmiemme mukaan Taratestin keskipalkka oli 3 322 euroa kuukaudessa vuonna 2023.

Toimitusjohtaja Tero Mäkinen ei ole yllättynyt, että yritys on palkkalistan hännillä.

”Keskipalkkaa selittää se, että meillä on noin sata henkeä työntekijäpuolella, eli ihmisiä, joilla ei ole korkeakoulutusta. He työskentelevät maastossa ja tekevät maastotutkimuksia ja -mittauksia”, Mäkinen sanoo.

”Ja kun kyseessä on pitkälti reissutyö, he saavat vielä päivärahat palkan päälle.”

Korkeammin koulutetut konsultit ovat tyypillisesti insinöörejä, diplomi-insinöörejä ja geologeja.

Naisten osuus vähäinen

Taratestillä työntekijöiden keski-ikä on 38, mikä on alhaisimmasta päästä verrattuna selvityksemme muihin yrityksiin. Sekin vaikuttaa osaltaan työntekijöiden keskipalkkoihin, Mäkinen miettii.

”Naisten osuus meillä on kyllä hyvin pieni, kymmenen prosenttia. Syy siinäkin on maastotöissä, jotka ovat osin fyysisesti rankkoja. Ruotsissa kyllä on naisiakin niissä hommissa.”

Mäkisen mukaan Taratestillä on hyvä työtilanne haastavista ajoista ja epävarmoista näkymistä huolimatta.

Geoteknisille mittauksille ja -suunnittelulle on kuitenkin jatkuvasti kasvavaa tarvetta.

”Osin siksi, koska parhaat paikat on jo rakennettu”, Mäkinen sanoo.

”Lisäksi suunnittelijat haluavat aiempaa enemmän ja tarkempaa tietoa maaperäoloista suunnitelmiensa tueksi. Näkisin, että alan arvostus on kasvanut.”

Lue lisää:

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth on laittanut Pentagonina tunnetun puolustusministeriön it-sopimuksia jäihin yli 5,1 miljardin dollarin edestä, kertoo Reuters.

Suuria sopimuksia oli solmittu esimerkiksi konsulttijättien Deloitten, Accenturen ja Booz Allen Hamiltonin kanssa.

Hegsethin mukaan nämä sopimukset koskivat kolmannen osapuolen konsulttien ei-tähdellisiä palveluksia, jotka ovat hänen mukaansa tuhlausta.

Sopimusten jäädyttäminen ja mahdollinen irtisanominen säästää Hegsethin lähettämän tiedotteen mukaan noin neljä miljardia dollaria veronmaksajien rahoja.

Konsulttijättien osakekurssit laskivat ilmoituksen jälkeen perjantaina hieman. Mainitut summat ovat kuitenkin Deloitten ja Accenturen kokoisille konsulttijättiläisille melko pieniä, ja pörssikurssien pudotus jäi pariin prosenttiin.

Tämä juttu on julkaistu alun perin maaliskuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudelleen pääsiäisen kunniaksi.

Tilanne Itämerellä on vakaa eikä Suomeen kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.

Venäjän Itämeren laivasto on pysynyt suorituskykyisenä, ja Venäjä kasvattaa lähialueella sotilaallista läsnäoloaan ja suorituskykyään, kunhan resurssit Ukrainan suunnasta vapautuvat, tiivistää Merivoimien komentaja kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen.

Komentaja tapasi median edustajia keskiviikkona Helsingissä.

Samaan aikaan Suomi kehittää merisodankäynnin suorituskykyjään. Laivue 2020 -hankkeessa rakennettavista monitoimikorveteista ensimmäinen lasketaan vesille kuluvana keväänä, ja uuden pintatorjuntaohjusjärjestelmän, israelilaisen Gabrielin, toimitukset ovat käynnissä.

Edessä on muutakin: Parhaillaan suunnitteluvaiheessa on hanke, jolla Merivoimat tulee vaiheittain korvaamaan kiinteän rannikkotykistön.

”Pyrimme siihen, että käytössä olisi itseliikkuva 155 millimetrin tykistöjärjestelmä”, Tiilikainen kertoo.

Hänen mukaansa kokonaisuus on suuri: hankkeen hintaluokka liikkuu sadassa miljoonassa eurossa.

Tämän lisäksi merivoimien koulualuskalustoa on tarkoitus korvata ja täydentää. Myös kelirikkoalushankinta on edessä.

Vedenalaisen valvonnan ja sukellusveneentorjunnan järjestelmiä on myös tarkoitus täydentää. Lisäksi Merivoimien rannikkojoukkojen taistelukykyä ollaan parantamassa.

”Entistä enemmän veden alla alkaa näkyä drooneja, autonomisia sukellusvenettä pienempiä järjestelmiä. Niitäkin pitää kyetä havaitsemaan erilaisin sensorein. Käytännössä se tarkoittaa tarkkuuden ja erottelukyvyn lisäämistä.”

Mikäli Merivoimat saa tulevaisuudessa lisää määrärahoja, Tiilikaisen hankintalista on selkeä.

”En ole tavannut yhtään komentajaa, jolla olisi riittävästi aseita ja ampumatarvikkeita. Toinen asia olisi taistelijoidemme suojavarustuksen kehittäminen.”

Hän painottaa myös aiemmin mainitsemaansa osittain vanhenevan aluskaluston uusimistarvetta.

Droonit ovat Tiilikaisen mukaan merkityksellisiä etenkin valvonnan ja maalinosoituksen tehtävissä.

”Laajempia taktisen tason drooneja pyritään hankkimaan yhdessä puolustusjärjestelmän kanssa, jotta ne olisivat mahdollisimman yhteensopivia ja tukisivat koko järjestelmää laajemmin kuin yhden puolustushaaran osalta.”

Tiilikainen painottaa, että drooneja ei missään tapauksessa tule ajatella olemassa olevien taistelujärjestelmien korvaajiksi.

Samaan aikaan Merivoimat tutkii myös hyökkäyksellisten droonien mahdollista käytettävyyttä, vaikka nykyiset pintatorjuntaohjukset riittävätkin meripuolustuksen tarpeisiin oikein hyvin.

Selvityksen alla on myös merisodan muutos siitä näkökulmasta, mitä uutta vaaditaan merimiinoilta 2030-luvulta alkaen.

”Tällä hetkellä merimiina-aseemme vastaa nykyiseen uhkaan erittäin hyvin. Olen tavattoman ylpeä kotimaisesta miinatuotannostamme.”

Ukrainan sodassa puolustaja käytti niin miinoja, rannikkojoukkoja kuin meritorjuntaohjuksiakin Venäjän maihinnousuyritysten torjumiseen sodan alussa.

”Samanlaisia keinoja kuin meilläkin on. Venäjä on Ukrainan kaukovaikutteisten iskujen vuoksi joutunut vetäytymään taustalle, ja käytännössä merenhallinnan näkökulmasta kyseessä on pattitilanne.”

Ukraina on valvonta- ja tiedustelukykyjensä ansiosta onnistunut ”auttavasti” ylläpitämään omaa kauppamerenkulkuaan Mustanmeren rannikon läheisyydessä.

”Jotta Ukraina kykenisi hallitsemaan meriyhteyksiä hieman suuremmalla volyymilla, se tarvitsisi taistelualuksia.”

Tiilikaisen mukaan Mustameri on varsin erilainen toimintaympäristö kuin Itämeri.

”Se on todella iso vesialue, saaristoa ei ole, syvyysolosuhteet ovat kokonaan erilaiset ja merivirtaukset ovat toisenlaiset kuin meillä. Mustallamerellä ovat vastakkain Venäjä ja Ukraina, Itämerellä taas on paljon kansallisvaltioita ja erilaisia organisaatioita.”

Suomen olosuhteisiin järjestelmiä hankittaessa pitää muistaa talviolosuhteet.

”Täällä on pahimmillaan 30 astetta pakkasta ja lunta reiteen asti. Se ei ole Mustallamerellä tyypillistä.”

Tiilikainen painottaa myös Punaisellamerellä käytyä merisotaa huthikapinallisia vastaan. Merivoimat seuraa tapahtumia tarkasti.

”Sieltä on opittu, että pitää olla läsnä ja alueella pitää pystyä käyttämään taistelualuksia. Kauppameriliikennettä ei voi suojata vain maalta käsin. Torjunta taas pitää sisällään ennakkovaroituksen, tiedustelun, maalinosoituksen ja alusten toimintaa suojaavien yksiköiden saumattoman yhteistoiminnan niin, että mielellään yksikään projektiili ei pääse läpi.”

Kustannustehokkuuden kannalta voi olla ongelmallista torjua yksinkertaista hyökkäyslennokkia kalliilla ohjuksella.

”Siksi Punaisellamerellä on ollut käytössä myös runsaasti tykistöaseita, raskaita konekiväärejä ja vastaavia, joissa yksittäinen projektiili on paljon halvempi. Sitä kautta pyritään siihen, että kalliita hightech-ohjuksia ei tarvitsisi käyttää hyvin yksinkertaisiin drooneihin tai projektiileihin.”

Lue myös:

Uudellamaalla käytössä olevan terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmälle on kertynyt iso hintalappu.

”Kun omistajat vastaavat kustannuksista, niitä voi laskea yhteenlasketun liikevaihdon ja aktivoitujen kehittämismenojen summasta. Liikevaihtoa on kertynyt vuosina 2015–2024 eli Apotin olemassaoloajalta 752 miljoonaa euroa ja taseeseen aktivoituja kehittämismenoja on 197 miljoonaa euroa, eli hinta on tähän mennessä ollut 949 miljoonaa euroa”, laskee Kauppalehden analyytikko Ari Rajala.

Hän muistuttaa, että kokonaissumma sisältää järjestelmän rakentamiskustannusten lisäksi järjestelmän ylläpidon kustannukset.

Oy Apotti Ab:n omistavat HUS-yhtymä, Helsingin kaupunki, Vantaa ja Keravan hyvinvointialue sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa omistajilleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön, kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluja omakustannushintaan.

Yhtiö syntyi vuonna 2015 kuntien ja HUSin yhteisestä tahdosta rakentaa maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Apotti-hanke käynnistyi vuonna 2012.

Kun hanke lähti käyntiin, sen kokonaiskustannuksiksi ennustettiin 575 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana. Tivi-lehti arvioi vuonna 2022, että Apotti ylitti ensimmäisellä kymmenen vuoden jaksolla arvioidut kulut 229,5 miljoonalla eurolla.

Apotti-järjestelmä kilpailutettiin ja rakennettiin alun perin yhteiseksi laaja-alaiseksi ratkaisuksi. Sellaista siitä ei ole tullut.

Apotti-järjestelmä on herättänyt laajaa tyytymättömyyttä. Keski- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet luopuivat Oy Apotti Ab:n omistuksesta viime vuoden lokakuussa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue luopuu yhtiön omistuksesta arviolta vuoden 2025 loppuun mennessä.

Lähtevät osakkaat maksavat jääville osakkaille erokorvauksen, joka kattaa lähtevien osakkaiden osuuden alkuperäiselle, vuoden 2026 huhtikuuhun saakka jatkuvalle sopimuskaudelle ajoittuvista kustannuksista.

Vuonna 2024 yhtiön henkilöstömäärä oli keskimäärin 560 henkilöä ja vuoden lopussa 518 henkilöä. Apotti irtisanoi loppuvuodesta 2024 käytyjen muutosneuvottelujen seurauksena 85 työntekijää, joista 23 työsuhdetta päättyi jo vuoden loppuun mennessä.

Lue myös:

Perukirjassa vainajan omaisuus arvostetaan kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon. Tämän pohjalta verottaja tekee päätöksensä perintöveron suuruudesta.

Kun kyse on kiinteistöistä, joissa kauppaa käydään vain vähän, ja jokainen kohde on omanlaisensa, käypä arvo on häilyvä käsite. Tällaisia kohteita ovat etenkin haja-asutusalueiden omakotitalot sekä kesämökit.

Onkin yleinen tapa painaa niiden hinta perukirjassa ainakin jonkin verran oletettua käypää arvoa alemmaksi, jotta perintöverokin jäisi pienemmäksi.

Toki kokenut verojuristi muistaa aina perunkirjoituksessa muistuttaa, että lieväkin aliarvostus kannattaa tehdä vain, jos kiinteistöt aiotaan pitää jatkossakin omassa omistuksessa.

Jos taas mökki tai omakotitalo aiotaan myydä, kannattaa sen käypä arvo kirjata perukirjaan mahdollisimman realistisesti. Myyntihinnan ja hankintahinnan erotuksesta maksetaan lähtökohtaisesti luovutusvoittoveroa, joka on tuntuvasti korkeampi kuin perintövero.

Aliarvottaminen ei kannata, jos aikoo myydä

Jos kiinteistön arvo määritellään perukirjaan ulkopuolisella välittäjällä, tämä antaa usein hintahaarukan, josta lopullisen arvon arvioivat perunkirjoituksen uskotut miehet. Laki ei edellytä ulkopuolisen arvioijan käyttöä, joten uskotut miehet voivat päättää esimerkiksi kesämökin perukirjaan laitettavan arvon itse.

Jos välittäjä on esimerkiksi antanut kesämökistä hinta-arvion 110 000–130 000 euroa, ja mökki on päätetty myöhemmin myydä, voi alimman eli 110 000 euron arvon valitseminen perukirjaan tulla pidemmän päälle kalliimmaksi. Jos mökki myydään myöhemmin 130 000 eurolla, perii verottaja 20 000 euron erotuksesta vähintään 30 prosentin luovutusvoittoveron, mikä tässä tapauksessa olisi 6 000 euroa.

Jos mökki sen sijaan olisi jo perukirjoituksessa arvostettu 130 000 euroon, ja se myytäisiin samaan hintaan, ei luovutusvoittoveroa perittäisi. Lähiomaisen maksettava esimerkiksi 10 prosentin perintövero olisi noussut vain 2 000 eurolla verrattuna siihen, että mökki olisi arvotettu 110 000 euron arvoon. Erotus veron määrässä on siis tässä tapauksessa 4 000 euroa.

Ahneeksi ei kuitenkaan kannata tässäkään ryhtyä. Selvästi alakanttiin arvotettu kiinteistö voi herättää verottajan huomion, ja tämä voi pyytää selvitystä hinnanmuodostuksesta.

Verottaja voi määrätä perintöveron korotettuna

Erityisasiantuntija Malin Munsterhjelm Verohallinnosta ei paljasta, miten tarkkaan ja millä keinoilla verottaja tutkii kiinteistöille merkittyä käypää arvoa perintöverotuksessa. Ne ovat salassa pidettäviä asioita.

Arvostaminen perustuu 9 pykälään perintö- ja lahjaverolaissa. Mikäli käytössä ei ole ulkopuolista arvioijaa, Verohallinto on antanut ohjeet arvonmäärityksestä.

Veronkorotus voidaan määrätä sillä perusteella, että verotuksessa poiketaan verovelvollisen ilmoittamasta omaisuuden arvosta, jos perukirjassa tai veroilmoituksessa on annettu arvostamiseksi tarpeelliset omaisuuden määrää, laatua, lajia ja kuntoa koskevat tiedot väärin ja omaisuuden arvo on ilmoitettu ilmeisen tietoisesti liian alhaisena.

Missä tilanteessa kiinteistön liian alhaiseksi merkitty arvo voi johtaa korotettuun perintöveroon?

”Silloin kun on aivan selvää, että aliarvottaminen on ollut tarkoituksellista, eikä kyse ole ollut väärinymmärryksestä. On selvää, että tällaisessa käyvän arvon määrittelyssä on tulkinnanvaraisia asioita”, Munsterhjelm sanoo.

Kiinteistöjä ovat myös metsä- ja peltoalat. Näissä arvonmääritys on kuitenkin tarkempaa. Mikäli peltojen ja metsien periminen liittyy maatalouden sukupolvenvaihdokseen, on niistä maksettu perintövero huojennettu, jos sitä on osattu vaatia ennen verotuksen toimittamista. Pelkästä metsästä huojennusta ei saa.

Myyntitappion voi vähentää pääomatuloista

Veronmaksajien Keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm muistuttaa, että viime vuosina yleistynyt ongelma on ollut se, että kiinteistöstä myytäessä saatu hinta jääkin selvästi alle sen, mistä osakkaat ovat maksaneet perintöveroa.

Myyntitappion voi vähentää pääomatuloista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena. Etu on huomattava, sillä pääomavero on joko 30 tai 34 prosenttia. Tappio syntyy, kun perintöverotusarvo on suurempi kuin myyntihinta.

”Tällöin kannattaa muistaa, että vähennyksen voi tehdä vain se, joka myynyt kiinteistön kauppakirjan mukaan. Eli jos myyjä on kuolinpesä, vähennyksen voi tehdä vain kuolinpesän pääomatuloista kuten metsätuloista. Jos kuolinpesällä ei ole pääomatuloja, kannattaa välissä tehdä perinnönjako, jolloin perilliset myyjinä voivat vähentää myyntitappion omista pääomatuloistaan”, Lindholm sanoo.

Entinen pääministeri, Juha Sipilä on eduskunnan jälkeen keskittynyt täydellä tarmolla energiabisnekseen, uutisoi Kaleva.

Ensi kesänä Iin Sorosenperälle valmistuu Sipilän yhtiön sähkövarasto. Sen tehtävä on vakauttaa paikallista sähköverkkoa.

Sipilä odottaa investoinnin maksavan itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

”Olemme laskeneet excelit puhki, että tämä saadaan kannattavaksi. Tässä on hyvin pienet kulut sen jälkeen, kun investointi on tehty”, Sipilä sanoo Kalevalle.

Lue myös:

Sipilällä on yhden miehen yritys Enetel Oy. Yritys rakentaa laitoksen yhdessä kunnallisen energiayhtiön Iin Energian kanssa.

Jättimäinen aurinkovoimapuisto

Kalevan mukaan Sipilän akkuvarasto valmistuu ennakoitua nopeammin. Iin sähkövaraston olla jo toiminnassa jo syksyllä.

Akkutekniikka tulee kansainvälisiltä toimittajilta ja akkujen valmistus tapahtuu Kiinassa.

Iin sähkövaraston toimintaa ohjaa kuopiolaisen Capalo AI:n kehittämä tekoäly. Se hoitaa kaupankäynnin Fingridin reservimarkkinalla.

Kalevan mukaan Sipilällä on myös muutama aurinkovoimahanke Pohjois-Pohjanmaalla. Isoin niistä on Simon Hiilinevalle luvitettava 150 megawatin puisto. Hankeyhtiö Hiilinevan Aurinkopuisto Oy:n taustalla on Exbitit Oy.

Sipilän idea on rakentaa sähkövarastoja aurinkopuistojensa yhteyteen. Hän arvelee, että hänen firmansa tekee vielä kaksi tai kolme sähkövarastoa.

Suomalaisten pientalotehtaiden vuoden 2023 liikevaihtoluvut kertovat karua kieltä. Kymmenen suurimman talotehtaan liikevaihto laski keskimäärin 30 prosenttia edellisestä vuodesta.

Syykin on selvä: asuntokaupan hyytyminen ja rakentamisen lama.

Vuosi 2023 oli koko alalle suorastaan historiallisen heikko: Uusia pientaloja valmistui vain 3 700 kappaletta, mikä tarkoittaa, että omakotirakentaminen laski alimmilleen 50 vuoteen.

Ei siis ihme, että talotehtaiden liikevaihto laski roimasti. Silti vain kolme kymmenestä suurimmasta yrityksestä teki tappiollisen tuloksen vuonna 2023.

Tekniikka&Talous selvitti Suomen suurimpien talotehtaiden talousluvut vuodelta 2023. Selvityksessä on pientaloja tekevien talotehtaiden lisäksi myös Parmaco Production, joka keskittyy enemmän siirrettävien rakennusten, esimerkiksi koulujen, valmistamiseen.

Selvityksessä ykköspaikan vei Den Finland joka on yli 100 miljoonan liikevaihdollaan Suomen selvästi suurin talotehdas. Yrityksen liikevaihto laski kuitenkin 59,8 prosenttia vuoden 2022 lukuihin verrattuna.

Toimitusjohtaja Otto Tarkiaisen mukaan miinusmerkkiset luvut johtuvat osittain volyymin laskusta rakennusalalla ja osittain Talliosake Oy:stä, joka oli osa Den Finlandia vielä vuonna 2023.

”Sen liikevaihto ja tulos putosi silloin selvästi”, Tarkiainen kertoo.

”Talliosake eriytettiin omaksi yrityksekseen vuoden 2023 alussa ja se myytiin viime vuonna. Totesimme, että haluamme keskittyä omakotitaloihin eikä tallien rakentamiseen ja myymiseen. Se on kuitenkin aika erilaista bisnestä.”

Tarkiaisen mukaan omakotitaloihin keskittynyt Den Finland on koko ajan pystynyt tekemään hyvää operatiivista tulosta.

Hän uskoo, että käänne parempaan on jo tapahtunut.

”Vuonna 2023 toteutimme noin 400 taloa, vuonna 2024 meni jo yli 450 kappaletta. Käänne tapahtui vuoden 2024 toisella vuosipuolikkaalla.”

Myös PTT:n suhdannekatsauksen mukaan pientalojen myynti- ja toimitusmäärät kääntyivät kasvuun vuoden 2024 puolivälissä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä PTT:n jäsenyritysten tilauskanta kasvoi 17 prosenttia ja kauppoja tehtiin 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin samalla ajanjaksolla.

Mittakaava on kuitenkin vielä maltillinen, Tarkiainen toppuuttelee.

”Kuitenkin käyttökate on suhteellisesti parantunut ja volyymit kasvavat.”

Isoin hidastuminen talokauppoihin nähtiin eteläisessä Suomessa, jossa on toisaalta myös paras mahdollisuus volyymien kasvattamiseen.

”Alalla ennustetaan 15 prosentin vuosittaista kasvua. Markkina voi kasvaa nopeastikin, on paljon ihmisiä jotka ovat lykänneet rakentamista”, Tarkiainen sanoo.

Hän vakuuttaa, että kapasiteetti kasvaviin tilauksiin riittävät, vaikka Den Finland onkin joutunut vähentämään väkeä.

”Kriisin alkaessa oli irtisanomisia, mutta enemmän meillä on ollut lomautuksia työkuorman mukaan. Näillä keinoin meillä on pärjätty.”

Omakotitalossa Den Finlandilla on kolme brändiä: Designtalo, Finnlamelli ja Ainoakoti, jota myydään K-Raudoissa.

”Niiden lisäksi teemme pientalo- ja rivitalokokonaisuuksia sekä yleensä hirsisiä päiväkoteja ja kouluja. Emme kuitenkaan gryndaa, vaan teemme taloja tilauksesta.”

Designtalo on ollut brändeistä suurin, mutta nyt Finnlamelli on kirinyt sen rinnalle, jos koulurakentaminen otetaan myös huomioon.

Tarkiaisen mukaan hirsi- ja rankataloilla on eri ostajat: materiaali on lähes päätetty, kun talokaupoille lähdetään.

”Hirsi valitaan, vaikka se olisi kalliimpi materiaalin vuoksi. Siellä myös energiatehokkuus on tärkeä näkökulma.”

Hirsitalorakentamisen suosio näkyy listalla laajemminkin. Kontiotuote löytyy listalla kolmantena, Honkarakenne neljäntenä. Primapolin takana on Honkatalot, joka sekin tekee hirsirunkoisia pientaloja.

Myös Salvos Finland, joka on saanut parhaimman liiketulosprosentin listalla olevista yrityksistä, on hirsirakentaja.

”Me toimimme hieman erilaisessa markkinassa, koska teemme vapaa-ajan rakennuksia”, sanoo Salvos Finlandin toimitusjohtaja Veli-Matti Kurkela.

Vapaa-ajan rakentaminenkin on kutistunut, mutta Kurkelan mukaan vähemmän.

”Hintaluokka on alempi. Kun omakotitaloissa hinta lähtee 300 000 eurosta ylöspäin, mökin saa huomattavasti halvemmalla”, Kurkela sanoo.

Hänen mukaansa tyypillinen mökin hinta on 120 000–150 000 euroa, saunamökin voi saada jo 15 000 eurolla.

”Lisäksi ostajakunta on tuloluokaltaan erilaista, heillä voi olla esimerkiksi omia säästöjä. Pientaloja rakentavat lapsiperheet, joissa eletään enemmän kädestä suuhun.”

Salvos toimittaa asiakkaille valmiiksi tehtaassa rakennettuja hirsimökkejä.

”Puun raju hinnannousu 2021 kuritti meitä, koska olimme myyneet mökkejä vuoden 2020 hintaan. Puun hinta on siitä laskenut, mutta se on jäänyt pysyvästi korkeammalle kuin ennen koronaa.”

Asuntomessuilla talotehtaiden osuus esillä olevista taloista on usein ollut huomattava. Viime kesänä messuja ei ollut, eikä niitä ole tiedossa myöskään vuonna 2027.

Onko messujen merkitys vähentynyt talotehtaiden myynnin kannalta?

”Ei, kyllä se on yksi osa alan esittelyä potentiaalisille asiakkaille. Meidän mielestä niissä on hyvä olla mukana, onhan se isoin yksittäinen pientalorakentamiseen liittyvä tapahtuma”, Otto Tarkiainen sanoo.

Den Group on mukana sekä ensi kesänä Oulussa että vuonna 2026 Lempäälässä. Oulussa näytillä on peräti kaksi taloa.

”Se on iso markkinointipanostus, mutta kyllä siellä tulee myös paljon asiakasliidejä. Esimerkiksi Loviisa oli meille oikein hyväkin tapahtuma.”

Kannattaako messuilla esitellä hulppeaa superhuvilaa, joka voi voittaa yleisöäänestyksen, vai tyytyä tavallisempaan omakotitaloon?

”Meidän näkökulmastamme talon pitää edustaa monelle sopivaa kohdetta.”

Lue myös: